Yleisöltä
Svenska frågansunnuntai 22.02.2009
Håkan Nordman on monella tapaa ansioitunut yrittäessään politiikanteossaan sukkuloida suomen- ja ruotsinkielisten välisessä, hankalassa maastossa. Hän on joutunut aiempaa ahtaammalle itsensä ja omien puoluetoveriensa kanssa. Muutoin en voi ymmärtää hänen kolumniaan (18.2.) tässä lehdessä ja vähän aikaisemmin Vasabladetissa. Kumartaessa yhtäälle, kuitenkin pyllistää toisaalle.
Nordman pyrkii antamaan ehdotetulle seutuyhteistyön aluemallille paljon laajemman sisällön, kuin sillä ainakaan vaasalaisten poliitikkojen päätösten tasolla vielä on. Googlettamalla saadaan selville, että Vaasan kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat lausuneet tähän mennessä seutuyhteistyön tavoitteista ja periaatteista ainoastaan seuraavaa: "Seudun kuntien yhteistyön tavoitteena on yhtenäinen, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Vaasanseutu, jossa hyvät palvelut molemmilla kielillä. Seutuyhteistyön periaatteena on kunkin kunnan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kehittämis- ja palveluyhteistyöstä ja osallistumisesta eri hankkeisiin päättää kukin kunta."
Lauselma ei sisällä ajatusta, että esimerkiksi lisäisimme yksikielisiä palvelupisteitä kaksikielisellä hallintoalueella - saatikka, että lähtisimme tällaista muutosta ajamaan lakiin. Olemme sen sijaan puhuneet aluemallista, joka vastaisi nykyisiä kuntia. Näin ollen päätösvaltaa alueille delegoitaessa kielisuhteet jatkuisivat samanlaisina kuin ne nyt ilmenevät peruskunnissa. Tämän ajattelun seurauksena voimme jatkaa puhetta ruotsinkielisestä Korsnäsista ja suomenkielisestä Laihiasta. Mistään muusta tässä ei ole ollut kysymys.
Jos muuta aiotaan ajaa, puhutaan perustuslain peruskysymyksistä eli siitä, noudatetaanko vähemmistökieleen ns. kansalliskieliperiaatetta vai vähemmistökieliperiaatetta.
Halukkaat voivat seurata jo alkanutta mielenkiintoista keskustelua netistä. Ruotsinkielistenkin keskuudessa arvuutellaan, että vähemmistökielipolitiikka toisi kenties paremman lopputuloksen. Tämä tarkoittaa, että ruotsin asema kansalliskielenä tulisi arvioida uudelleen.
Ei pidä kuvitella, että Vaasan seudulla ryhdyttäisiin PARAS-hankkeen avulla viljelemään kielellistä vähemmistöpolitiikkaa, joka poikkeaisi valtakunnan suurista linjoista.
Nordman on markkinoinut Vaasan tarjousta ns. Uumajan mallina. Sen ydin on, että yhdistetyn suurkunnan aiemmat peruskunnat saivat itsemääräämisoikeutta tiettyyn määrään saakka. Uumajasta ei ole kopioitavaa kielikysymyksen ratkaisuihin Vaasan seudulla.
Marjatta Vehkaoja (sd.) Kaupunginvaltuutettu Vaasa
Svenska frågansunnuntai 22.02.2009
Håkan Nordman on monella tapaa ansioitunut yrittäessään politiikanteossaan sukkuloida suomen- ja ruotsinkielisten välisessä, hankalassa maastossa. Hän on joutunut aiempaa ahtaammalle itsensä ja omien puoluetoveriensa kanssa. Muutoin en voi ymmärtää hänen kolumniaan (18.2.) tässä lehdessä ja vähän aikaisemmin Vasabladetissa. Kumartaessa yhtäälle, kuitenkin pyllistää toisaalle.
Nordman pyrkii antamaan ehdotetulle seutuyhteistyön aluemallille paljon laajemman sisällön, kuin sillä ainakaan vaasalaisten poliitikkojen päätösten tasolla vielä on. Googlettamalla saadaan selville, että Vaasan kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat lausuneet tähän mennessä seutuyhteistyön tavoitteista ja periaatteista ainoastaan seuraavaa: "Seudun kuntien yhteistyön tavoitteena on yhtenäinen, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Vaasanseutu, jossa hyvät palvelut molemmilla kielillä. Seutuyhteistyön periaatteena on kunkin kunnan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kehittämis- ja palveluyhteistyöstä ja osallistumisesta eri hankkeisiin päättää kukin kunta."
