Aitoa fundamentalismia

Eihän tuossa nyt - herrajjumala - ole mitään kunnon fundismeininkiä mukana!

Otsikkosi on sensaatiohakuista hömppää.

Lainaukset kyllä ovat erittäin mielenkiintoisia. Selvästi herroilla oli jotain uskisviboja mukana. Minkähänlainen ajatus jampoilla loppujen lopuksi oli henkilökohtaisesta uskostaan? Vettä viiniksi, rammat radalle ja kuolleet ylös haudoistaan? Vai oliko heillä enemmän joku yhteiskunnallinen näkökulma mielessään?

TIEDE JA SEN LAJIT

Rauha Teille,

Kun laitamme esineen peilin eteen, peili näyttää sen meille sellaisena kuin se on, esimerkiksi omenan tai tuolin jne. Ihmisen muisti on kuin peili. Kun ihminen näkee jonkun asian, siitä jää jotain hänen muistiinsa. Peilin ja ihmisen muistin välillä on kuitenkin monia eroja. Ensinnäkin ihmisen muistiin jäävät myös hajut, niin että esimerkiksi jonkun ruuan haju muistuttaa ihmistä siitä, mikä ruoka on kyseessä. Tätä ominaisuutta peilillä ei ole. Toinen ero on äänet. Ensimmäisen kerran ihminen näkee kissan naukuvan ja ymmärtää, että ääni tulee kissasta. Seuraavan kerran kun hän kuulee saman äänen, hän ymmärtää että se on kissa, vaikkei näkisi itse kissaa. Samalla tavalla toimivat maut, lämpötilan vaihtelut jne. Ihmisellä on viisi aisti, jotka ovat muistin välineitä. Peilillä on vain ”näkö”.

Lisäksi ihmisen muisti huomaa kokonaisuuteen liittyviä käsitteitä, jotka peilissä eivät tule esille. Kun Pekka seisoo peilin edessä, peili näyttää Pekan. Mutta peili ei voi näyttää, mikä on ”ihminen”. Peilillä ei ole älyä, jota ihmisen muistilla on. Peili näyttää vain itse kohteen, muisti taas voi liittää kohteen muihin asioihin. Ihmisen muisti siis näkee Pekan, mutta voi myös siirtää tämän tiedon edelleen ja huomata, että Pekka on ”ihminen”.

Toimme esimerkiksi peilin, jotta lukija ymmärtäisi, mikä ihmisen muisti on. Vertauksen avulla voi huomata, miten laajalti ihmisen muisti toimii. Nyt voimme määritellä mitä ”tiede” on. Tiede on kuva ihmisten muistiin tulevista asioista. Ei ole olemassa tiedettä asiasta, josta emme ole ikinä edes kuulleet. Ensimmäisestä kerrasta kun törmäämme johonkin asiaan, siitä muodostuu jonkinlainen kuva muistiimme. Tästä lähtien on olemassa tätä asiaa koskeva tiede. Näin voi päätellä, että ei-tieteellinen henkilöllä, ei ole tähän asiaan liittyvää kuvaa muistissaan, mutta tieteellisellä henkilöllä taas on. Emme siis puhu ns. tiedemiehistä, vaan hyvin yksinkertaisista asioista ja tapauksista. Esimerkiksi jos Afrikasta löytyy puu, josta suomalaiset eivät ole ikinä kuulleet, meillä ei ole olemassa tiedettä tätä puuta koskien. Ensimmäisen kerran kun näemme puun tai meille näytetään kuva tai edes kerrotaan tästä puusta, meillä on myös tiede tästä puusta, koska muistissamme on jonkinlainen kuva siitä. Kun puhumme ”kuvasta”, muistamme että muistikuva ei ole sama kuin peilikuva: hajut ja äänet sisältyvät ”muistikuvaan”.

Tiede jakautuu kahteen osaan:
a) täsävvor (käsite)
b) täsdigh (päätös)

Tässä pari esimerkkiä:
a) Pekka, omena, kirja, ilo, kiltteys, Vuonna tuhatkolmesataakuusikymmentäkuusi jouluna
b) Kiltteys on hyvä, Matti on komea, norsu ei lennä

Täsävvor (käsite) on pelkkä muistikuva, johon ei ole liitetty muita asioita.
Täsdigh (johtopäätös) on käsite, johon on muistissa liitetty tai josta on otettu pois joku toinen käsite.

Kuten näemme täsävvor on käsite, joka ilmaistaan yhdellä tai monella sanalla, mutta siihen ei ole liitetty toista käsitettä. Täsdighissä käsitteelle on annettu määreeksi toinen käsite tai se että toinen käsite ei ole sen määreenä. Näin huomaamme että täsdigissä on monta osaa.

Esimerkikiksi ”Matti on komea” sisältää:
1. subjektin (mozu`) ”Matti”
2. predikaatiivi (mähmul) ”komea”
3. verbi jolla määre liitetään tai otetaan pois käsitteeltä ”on”

Sekä täsvvorilla että täsdighillä on kaksi ryhmää:
a) bädihi (välttämätön)
b) ektesaabi (hankittu)

Täsavvor bädihi on itsestäänselvyys, joka ei tarvitse muita käsitteitä selvitykseksi:
Esim. terve henkilö ymmärtää ilman selityksiä, mikä on kylmä, kuuma, makea, hapan, jano, nälkä, valkoinen, musta. Nämä ovat itsestään selvyyksiä, joita ei tarvitse selittää.

Täsävvor ektesaabi tarvitsee toisen tai useita käsitteitä määreekseen, jotta voimme ymmärtää sitä: Esimerkiksi saari-käsitteen ymmärtäminen edellyttää, että ymmärrämme ensin käsitteet ”meri” ja ”maa”

Täsdigh bädihi on itsestäänselvä johtopäätös, jonka ymmärtäminen ei tarvitse perusteluja eli se ei tarvitse selityksekseen muita johtopäätöksiä: Esimerkiksi jää on kylmä, hunaja on makeaa, aurinko on lämmin ja valoisa, kokonaisuus on osiaan suurempi, jos kahdesta luvusta vähennetään kummastakin sama luku, lukujen suhde pysyy samana. Kuten huomaamme tässä on kahdenlaisia esimerkkejä: aisteihin ja järkeen liittyviä

Täsdigh ektesaabi ei ole itsestään selvä johtopäätös ja ymmärtääkseen sen pitää ymmärtää muita täsdigheja. Esimerkiksi maapallo on pyöreä, kolmion kulmien yhteenlaskettu summa on vakio, Jumalan Tieto koskee kaikkia paikkoja ja kaikkea aikaa.

HUOM 1: Älä sekoita tunnettua asiaa ja bädihiä (välttämätöntä). Koska on paljon asioita jotka ovat selviä, vaikka ne eivät ole välttämättömiä. Nykyaikana kaikki tietävät että maapallo on pyöreä. Se on tunnettu asia, mutta ei bädihi (välttämätön). Eli toisin sanoen bädihi on aina itsestään selvä: se ei tarvitse muita käsitteitä selvittämään itseään – olipa kyseessä tasavvor (käsite) tai täsdigh (johtopäätös)

HUOM 2: Täsavvor ja täsdigh bädihejä on hyvin vähän ja ne voidaan luetella. Nämä ovat ihmisen ”pääoma” ja lukija huomaa, että näiden harvojen pohjalta ihmisen muisti on kehittänyt kokonaisia tieteenlajeja: astrologia, matematiikka, jne. Näin ihmisen ihmisen historia ja sen arvo on syntynyt!

http://suomenshiiamuslimit.us/logiikka-1.php

Planck oli oikeassa, tiede on uskomista