Voisiko joku kertoa, missä on kuvattu ev lut kirkossa nyt opetettava uusi minä - vanha minä -oppi. Perisynti on mutta kun kysyin yksilön synnistä niin vastausta jonka olisi voinut ymmärtää en saanut. Tunteeko joku tän jutun? Mihin raamatu kohtiin tulkinta peustuu?
uusi minä -vanha minä -oppi?
etsivä
20503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Raamattu puhuu uskovan "vanhasta minästä" tai "vanhasta luonnosta", joka on sama asia, ainakin näissä kohdissa:
(Kannattaa lukea kaikki noi kohdat koko luku kerralla, niin pääsee jyvälle asiayhteydestä!)
Room. 6:6
Tiedämme, että VANHA MINÄMME on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.
Gal. 5:24
Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet VANHAN LUONTONSA himoineen ja haluineen.
Kol. 3:9-10
Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne VANHAN MINÄNNE kaikkine tekoineen ja pukeutuneet UUTEEN, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.
Ef. 4:22
Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja VANHA MINÄNNE, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma.
1. Kor. 3:1-3
Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan, vaan niin kuin puhutaan VANHAN LUONTONSA vallassa oleville, niille jotka ovat Kristuksen tuntemisessa vielä pikkulapsia. Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään, sillä olette yhä VANHAN LUONTONNE vallassa. Kun teillä kerran on keskinäistä kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne vallitsee teitä ja te elätte niin kuin ihmiset elävät.
Ja jos noiden lukujen lukemisen jälkeen on vielä kysymistä synnin asemasta uskovan elämässä, niin kysy. (Mitä halusitkaan tietää yksilön synnistä?)
seitsemäsluku kokonaisuudessaan havainnollistaa asiaa hyvin.
Termi Vanha ihminen tulee Roomalaiskirjeen kuudennesta luvusta jossa Paavali opettaa kasteen merkitystä ja sen kautta tapahtuvaa yhteenliittymistä YHTENÄ Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kanssa. Jakeessa 6:6 käytetään termiä vanha ihminen ja tekstin varhaisimmissa kreikankielisissä käsikirjoituksessa käytetään sanaa "anthropos" joka terminä tarkoitta koko vanhaa ihmistä ja sitä Aafamin kuvuuteen perinnöillisesti syntynyttä joka oli kaikkineen: myyty synnin ja kuoleman alaisuuteen; sillä tarkoitetaan koko vanhaa luomusta, joka oli tehty ja syntynyt 1.Aadamin kuvuuteen. Sen Paavali ilmoittaa yhdessä ristiinnaulituksi ja kuolleeksi Kristuksen kanssa. Siinä on vanhanihmisen kuolema ilmoitettu ja ilmaistu tapahtuneeksi; Room.6:6.
Ei raamattu sano suinkaan että: "vanha minämme" tai kuten Jehovan todistajat kääntävät: "vanha persoonallisuutemme" vaan nimenomaan koko: synnin ja kuoleman alle myyty vanha Aadam ristiinaulittiin ja tuomittiin jo kerran Golgatalle lopullisesti kuolemaan. Väärät käännökset ja poikkeamiset alkuperäisistä käsikirjoituksista, johtuivat siitä etteivät kääntäjän ole lainkaan ymmärtäneet, mistä vanhan ihmisen kuolemassa on kysymys; ja heidän vanhan ihmisen ymmärrykensä on johtanut heidät harhaan ja virheelliseen raamatun käännökseen. Ajatus että ihmisen minä tai persoonallisuus ristiinnaulittaisiin ei kuulu ainakaan Kristinuskoon.
"...Aafamin kuvuuteen perinnöillisesti..."
- en tajua tuosta yhtään mitään
mikä on Aafamin kuvuus??
Siispä kaikki lajit synnyttävät pääsääntöisesti lajinsa mukaisia jälkeläisiä: Aasi synnyttää pikkuaaseja ja kun ne tulevat isoiksi ne taas tekevät samaa lajinsa mukaan; samoin alkaen ensimmäisestä elämänmuodosta, joka sai raamatun mukaan nimen: Ihminen mikä on käännettynä Aadan, syntyi heidän kaltaisiaan jälkeläisiä siis tavallaa "uusia jäseniä tähän ihmikuntaruumiiseen", Aadamin ja Eevan sukuun ja heidän kaltaisinaan ja siis kuviaan siinä mielessä. He syntyivät perinnöllisesti/geneettisesti UT: ilmaisua käyttääkseni siten yhden; Ihmisen Aadamin/ihmisparin: "lihasta ja verestä ja miehen tahdosta". Sen lisäksi on olemassa toinen syntymä; syntymä Hengen voimasta "Jumalasta". (Joh.1:12,13.)
