Älä lue, jos Estonia- onnettomuus ei kiinnosta.
Monet sanovat että asiaa on puitu niin paljon että se voidaan unohtaa.
Mutta voidaan sanoa, että puheet onnettomuudesta voidaan lopettaa vasta kun kaikki voitava vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi on tehty. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin yksi pahimmista merionnettomuuksista.
Iltasanomissa/21.2 oli mukana olleen lahtelaismiehen haastattelu.
Nousi taas mieleen pari asiaa.
Haastateltava sanoo, että laivassa oli enemmän ihmisiä kuin mitä matkustajalistaan oli merkitty.
Todella onnettomuuden jälkeen kirjoiteltiin, että matkustajalista ei ollut aivan tarkka. Myöskin ilmaantui, vakuutusrahojen toivossa, sellaisia jotka ilmoittivat jonkun olleen mukana, mutta jota ei listoista löytynyt.
Miten nuo asiat selvitettiin? Päädyttiinkö yksiselitteisiin ja varmoihin lukuihin onnettomuuden uhrien määrästä?
Haastateltava sanoo: Osa matkustajista menehtyi erilaisen irtaimiston iskeydyttyä heihin?
Miten on nykyään laivoilla irtaimisto matkustajatiloissa? Onko irtaimisto tarpeeksi hyvin kiinnitetty, siltä varalta että laiva alkaa kallistella voimakkaasti?
Jutussa sanotaan myös näin:" Onnettomuuden jälkeen eräällä pelastuslaitoksella palomiehet testasivat vastaavanlaiselle pelastuslautalle nousemista - viileässä altaassa, ilman useiden metrien korkuisten aaltojen voimaa.
Lopputulos oli sykähdyttävä, kaikki eivät päässeet omin avuin sille."
Onko pelastuslauttoja parannettu sen jälkeen? Ovatko nämä parannetut pelastuslautat nyt käytössä esim. Itämerellä purjehtivilla aluksilla? Saadaanko nykyiset laivoilla olevat pelastuslautat mereen myrskyssä oikein päin?
Haastateltava selvisi onnettomuudesta sillä, että hän pääsi pelastuslautalle yhtenä 24:stä. Seitsemän heistä kuitenkin kuoli.
Ongelma oli se että lautalla oli runsaasti vettä jota ei saatu pois. Sitä yritettiin äyskäröidä jopa kengillä. Nämä seitsemän kuoli kylmyyteen.
Ajoittain puhutaan myös laivan upotessa syntyvästä imusta. Onko se totta vai liioittelua?
Estonia, mitä on opittu?
9
1210
Vastaukset
- SailorJerry
Estonian jälkeen on tullut uusia säädöksiä turvallisuuden suhteen huomattava määrä. Osa ihan hyödyllisiä ja toteutuskelpoisia, toiset taas näiden vastakohtia.
Matkustajaluettelot ovat nykyään ainakin ajan tasalla.
On täysin epärealistista edes ajatella kiinnittävänsä kaikkea irtaimistoa ruotsinlaivalla tavalla, että se ei irtoaisi, kun kallistuskulmaa on tarpeeksi. Eri kokoisia ja painoisia irtoesineitä on kymmeniä tuhansia ja pienikin voi tappaa tullessaan daijuun tarpeeksi korkealta.
Pelastuslauttoihin kiipeäminen tosiaan on suhteelisen kinkkistä hyvässäkin kelissä. Omalla laivalla pidettiin lautaharjoitus viime kesänä ja yksikään huonokuntoinen tai ylipainoinen ei omin avuin lauttaan päässyt. Kahden siellä jo olijan avustuksella kyllä sitten onnistui kaikilta viimein. Kyseessä oli siis kaunis tyyni kesäpäivä.
Ongelma lautoissa on siinä, että ei sitä lautan varalaitaa voi matalammaksikaan tehdä, ymmärrettävistä syistä.
