En tiedä mikä nyt mättää, kun valtiomme lainvalmistelukoneisto tekee fiaskoja lakiesityksiä peräjälkeen. Onko vika viranomaistyössä lainvalmistelupuolella, yleispolitiikassa vai ministeriöissä?
Ulkomaalaislaki on fiasko numero yksi. Jälleen yhteiskunnallinen keskustelu asiasta heräsi vasta lakiesityksen ollessa jo valmis. Onneksi heräsi, sillä on hyvin todennäköistä, että hallituksen yksimieliseen esitykseen tulee muutos eduskuntakäsittelyssä. Hallintovaliokunnan muutokset tulevat voimaan, mikä ei ole nykyään varsin yleistä eduskunnassa.
En sinänsä kritisoi ulkomaalaislakia, vaan sen valmistelua. Asia on niin tärkeä tulevaisuuden kannalta, että lain valmisteluun ja varsinkin sen käsittelyyn olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Ulkomaalaispolitiikan muutos on lakiesityksessä niin liberaali, ettei se sovi tämän hetkiseen suomalaiseen yhteiskuntaan sellaisenaan.
Toinen fiasko on Lex Nokiana tunnettu hallituksen esitys. Tästä on kyllä ollut puhetta jo pitkään, mutta harvoilla poliitikoilla on oikeasti tietoa mitä tietoja esimerkiksi lokitiedoista voidaan saada irti ja mitä toimia lakiesitys mahdollistaisi esimerkiksi taloyhtiöissä, kirjastoissa ja yliopistoissa.
Lex Nokian valmistelussa on paljon utuista kuten painostusväitteet Nokian suunnalta ja suhde perustuslain yksityisyyden suojaan. Minulle Nokian kaltaista yritystä koskeva sähköpostien lokitietojen urkinta ei ole kynnys kysymys. Mielestäni yrityksien ja työntekijöiden on keskenään saatava sopia erityistilanteista sähköpostien suhteen, jotta yrityksen toimintakyky voidaan turvata. Enemmänkin minua huolestuttaa lakiesityksen kauaskantoisuus. On huolestuttavaa, jos ihmisten yksityisyyden suojaan aletaan tehdä aste asteelta muutoksia. Ensimmäinen askel on aina lähempänä toista askelta.
Kolmas farssi on yliopistolain uudistus, jossa suurinta osaa opiskelijoista ja yliopistojen henkilökuntaa ei ole huomioitu tai kuunneltu lähes ollenkaan. En tiedä johtuuko koko fiasko siitä, että nykyinen opetusministerimme ei ole käynyt edes lukiota. Voiko hän tietää mitään akateemisesta maailmasta, sen syvimmästä olemuksesta?
Yliopistotutkimus ja akateeminen maailma ovat jotain erityistä. Ne ovat olleet sitä jo satoja ja taas satoja vuosia. Puhtaimmillaan yliopisto ja tieteellinen tutkimus ovat silloin, kun ne ovat täysin riippumattomia ympäröivästä maailmasta. Kaikki ulkopuolinen yhteys karsii tutkimuksen objektiivisuutta.
Nyt kokoomuksen johdolla Suomen yliopistomaailma ja –yliopistollinen tutkimus ollaan altistamassa markkinoiden vietäväksi. Pitihän se tämäkin vielä nähdä. Jos jokin asia pitäisi olla markkinoista ulkona, se on mielestäni laaja yhteiskunnallinen tutkimus ja tiede.
Kun yliopiston hallitukseen tulee lakiehdotuksen myötä yritysten edustajia, graduja sekä väitöskirjoja aletaan tehdä yritysten ehdoilla. Kaikki meistä tietää, kuinka helppoa esimerkiksi kysymysten asettelulla on vaikuttaa tutkimusten lopputulokseen. Voidaan sanoa, että tutkimustulokset tiedetään pian ennalta. Mitä me sellaisella tutkimuksella teemme? No toki tutkimuksen tekijä oppii tutkimusmetodin, mutta miten se edistää yhteiskuntaamme?