Lauselma ei sisällä ajatusta, että esimerkiksi lisäisimme yksikielisiä palvelupisteitä kaksikielisellä hallintoalueella - saatikka, että lähtisimme tällaista muutosta ajamaan lakiin. Olemme sen sijaan puhuneet aluemallista, joka vastaisi nykyisiä kuntia. Näin ollen päätösvaltaa alueille delegoitaessa kielisuhteet jatkuisivat samanlaisina kuin ne nyt ilmenevät peruskunnissa. Tämän ajattelun seurauksena voimme jatkaa puhetta ruotsinkielisestä Korsnäsista ja suomenkielisestä Laihiasta. Mistään muusta tässä ei ole ollut kysymys.
Jos muuta aiotaan ajaa, puhutaan perustuslain peruskysymyksistä eli siitä, noudatetaanko vähemmistökieleen ns. kansalliskieliperiaatetta vai vähemmistökieliperiaatetta.
Halukkaat voivat seurata jo alkanutta mielenkiintoista keskustelua netistä. Ruotsinkielistenkin keskuudessa arvuutellaan, että vähemmistökielipolitiikka toisi kenties paremman lopputuloksen. Tämä tarkoittaa, että ruotsin asema kansalliskielenä tulisi arvioida uudelleen.
Ei pidä kuvitella, että Vaasan seudulla ryhdyttäisiin PARAS-hankkeen avulla viljelemään kielellistä vähemmistöpolitiikkaa, joka poikkeaisi valtakunnan suurista linjoista.
Nordman on markkinoinut Vaasan tarjousta ns. Uumajan mallina. Sen ydin on, että yhdistetyn suurkunnan aiemmat peruskunnat saivat itsemääräämisoikeutta tiettyyn määrään saakka. Uumajasta ei ole kopioitavaa kielikysymyksen ratkaisuihin Vaasan seudulla.
Marjatta Vehkaoja (sd.) Kaupunginvaltuutettu Vaasa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jouduin vaihdattamaan rikkoutuneen lampunlasin autoon SUNNUNTAINA! Mongerruksien ja kantapään kautta oppimisien jälkeen se ONNISTUI !
Saattaisi olla monella paikkakunnalla ylitsepääsemätön ongelma jopa suomeksi. Huoltasemilta kun nykään ei juurikaan saa muuta kuin kahvia ja Dallaspullia. tuoksukynttilöitä.
Närpiössä ilmeisesti sentään vielä saa oikeata palvelua viikonlopuisinkin.
God 4 you Närpes!
vai mistaä tiedät kynttilät ja muut et kai sinä sentään oikein autoakin aja kurakolo?
Vaasan omiin sisäisiin ongelmiin, niissäkin on kaupunginvaltuutetulle enemmän kuin tarpeeksi tekemistä, naapurikunnat ei kaipaa enää yhtäkään ylimääräistä asioihinsa soossaajaa
Vaasan omiin sisäisiin ongelmiin, niissäkin on kaupunginvaltuutetulle enemmän kuin tarpeeksi tekemistä, naapurikunnat ei kaipaa enää yhtäkään ylimääräistä asioihinsa soossaajaa
"Vaasassa yhteisöverotulojen tippuminen on tehnyt budjettiin noin 10 miljoonan euron loven. Tarkkoja leikkauslistoja ei ole tehty, mutta sosiaalipuolen resursseista tingitään jo.
- Meillä on budjetissa sosiaali- ja terveyspuolelle noin sata virkaa . Niillä on kuitenkin täyttökielto kesäkuuhun asti. Kevään aikana katsomme, miten niitä on mahdollista ottaa käyttöön, kertoo Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio"
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/talousahdinkoon_ajautuneet_kunnat_valmistelevat_saastotoimia_562921.html
Kaupungin alijäämä uhkaa kasvaa kymmeneen miljoonaan eruoon. Yhteisöverotulojen lasku vaatinee leikkauksia
"Yhteisöverotulojen lasku vaatii Vaasassa todennäköisesti leikkauksia. Yhteisöverokertymä on jäämässä Vaasassa useita miljoonia ennakoitua pienemmäksi.
Kaupungin alijäämä uhkaa kasvaa tänä vuonna yhteensä kymmeneen miljoonaan euroon. Ilman valtion osoittamaa tukea alijäämää korjataan todennäköisimmin leikkaamalla sosiaali- ja terveystoimeen suunniteltuja uusia virkoja"
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/pohjanmaa/2009/02/yhteisoverokertyma_jaanee_pieneksi_vaasassa_564088.html
Luin hiihtolomalla Ilkka-lehdestä, miten Vaasan kaupunginjohtaja puolusti, että Vaasassa kaupunginjohtajan tarvitsee saada selvästi suurempaa palkkaa asuntoetuineen kuin muiden vastaavankokoisten kaupunkien johtajien, koska Vaasa on kaksikielinen kaupunki.
Samoin kaksikielisissä kaupungeissa muiden viranhaltijoiden kielilisät ovat taakka veronmaksajille.
Ja nyt kehdataan vaatia koko maan veronmaksajia auttamaan kaupunkeja jotka ovat vaikeuksissa mm kaksikielisyyspelleilyn takia. Se suututtaa.