Jos lautan laukaisee pinnalla laukaisunarusta, jää se erittäin todennäköisesti oikein päin kellumaan, mutta ei se ole ikinä aivan varmaa. Kyllähän kääntyneen lautan saa varsin vaivattomasti kääntymään oikein päin sellainen, joka tietää miten se tapahtuu. Mutta toisaalta taas se edellyttää vielä vaikeampaa kiipeämistä lautan päälle ja kääntämisen jälkeen on taas jälleen kerran sen alla.
MOB - veneet oli ihan kätevä lisäys pakollisiin varusteisiin Estonian ansiosta, mutta eipä niistäkään olisi siinä kelissä silloin ollut minkäänlaista hyötyä.- kalle kustaa
On jossain määrin harhaanjohtavaa pyöritellä selviytymistarinoiden yksityiskohtien kautta pelastautumismahdollisuuksia öisellä pimeällä myrskyävällä merellä. Massiivivuoto oli niin uskomaton vaihtoehto laivan Ammattitaitoisellekin henkilökunnalle ,että kaikki mitä keulavisiirin hajoamisen jälkeen tehtiin oli jo myöhäistä ja paniikin peittämää. Paras palata alkusyyhyn. Miksi keulavisiiri hajosi? (siitä on opittu) Miksi alus piti olosuhteisiin nähden liian kovaa vauhtia... inhimillinen syy.( pätee kaikessa elämässä) Kaikki muu oli seurausta näistä. Siis vähän sama juttu kuin lentokone putoaisi. Se joko putoaa hallitusti(jos on mahdollisuuksia) tai tuhannessa kappaleessa jos mitään ei ole tehtävissä. En kuitenkaan väheksy pelastuslaitteiden merkitystä.Ne ovat valitettavasti tehty pelastamaan vain ne jotka siihen aktiivisesti pystyvät. Valitettavasti.
- H2O- Heikki
>Estonian jälkeen on tullut uusia säädöksiä turvallisuuden suhteen huomattava määrä.
Hyvä ystävä, säädöksiä on varmasti tullut, niitähän on helppo tehdä. Mutta mitä _käytännön_ parannuksia on tullut esim. Ruotsinlaivojen pelastusvarustuksiin Estonia- katastrofin vuoksi?
----
>Osa ihan hyödyllisiä ja toteutuskelpoisia, toiset taas näiden vastakohtia.
Onko hyödyllisiä toteutettu? Onko siis myös huononnuksia?
------------
>Matkustajaluettelot ovat nykyään ainakin ajan tasalla.
Eivätkös ne ole vain , jos suoraan sanotaan, ruumiiden tunnistamista varten?
------------
>Pelastuslauttoihin kiipeäminen tosiaan on suhteelisen kinkkistä hyvässäkin kelissä.
Mitähän tapahtuisi, jos esim. jokaiselle Ruotsinlaivaan astujalle annettaisiin laivan iltaohjelmapaperiin liite, jossa lukee jotakin tällaista: Jos laiva haaksirikkoutuu, matkustajista erittäin harvat kykenevät nousemaan merestä pelastuslauttaan. Myrskyssä pelastusveneistä ei ole apua kenellekään.
Jos on suurta aallokkoa, pelastushelikopterit eivät kykene laskeutumaan helikopterikannelle.......
----------
>Omalla laivalla pidettiin lautaharjoitus viime kesänä ja yksikään huonokuntoinen tai ylipainoinen ei omin avuin lauttaan päässyt.
Kahden siellä jo olijan avustuksella kyllä sitten onnistui kaikilta viimein. Kyseessä oli siis kaunis tyyni kesäpäivä.
Tietävätkö ao viranomaiset tämän?
------------
>Ongelma lautoissa on siinä, että ei sitä lautan varalaitaa voi matalammaksikaan tehdä, ymmärrettävistä syistä.
Onko syy se että vesi lainehtisi sisään lauttaan?
Eikö kuitenkin jotakin voisi keksiä?
