Maailmanpurilainen

kun mua ah nuin pelvoittelet. Nooh, jos liftaan, jos sen teen otan mukaan ainakin pyyhkeen. Se on tärkein, usko pois.

Pyyhe, kirjassa sanotaan, on ehkä kaikkein käyttökelpoisin esine peukalokyytiläisen tavaroista. Ensinnäkin sillä on käytännöllistä arvoa: Siihen voi kääriytyä matkatessaan Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla. Sen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla ja hengittää merien juovuttavia tuoksuja.

Sen alle voi nukahtaa Kakrafoonin erämaassa punaisten aurinkojen lempeässä loisteessa. Sitä voi käyttää purjeena pikku lautassaan purjehtiessaan myötävirtaan pitkin Mothin raskasvetisiä jokia. Jos pyyhkeen kastelee, sitä voi käyttää lähitaisteluaseena. Sen voi kääriä päänsä ympäri päästäkseen hengittämästä myrkyllisiä kaasuja tai välttääkseen Traal-planeetan verenhimoisen sontiaismolottajan katsetta --

Pyyhettä voi käyttää merkinantovälineenä pulaan joutuessaan, ja tietenkin siihen voi kuivata itsensä, jos se vielä näyttää kyllin puhtaalta kaiken tämän jälkeen.

Tärkeintä pyyhkeessä ovat kuitenkin sen edustamat henkiset arvot. Jos kulkuri (= ei-peukalokyytiläinen) huomaa että peukalokyytiläisellä on pyyhe tallella, hän olettaa jostain tuntemattomasta syystä automaattisesti että tällä on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, juomaleili, kompassi, kartta, narukerä, hyttyssuihke, sadeasu, avaruuspuku ja muuta pientä.

Kaiken lisäksi kulkuri lainaa mielellään pyyhkeen omistajalle minkä tahansa edellä mainituista esineistä tai jotain muuta minkä peukalokyytiläinen voi väittää vahingossa "kadottaneensa". Kulkurit ovat sitä mieltä, että kuka tahansa, joka pystyy liftaamaan Linnunrataa pitkin ja poikin, ottamaan sitä niskasta ja ravistelemaan sitä, pysyttelemään hengissä epämääräisissä paikoissa, taistelemaan läpi ylivoimaisten esteiden ja olemaan koko ajan selvillä siitä missä hänen pyyhkeensä on, on selvästikin mies jota ei parane jättää pois laskuista.

Helevetin pitkästyttävää täällä avaruudessa matkustaminen. 300 vuotta jo ollu "Huuto huuto möykkä möykkä huuto möykkä huuto uurrgh möykkä huuto möykkä pitäisi olla hauskaa."

Gyberuni pelasti tilanteeni. Tuhansien vuosien ajan mahtavat alukset halkoivat galaksien välistä tyhjyyttä ja syöksyivät lopulta kirkuen kohti ensimmäistä tiellensä osunutta planeettaa - joka sattui olemaan Maa. Hirveän mittakaavassa tapahtuneen virhelaskelman takia pieni koira nielaisi koko mahtavan taistelulaivaston.

-- en tuntenut mitään.


aluksen lokikirja tuhoutuu heti luettuasi tämän viestin