Tässä menee nyt ihan "ulalle".
Saatteko te viisaat tästä selvempää keskenänne.
Mikä on se vanhaihminen?
Sinä luonnollisen syntymän perusteella synnin ja kuoleman alaisuuteen. Tämä vanha ihminen loppu on kuolema, riippumatta uskooko mihinkää tai ei. Sentähden myös Jeesus opetti että ettei ihminen synny uudesti ylhäätä Hengestä, - vanhan ihmisen kuoleman ja uuden ihmisen syntymän ja "sijaan tulon myötä": hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa, eikä myöskään päästä sen osallisuuteen. Joh.3-luku.
Vieläkö joku tollasta uskoo? Tuo oli totta "ettei ihminen synny uudesti ylhäätä"
Hengestä: Hän ei voi nähdä tai päästä Jumalan valtakuntaan/taivasten valtakuntaan. Ainakin minä uskon ja elän myös jo nyt todeksi.
Seurakunnassa pidetyn alustuksen aihe oli "Tekojen mukaan vai armon alla". En saanut oikein juonen päästä kiinni eikä varmaankaan ainakaan suuri osa paikalla olleesta pääosin eläkeläisyleisöstä. Taisin olla reilusti keskiarvoa nuorempi. Oman alan jatko-opintojen aikana olen kahlannut sekä oman alan että sivuavien alojen väitöskirjoja ja muita tutkimuksia, joten käsitteellisen ajattelun pitäsi olla tuttua, mutta tämä asia meni kyllä niin, että en saanut siitä otetta. Roomalaiskirjeen synnistä kertovat kohdat tuntuvat kyllä tutulle, mutta alustuksen uutta kristillistä ajattelua koskeva ajatuskulku ei auennut mitenkään.
Onko eroa minkä Raamatun käännöksen mukaan asia on parhaiten ymmärrettävissä. Hyllyssä on perintönä ja hiljattain saatuja Raamattuja useampiakin.
>> ...alustuksen uutta kristillistä ajattelua
>> koskeva ajatuskulku ei auennut mitenkään
Jos kyse oli tosiaan jostain "uudesta ajatuskulusta", niin se edusti ehkä jotakin liberaaliteologista ajattelua? Sellaista "uutta ajattelua" pukkaa esiin nykyään paljon, eikä se yleensä pohjaudu juurikaan Raamattuun, vaikka lainaavatkin sieltä joitain käsitettä, ja saattavat viitata löyhästi johonkin Raamatunkohtaan. Liberaaliteologisissa selityksissä yleensä käsitteitä pyöritellään ja vaivataan kuin pullataikinaa, ja on tosi vaikea saada tolkkua mitä oikein halutaan sanoa.
Voin olla väärässäkin, ehkä alustus ei ollut liberaaliteologiaa?
Raamatusta uusin käännös on nykykielellä selkein. Mutta jos on vaikea kohta, niin kannattaa katsoa molemmista ja verrata.