Estonian pelastuslautoissahan moni kuoli kylmyyteen siksi, että ihmiset joutuivat jopa tuntikaupalla makaamaan vedessä pelastuslautalla. Vettä ei saatu pois, kun ei ollut kenkää parempia äyskäreitä.
-----------------
>Jos lautan laukaisee pinnalla laukaisunarusta, jää se erittäin todennäköisesti oikein päin kellumaan, mutta ei se ole ikinä aivan varmaa.
Niin ... tuuli tietenkin vielä vaikeuttaa asiaa.
--------------
>Kyllähän kääntyneen lautan saa varsin vaivattomasti kääntymään oikein päin sellainen, joka tietää miten se tapahtuu. Mutta toisaalta taas se edellyttää vielä vaikeampaa kiipeämistä lautan päälle ja kääntämisen jälkeen on taas jälleen kerran sen alla.
Tietävätkö viranomaiset tämän?
-----------
>MOB - veneet oli ihan kätevä lisäys pakollisiin varusteisiin Estonian ansiosta, mutta eipä niistäkään olisi siinä kelissä silloin ollut minkäänlaista hyötyä.
Onko tämä yleisesti tiedossa? - H2O- Heikki
kalle kustaa kirjoitti:
On jossain määrin harhaanjohtavaa pyöritellä selviytymistarinoiden yksityiskohtien kautta pelastautumismahdollisuuksia öisellä pimeällä myrskyävällä merellä. Massiivivuoto oli niin uskomaton vaihtoehto laivan Ammattitaitoisellekin henkilökunnalle ,että kaikki mitä keulavisiirin hajoamisen jälkeen tehtiin oli jo myöhäistä ja paniikin peittämää. Paras palata alkusyyhyn. Miksi keulavisiiri hajosi? (siitä on opittu) Miksi alus piti olosuhteisiin nähden liian kovaa vauhtia... inhimillinen syy.( pätee kaikessa elämässä) Kaikki muu oli seurausta näistä. Siis vähän sama juttu kuin lentokone putoaisi. Se joko putoaa hallitusti(jos on mahdollisuuksia) tai tuhannessa kappaleessa jos mitään ei ole tehtävissä. En kuitenkaan väheksy pelastuslaitteiden merkitystä.Ne ovat valitettavasti tehty pelastamaan vain ne jotka siihen aktiivisesti pystyvät. Valitettavasti.
>On jossain määrin harhaanjohtavaa pyöritellä selviytymistarinoiden yksityiskohtien kautta pelastautumismahdollisuuksia öisellä pimeällä myrskyävällä merellä.
Mitähän mahdat tarkoittaa?
----------
> Massiivivuoto oli niin uskomaton vaihtoehto laivan Ammattitaitoisellekin henkilökunnalle ,että kaikki mitä keulavisiirin hajoamisen jälkeen tehtiin oli jo myöhäistä ja paniikin peittämää.
Paniikki on ihan selvä, sen kohtaa varmasti jokainen tuollaisissa olosuhteissa.
Sinänsä visiirin putoaminen ei ole uusi asia.
Keulavisiirialuksia seilaa maailman merillä muistaakseni noin 4000. Useita, ehkä kymmeniä visiirejä on pudonnut. Harmajan ulkopuolella Helsingissäkin on yksi, taitaa olla Finnhansan.
(Jos taas sanon oman mielipiteeni, koko keulavisiirirakenne on virhe. Laivat voidaan purkaa ja lastata kyljistä. )
----------
> Paras palata alkusyyhyn. Miksi keulavisiiri hajosi? (siitä on opittu) Miksi alus piti olosuhteisiin nähden liian kovaa vauhtia... inhimillinen syy.( pätee kaikessa elämässä)
Juuri noin. Nuori itsenäinen valtio, laivan kunnia- asia oli pysyä aikataulussa. (muistaakseni se oli ollut myöhässä vain kaksi kertaa.)
--------------
> En kuitenkaan väheksy pelastuslaitteiden merkitystä.