Vuosisatoja yliopistot olivat kiinni pääosin kristinuskon viitekehyksessä Euroopassa. Nyt vähitellen yrityksistä on tulossa uusia vaikuttajia yliopistojemme toimintaa ohjaamaan. En ymmärrä, miten tämän annetaan tapahtua.
Nämä kolme käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta ovat mittaluokaltaan ja arvosisällöltään erittäin suuria. Niihin kiteytyy monta seikkaa ja sen takia niiden käsittely vaatisi suuremman huomion kuin mitä nyt on saatu. Varsinkin lainvalmistelun aikana muutoksista on oltu suinkin hiljaa.
Olen opiskellut lain valmistelua ja voin rehellisyyden nimissä sanoa, että nyt tuntuu siltä, että vauhtia pitäisi hidastaa. Itse olisin valmis laittamaan pöydälle Lex Nokian ja yliopistolain ja hyväksymään ulkomaalaislain hallintovaliokunnan asettamilla muutoksilla. Sinänsä kahdella ensimmäisellä ei ole mitään kiirettä tulla voimaan, joten ihan hyvin niitä voitaisiin käsitellä laajemmin. Jos nyt ministerimme eivät ala petrata, niin kaikki tietävät, mitä kansa tulee vaatimaan…
Ulkomaalaislaki on fiasko numero yksi. Jälleen yhteiskunnallinen keskustelu asiasta heräsi vasta lakiesityksen ollessa jo valmis. Onneksi heräsi, sillä on hyvin todennäköistä, että hallituksen yksimieliseen esitykseen tulee muutos eduskuntakäsittelyssä. Hallintovaliokunnan muutokset tulevat voimaan, mikä ei ole nykyään varsin yleistä eduskunnassa.
En sinänsä kritisoi ulkomaalaislakia, vaan sen valmistelua. Asia on niin tärkeä tulevaisuuden kannalta, että lain valmisteluun ja varsinkin sen käsittelyyn olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Ulkomaalaispolitiikan muutos on lakiesityksessä niin liberaali, ettei se sovi tämän hetkiseen suomalaiseen yhteiskuntaan sellaisenaan.
Toinen fiasko on Lex Nokiana tunnettu hallituksen esitys. Tästä on kyllä ollut puhetta jo pitkään, mutta harvoilla poliitikoilla on oikeasti tietoa mitä tietoja esimerkiksi lokitiedoista voidaan saada irti ja mitä toimia lakiesitys mahdollistaisi esimerkiksi taloyhtiöissä, kirjastoissa ja yliopistoissa.
Lex Nokian valmistelussa on paljon utuista kuten painostusväitteet Nokian suunnalta ja suhde perustuslain yksityisyyden suojaan. Minulle Nokian kaltaista yritystä koskeva sähköpostien lokitietojen urkinta ei ole kynnys kysymys. Mielestäni yrityksien ja työntekijöiden on keskenään saatava sopia erityistilanteista sähköpostien suhteen, jotta yrityksen toimintakyky voidaan turvata. Enemmänkin minua huolestuttaa lakiesityksen kauaskantoisuus. On huolestuttavaa, jos ihmisten yksityisyyden suojaan aletaan tehdä aste asteelta muutoksia. Ensimmäinen askel on aina lähempänä toista askelta.
Kolmas farssi on yliopistolain uudistus, jossa suurinta osaa opiskelijoista ja yliopistojen henkilökuntaa ei ole huomioitu tai kuunneltu lähes ollenkaan. En tiedä johtuuko koko fiasko siitä, että nykyinen opetusministerimme ei ole käynyt edes lukiota. Voiko hän tietää mitään akateemisesta maailmasta, sen syvimmästä olemuksesta?