Tästä tulee vähän pitkä selitys, kun mä en oikein osaa tiivistää. Joku kertoo varmaan saman muutamalla rivillä :)
>> "Tekojen mukaan vai armon alla"
Raamatussa kerrotaan, että on tasan kaksi tietä Jumalan luo:
1. Toinen on "lain tie". Sen periaate on tämä "Tee, mitä Jumalan laki sanoo, niin saat elää". Yksinkertaisesti toimimalla Jumalan käskyjen mukaisesti saat siunauksen ja Jumala hyväksyy sinut. - Tämä on kyllä sinänsä hyvä, oikea ja todellinen tie, mutta sen ongelma on siinä, ettei yksikään ihminen kulje sitä loppuun saakka, ei itse asiassa edes yhtä metriä eteenpäin. Lain tie on ihmiselle perin kivinen, eikä se kaikesta yrittämisestä, tuskasta ja vaivasta huolimattakaan vie perille. Jos ihminen haluaa tulla Jumalalle kelvolliseksi sen perusteella, että elää suhteellisen hyvin, voi aloittaa vaikkapa lukemalla Jeesuksen vuorisaarnaa Matteuksen evankeliumista luvusta 5 jakeesta 20 eteenpäin. Siinä Jeesus selittää Jumalan tahtoa meihin nähden - miten meidän tulee elää, jotta olisimme taivaaseen kelvolliset tekojemme perusteella. Näitä käskyjä tulee noudattaa koko elämän ajan, ja kaikkia, "sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin." (Jaak. 2:10). Tuo johtuu siitä, että ihmisen moraalinen luonto on historiassa tapahtuneen syntiinlankeemuksen vuoksi turmeltunut, vääristynyt ja heikko. Ihmisen sydämestä pulppuaa pahoja ajatuksia, sanoja ja tekoja. Siksi tällä lain tiellä kulkevat ihmiset joutuvat laimentamaan Jumalan käskyjä, jotta voisivat ajatella noudattaneensa niitä. Helposti ajautuu myös peittelemään syntejään, syyttämään niistä muita, ja selittelemään niitä pois. Sillä tiellä vertaillaan itseä muihin, ja omaa uskoa ja kuuliaisuutta muiden uskoon ja kuuliaisuuteen. Sillä tiellä vuorottelevat ylpeys tai alemmuuden tunne toisiin nähden. Koko ajan kuitenkin on myös Jumalan oikeudenmukaisen tuomion pelko - tietoisuus siitä, ettei voi omassa varassaan kestää Pyhän Jumalan katsetta. Jos ihminen on hyvin rehellinen itselleen, hän tajuaa joka päivä rikkovansa Jumalan käskyjä vastaan monella tavalla ajatuksin, sanoin, teoin ja jättämällä tekemättä sen hyvän, mitä Jumala käskee. Siksi hän on tällä tiellä suurimman osan ajasta epätoivossa, suorastaan kauhuissaan, ja odottaa peläten Jumalan tuomion päivää. Mitään iloa ja riemua tälle tielle ei kuulu, ellei sitten niinä hetkinä, kun vertaa itseään muihin, ja ajattelee ylpeydessään eläneensä kuitenkin paremmin kuin keskiverto kadun tallaaja. Tästä käytetään Raamatussa nimeä "Vanha liitto", ja Jumala ja Israelin kansa solmivat sen keskenään, mutta sen alla moni edelleen elää, vaikka tämän liiton tilalle on tullut "Uusi liitto". Vanhan liiton ajasta kertoo Raamatussa koko Vanha testamentti. Tämä on se alustuksen otsikossa oleva "tekojen mukaan"-vaihtoehto.
2. Toinen tie Jumalan yhteyteen on "armon tie". Se on Jeesuksen meille antama tie Jumalan yhteyteen ja kerran Taivaan Kotiin. Sen sisältö on "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3:16). Se on Uusi liitto Jumalan ja ihmisten välillä. Jumala on solminut ihmisten kanssa sellaisen liiton, jossa hän itse tekee kaiken meidän edestämme pelkästä armosta. Siinä Jumala julistaa jumalattoman ja syntisen ihmisen pyhäksi ja tahrattomaksi sen vuoksi, että Jeesus tuli veljeksemme ja otti kaikki meidän syntimme - pahat tekomme, ajatuksemme, ja sanamme - omaksi syykseen, ja kärsi niiden rangaistuksen ristillä. Nyt jokainen, joka uskoen turvautuu tuohon Jeesukseen, ja on kastettu hänen nimeensä, on Jumalan oma. Jeesus pukee ihmisen omaan pyhyyteensä kuin puhtaanvalkoiseen takkiin. Jumala ikään kuin näkee meidän syntiemme sijasta Jeesuksen tahrattoman pyhyyden, ja julistaa meidät vapaiksi tuomiosta. Olet Jumalan silmissä puhdas ja pyhä, koska Jeesus on kärsinyt syntiesi rangaistuksen Golgatan keskimmäisellä ristillä. Tästä Jumala sanoo Raamatussa näin: "Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena." (Room. 8:3) ja: "Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." (Room. 5:8) ja: "Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." (Ef. 1:7) ja "Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan." (Gal.2:21) ja "Jos jollakulla ei ole ansioita, mutta hän uskoo Jumalaan, JOKA TEKEE JUMALATTOMAN VANHURSKAAKSI, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi." (Room. 4:5) ja "Hän (Jeesus) on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi TÄYDELLISIKSI ne, jotka pyhitetään." (Hepr. 10:14), "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut" jne.
"Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi." (Room. 3:22-24) ja "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet." (Jes.53:5)
Armon tie on Jeesus-tie. Ja se on itse asiassa se ainut ihmiselle mahdollinen tie. Jeesus sanoi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6) Mutta Hänen kauttaan onkin tie aivan avoin. Se on sellainen tie, joka kantaa. Jeesus kantaa ihmisen taivaaseen, jos siihen suostuu. Hän ottaa koko elämäsi syntien painon omille hartioilleen, niin että olet vapaa. "Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa." (Room.7:1) Olet ilman omia ansioitasi Jumalalle kelpaava. Jumala pelastaa ihmisen yksin armosta, uskon kautta, Jeesuksen Kristuksen ristintyön tähden. Armon voi ottaa vastaan tai sen voi ylpeydessään hylätä. Siksi Raamatussa vedotaan: "Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!" (2.Kor.6:1)
Olet Jumalan lapsi, hänen silmissään puhdas ja tahraton - et siksi, mitä itse olet, ja yrität, vaan siksi mitä Jeesus on ja mitä hän teki. Nyt, ja loppuun saakka sinun pelastuksesi ja pyhyytesi on tässä samassa ristintyössä. Kristitty on armahdettu syntinen.
Mutta se, että olet armahdettu Kristuksen tähden, synnyttää sydämeesi vastarakkauden. Se usko, että olet Jeesuksen pelastama, saa aikaan, ettet halua loukata Vapahtajaasi.
Synti pysyy meissä kiinni, uskovissakin, viimeiseen hengenvetoon. Kristitystä ei koskaan täällä tule synnitöntä. Mutta joka on laittanut toivonsa Jeesukseen, saa Jumalan Hengen asumaan sydämeensä. Tämä Pyhä Henki antaa uskovalle voimaa, ja lempeästi taivuttelee luopumaan synneistä ja taistelemaan niitä vastaan. Hän pyytää meitä tekemään hyvää. Hän avaa silmiäsi näkemään omia syntejäsi paremmin, mutta kaikkein tärkeintä on, että hän lohduttaa meitä armon täydellä evankeliumilla ja Jumalan rakkaudella. Kaiken tämän Hän tekee Jumalan Sanan, eli Raamatun, lukemisen tai evankeliumin julistamisen kuulemisen kautta. Sillä "Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room. 10:17). Tämä on se Jumalan äänen kuulemisen kanava: kun luet Raamattua, tai kuulet jonkun julistavan Jeesuksesta Vapahtajana, sen kautta Pyhä Henki saa hiljaa vahvistaa uskoasi siihen, että tämä on totta, ja koskee sinuakin. Ehtoollisessa olet osallisena Kristuksen ruumiiseen ja vereen - siihen Uuteen, ihmeellisen ja meidän järjellemme mahdottoman kuuloiseen liittoon, jonka Jumala valmisti.
Saako armahdettu syntinen sitten elää niin kuin pellossa, tehden syntiä niin paljon kuin tahansa? Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa Paavali vastaa tuohon kysymykseen: - ei tietenkään saa - siihen ei anneta lupaa, eikä Jumala anna pilkata itseään - Hän näkee, jos alamme laskelmoida armolla. Mutta se, miten onnistut noudattamaan Jumalan tahtoa tässä elämässä, ei lisää eikä vähennä mitään sinun pelastumisestasi. Pelastus perustuu aina vain ja ainoastaan siihen, mitä Jeesus teki ristillä. Mutta sinun lähimmäisiisi se, miten elät, vaikuttaa monella tavalla. Ja vastarakkaus Jumalaan ja Pyhän Hengen vaikutus meissä saa aikaan sitä, että synnin tekemisestä tulee paha olo, ja haluamme välttää sitä. Meidän tulee parhaamme mukaan yrittää elää saamamme valtavan suuren armon arvoa vastaavalla tavalla.