Kyllä ne tällaisina aika avuttomia ovat kovissa olosuhteissa.
Pelastautumispulu taitaisi olla parhaasta päästä.
------------
>Ne ovat valitettavasti tehty pelastamaan vain ne jotka siihen aktiivisesti pystyvät. Valitettavasti.
Harva tuollaista hyväksyy, ei lakikaan. - SailorJerry
H2O- Heikki kirjoitti:
>Estonian jälkeen on tullut uusia säädöksiä turvallisuuden suhteen huomattava määrä.
Hyvä ystävä, säädöksiä on varmasti tullut, niitähän on helppo tehdä. Mutta mitä _käytännön_ parannuksia on tullut esim. Ruotsinlaivojen pelastusvarustuksiin Estonia- katastrofin vuoksi?
----
>Osa ihan hyödyllisiä ja toteutuskelpoisia, toiset taas näiden vastakohtia.
Onko hyödyllisiä toteutettu? Onko siis myös huononnuksia?
------------
>Matkustajaluettelot ovat nykyään ainakin ajan tasalla.
Eivätkös ne ole vain , jos suoraan sanotaan, ruumiiden tunnistamista varten?
------------
>Pelastuslauttoihin kiipeäminen tosiaan on suhteelisen kinkkistä hyvässäkin kelissä.
Mitähän tapahtuisi, jos esim. jokaiselle Ruotsinlaivaan astujalle annettaisiin laivan iltaohjelmapaperiin liite, jossa lukee jotakin tällaista: Jos laiva haaksirikkoutuu, matkustajista erittäin harvat kykenevät nousemaan merestä pelastuslauttaan. Myrskyssä pelastusveneistä ei ole apua kenellekään.
Jos on suurta aallokkoa, pelastushelikopterit eivät kykene laskeutumaan helikopterikannelle.......
----------
>Omalla laivalla pidettiin lautaharjoitus viime kesänä ja yksikään huonokuntoinen tai ylipainoinen ei omin avuin lauttaan päässyt.
Kahden siellä jo olijan avustuksella kyllä sitten onnistui kaikilta viimein. Kyseessä oli siis kaunis tyyni kesäpäivä.
Tietävätkö ao viranomaiset tämän?
------------
>Ongelma lautoissa on siinä, että ei sitä lautan varalaitaa voi matalammaksikaan tehdä, ymmärrettävistä syistä.
Onko syy se että vesi lainehtisi sisään lauttaan?
Eikö kuitenkin jotakin voisi keksiä?
Estonian pelastuslautoissahan moni kuoli kylmyyteen siksi, että ihmiset joutuivat jopa tuntikaupalla makaamaan vedessä pelastuslautalla. Vettä ei saatu pois, kun ei ollut kenkää parempia äyskäreitä.
-----------------
>Jos lautan laukaisee pinnalla laukaisunarusta, jää se erittäin todennäköisesti oikein päin kellumaan, mutta ei se ole ikinä aivan varmaa.
Niin ... tuuli tietenkin vielä vaikeuttaa asiaa.
--------------
>Kyllähän kääntyneen lautan saa varsin vaivattomasti kääntymään oikein päin sellainen, joka tietää miten se tapahtuu. Mutta toisaalta taas se edellyttää vielä vaikeampaa kiipeämistä lautan päälle ja kääntämisen jälkeen on taas jälleen kerran sen alla.
Tietävätkö viranomaiset tämän?
-----------
>MOB - veneet oli ihan kätevä lisäys pakollisiin varusteisiin Estonian ansiosta, mutta eipä niistäkään olisi siinä kelissä silloin ollut minkäänlaista hyötyä.
Onko tämä yleisesti tiedossa?Pelastusveneet ovat matkustaja - ja rahtialusten pääpelastautumisvälineitä. Pelastuslautat ovat aina enemmän tai vähemmän varalla ja lisänä. Tällaisessa tapauksessa, jossa oikein mihinkään laiteeseen ei onnistuttu nousemaan suoraan laivasta, kuten aina on tarkoitus, on myös vaikeaa spekuloida jälkikäteen laitteiden toimimattomutta.