Yliopistotutkimus ja akateeminen maailma ovat jotain erityistä. Ne ovat olleet sitä jo satoja ja taas satoja vuosia. Puhtaimmillaan yliopisto ja tieteellinen tutkimus ovat silloin, kun ne ovat täysin riippumattomia ympäröivästä maailmasta. Kaikki ulkopuolinen yhteys karsii tutkimuksen objektiivisuutta.
Nyt kokoomuksen johdolla Suomen yliopistomaailma ja –yliopistollinen tutkimus ollaan altistamassa markkinoiden vietäväksi. Pitihän se tämäkin vielä nähdä. Jos jokin asia pitäisi olla markkinoista ulkona, se on mielestäni laaja yhteiskunnallinen tutkimus ja tiede.
Kun yliopiston hallitukseen tulee lakiehdotuksen myötä yritysten edustajia, graduja sekä väitöskirjoja aletaan tehdä yritysten ehdoilla. Kaikki meistä tietää, kuinka helppoa esimerkiksi kysymysten asettelulla on vaikuttaa tutkimusten lopputulokseen. Voidaan sanoa, että tutkimustulokset tiedetään pian ennalta. Mitä me sellaisella tutkimuksella teemme? No toki tutkimuksen tekijä oppii tutkimusmetodin, mutta miten se edistää yhteiskuntaamme?
Vuosisatoja yliopistot olivat kiinni pääosin kristinuskon viitekehyksessä Euroopassa. Nyt vähitellen yrityksistä on tulossa uusia vaikuttajia yliopistojemme toimintaa ohjaamaan. En ymmärrä, miten tämän annetaan tapahtua.
Nämä kolme käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta ovat mittaluokaltaan ja arvosisällöltään erittäin suuria. Niihin kiteytyy monta seikkaa ja sen takia niiden käsittely vaatisi suuremman huomion kuin mitä nyt on saatu. Varsinkin lainvalmistelun aikana muutoksista on oltu suinkin hiljaa.
Olen opiskellut lain valmistelua ja voin rehellisyyden nimissä sanoa, että nyt tuntuu siltä, että vauhtia pitäisi hidastaa. Itse olisin valmis laittamaan pöydälle Lex Nokian ja yliopistolain ja hyväksymään ulkomaalaislain hallintovaliokunnan asettamilla muutoksilla. Sinänsä kahdella ensimmäisellä ei ole mitään kiirettä tulla voimaan, joten ihan hyvin niitä voitaisiin käsitellä laajemmin. Jos nyt ministerimme eivät ala petrata, niin kaikki tietävät, mitä kansa tulee vaatimaan…
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ennen kaikilla oli määrätty penkki kirkossa , nyt kaikilla on tili pankissa . On vallan vaihdon aika .
Ennen saarnattiin tulta ja tulikiveä , liirumlaarumia .
Nyt ihmiset yrittävät säästää velkakantaista valuuttaa , rahaa , johon sisältyy velka , liirumlaarumia .
Kirkosta voit erota , taloudesta et . Ei tarvita rfid-sirua , kaikilla on jo paikka pyramidissa .
Poliitikot eivät ole pyramidin huipulla , lähellä sitä , mutta ei aivan . Poliitikkojen karsina on pieni ja ahdas . Nuoremmat poliitikot alistuvat helpoimmin , vanhoilla on vaikeuksia sopeutua .
Erittäin tärkeiden asioiden esitykset tässä:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/organisaatio/taysistunto/taysistuntoeikaynnissa/index.htx
Nyt kun täyssituntoja voi seurata verkkolähetyksenä joko suorana tai myöhemmin, eivät pääse enää puolisalaa nuijimaan asioita päätökseen.
Verkkolähetyksistä oppii paljon ja saa myös varmuuttaa ehdokasvalintaan. Tosin täytyy muistaa, ettei anna politiikkojen populismin ym. feikkeilyn hämätä.