Täällä on yksi selkokielinen esitys samasta aiheesta: Laki ja evankeliumi:
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/LakievanJR.htm
Suomalaiset käännökset lukuunottamatta viimeisintä käännöstä ovat kelvollisia asian ymmärätämiseksi (kuvitele muuten Kanerava luki tekstin Room.6-luvusta Turussa kirkossa; mitä luutet hänen ymmätäneen lukemastaan?). Viimeinen käännös on ymmärtämisen kannalta täysin kelvoton: koska Kristuksen henki ei voi enää sen muuttuneen sisällön johdosta käyttää eli liian virheellisen termistön ja alkuteksteille vieraiden sanojen johdosta se ei enää aukene (Luuk.1:45:). Novumin nimellä tehty interlineaalikäännös on paras helpostisaatava teos asian tutkimiseksi, mutta myös ihan Kr.-38 TOIMIIN HYVIN, sillä siinä on perustermit kuten "vanha ihminen", "liha" ja "synnin ruumis" oiken käännetty, eikä suinkaan kuten -92:ssa käyttäen harhaanjotavasti sanontaa: "vanha minä" jota ei alkuteksteitä todellakaan on ole löydettävissä. (Idän uskontoihin kuuluu minän tappaminen tai hävittäminen.)
Asiaa on käsitellyt mielestäni asian ymmärtäen: kirjallisessa muodossa Kiinalainen kristitty, joka tunnetaan nimellä Watchman Nee muistaakseni kirjassa "Elämänrikkaus Kristuksessa". Watchman Nee ja Kiinan kristillisyys onnistui aikanaan torjumaan "kirkkojen" ja "länsimaisem teologian" rantautumaisen Kiinaan, hyljäten ne turhana sekä hänelle ja Kiinan seurakunnille tarjottuna. Neen työ kantaa edelleen hedelmää Kiinassa miljooien ihmisten kuuluessa niihin seurakuntiin, jotka säilyttivät raamatun ainoana auktoriteettinaan.
Vain Pyhä Henki voi antaa sen viisauden ja ilmestyksen Hengen Ef.1:15-23; siksi "vanhan ihmisen kuolemasta" ja "totena pitää" sen jo tapahtuneena ja muuttumattomana tosi asiana. Tämä voi tapahtua nimenomaan Roomalaiskirjeen "auvetessa" ja nimenomaisesti sen 6:6; jakeen välityksellä "ilmestysen ja viisauden hengessä" tuosta sanan kohdasta, jossa sanotaan että: "vanha ihminen on kuollut"; ja se on totta ja tapahtunut tosiasia nimenomaan: koska SANA SANOO NIIN. Vanha Ihminen on kertakaikkiaan "ristiinnaulittu Kristuksessa" lopullisesti. Siksi Paavali kirjoittaa:
"Pois se että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle ja minä maailmalle. Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus vaan uusi luomus. Ja kaikille, jotka tämän säännön mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha, ja Jumalan Israelille.! (Gal.6:14-16.)
Ja jopa näin rohkeasti, ilmestysen ja viisauden Hengessä:
"ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa;" (Gal.2:20.)
Alkaa vaikutta vastausten perusteella tälle ehdottamallesi liberaaliteologialle. Kun alustuksessa vielä puhuttiin koko ajan ajattomuudessa tai iäisyydessä uudelleen syntyvästä Kristuksesta (vai oliko Pyhästä Hengestä) ja jotenkin sen yhteydestä uuteen ihmiseen niin tuntui kyllä käsitteiden pyöritykselle.
Ei kristinuskon luterilaisessa kirkossa pitäisi olla sellaista, että vain oppineet ja asiaan vihkiytyneet voivat ymmärtää mitä opetetaan tai esitetään. Kyllä Raamatun pitäsi aueta kansallekin kohtuullisella ymmärryksellä ja niin se yleensä tekeekin, jos yhtään ajattelee asiaa sen oikeassa yhteydessä eikä irrota yksittäisiä lauseita "sekametelisopaksi", kuten täällä netissä usein tehdään. Ainakin seurakunnalle suunnatussa esityksessä voisi pysyä perusasioissa ja jättää teoreettiset teologiset keskustelut esim. teologian jatko-opintoseminaareihin. En ainakaan kuvittele esittäväni oman ammattini teorioita silloin, kun selostan suunnitelmaa, tutkimusta tai pidän alustusta omasta alastani ns. maallikoille.
Jos sellaiset ihmiset asetetaan opettamaan asiota joiden sisällöstä heillä ei ole edes teoreettista käsitystä, saatika että olisivat itse eläneet todeksi sen mistä puhuvat.
>> Kun alustuksessa vielä puhuttiin koko ajan
>> ajattomuudessa tai iäisyydessä uudelleen
>> syntyvästä Kristuksesta (vai oliko Pyhästä Hengestä)
Uh, joo, kuulostaa jonkun yksityisajattelijan omilta teorioilta.
>> Kyllä Raamatun pitäsi aueta kansallekin
>> kohtuullisella ymmärryksellä ja niin se...
Niinpä. Raamatun sanoma on ydinasioiden osalta selkeä. Siellä sanotaan, että Jumalan tekemä pelastustie ihmiselle on niin selkeä, että siltä tieltä ei eksy tyhmäkään: "Ja sinne syntyy tie, valtatie, sitä kutsutaan Pyhäksi tieksi. Epäpyhä ei saa sille astua: Herran tien kulkijoille se kuuluu, heille yksin. Siellä ei tyhmäkään eksy." (Jes.35:8)
- Muutenhan sitä tosiaan oltais eriarvoisessa asemassa, jos koko homma olisi hoksottimista kiinni.
Mun mielestä yksi hyvä tapa nopeasti selvittää mitä Raamattu opettaa ydinasioista on ottaa Raamattu käteen ja lukea sitä yhdessä "Raamattu kannesta kanteen"-radio-ohjelman kanssa. Siinä opettava Jukka Norvanto on mun mielestä tosi selkeäsanainen ja hyvä opettamaan:
http://www.rkk-sansa.net/
Yksi kuunnelma kestää noin 15 minuuttia. Jos ottaa joka päivä tavaksi kuunnella yhden pätkän, niin oppii nopeasti ydinsasiat. Hyvä paketti on ensin lukea/kuunnella joku evankeliumeista, sitten Roomalaiskirje ja Galatalaiskirje.
Alkaen vaikkapa Johanneksen evankeliumista; ja rukoilee Jeesuksen nimessä Jumalaa paljastamaan Pyhän Hengen johtamana Poikansa ja pelatuksen Hänessä. Vain Pyhä Henki voi avata Sinun ymmärrysesi tuntemaan kirjoitukset, juuri niin kuin Hän tahtoo sinulle: Poikaa ja Isän rakkautta Hänessä paljastaa.
Olen kyllä lukenut raaamattua ja hyvin on muistissa omat rippikouluajatkin vaikka niistä on vuosikymmeniä. Asia on periaatteessa selvä, mutta ihmetyttää tämä hyvän opin sekoittaminen nykypäivänä. Koitetaan löytää mitä tahansa teorioita, jotta ei tarvitse sanoa ihmisille että miettikää hyvät ihmiset omia syntejänne ja pyytäkää ne anteeksi niillä tavoilla, jotka joka kotiin jaetussa katekismuksessakin on, jos ei jaksa raamattua lukea.
Kiitos vastauksista. Asiat ovat siis edelleen periaatteessa niin kuin ovat olleet ennenkin. Ihan eri asia, mikä on sitten käsitys syntisen kohtalosta kuoleman jälkeen (tulimeri vai ero jumalasta). Pelossa eläminen ei tietenkään ole tämän päivän uskonnon opetuksen tarkoitus.
On keskittyä tutkimaan sitä, millainen Jeesus oli ja on, sekä mitä Hän teki ja miksi. Lisäksi ihmisten mielipiteistä ja "arpapelistä" (Ef.4:13,14.) vapauttaa se kun herää havaisemaan, että Jeesus tuli maailmaan nimenomaa siksi, ettei kenkään tarvitsisi elää pelossa suhteessa Jumalaan (Room.8:15.). Tärkeintä on siis löytää se sovitus ja iankaikkinen elämä, johon meidät oikeutetaan Kristuksen "täyttämän työn" perutalta. Samoin on vapauttavaa omistaa Jumalan antama lupaus ja todistus Pojastaan:
"Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on Hänen Pojasansa." (1.Joh.5:11.)
läpi