Äyskäri lautoista kyllä ainakin löytyy varusteista. Luultavimmin löytyi jo silloin, mutta olisivatkohan huuhtoutuneet mereen jo siinä vaiheessa, kun niitä alettiin kaivata?
Isoihin pelastulauttoihin laskeudutaan "sukalla" tai "slidella" suoraan laivasta. Ei mikään pelastuslautta ole tarkoitettu sisäännoustavaksi merestä. En kyllä tiedä oliko tällaisia lauttoja Estoniassa ja vaikka olisikin ollut, ei nitä olisi voitu edellämainituilla tavalla käyttää olosuhteista johtuen.
Tuollaisessa kelissä meren voima repii sekunnissa kappaleiksi minkä tahansa systeemin, mitä laivan sivulle yritetään hallitusti laskea tai siinä pitää kiinni. Ei kestä köydet, ei kestä rauta.
MOB / FRB - veneet ovat erittäin käteviä, jos pitää hakea yksittäisiä veden varaan joutuneita känniläisiä takaisin kyytiin. Niitä ei kuitenkaan kovin rankassa kelissä pysty käyttämään turvallisesti. Tilastojen mukaan niillä harjoitellesa sattuu eniten merimiesten loukkaantumisiin ja kuolemiin johtavia onnettomuuksia laivoilla.
Luonnonvoimat ovat joskus hurjia ja täysin ei koskaan pysytä varautumaan kaikkeen mahdolliseen mitä voi sattua. Minkään laivan pelastussuunnitelma ei kata mahdollisuutta, että ollaankin yhtäkkiä ylösalaisin. On myöskään mahdotonta harjoitella pelastustoimia olettaen, että laiva on kääntynyt ylösalaisin. Tämmöisissä tilanteissa ei viranomaiset, jumala tai edes ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen voi asioille mitään.
Omasta mielestäni ainut varteenotettava pelastuskeino laivasta rankoissa olouhteissa, on freefall-vene. Toki siinäkin on rajoitteensa, niin kuin kaikissa ihmisen kehittämissä pelastuslaitteissa. Tällaisia ei myöskään matkustaja-laivoissa ole, eikä tule olemaankaan. Pelastautumispuvut ovat myös oikein eteviä, mitä tulee ainokaisensa säilyttämiseen veden varassa. Mutta eipä niitäkään taida olla kuin rahtilaivoissa.
Ja jos itsellä on mielessä jokin vallankumouksellinen tapa saada yksin tai kaksin veden varassa ollessa 60 - 100kg pelastulautta kääntymään muuten, kuin nousemalla sen päälle ja omalla painolla pakottamalla se kaatumaan ympäri itsensä päälle, niin ehdotuksia ottavat varmasti vastaan nämä "viranomaistahot". Ja meitä muitakin kinnostaisi?!
Jos ei tykkää faktasta, että laiva voi upota, niin kannattaa pysyä maan kamaralla. - SailorJerry
SailorJerry kirjoitti:
Pelastusveneet ovat matkustaja - ja rahtialusten pääpelastautumisvälineitä. Pelastuslautat ovat aina enemmän tai vähemmän varalla ja lisänä. Tällaisessa tapauksessa, jossa oikein mihinkään laiteeseen ei onnistuttu nousemaan suoraan laivasta, kuten aina on tarkoitus, on myös vaikeaa spekuloida jälkikäteen laitteiden toimimattomutta.
Äyskäri lautoista kyllä ainakin löytyy varusteista. Luultavimmin löytyi jo silloin, mutta olisivatkohan huuhtoutuneet mereen jo siinä vaiheessa, kun niitä alettiin kaivata?
Isoihin pelastulauttoihin laskeudutaan "sukalla" tai "slidella" suoraan laivasta. Ei mikään pelastuslautta ole tarkoitettu sisäännoustavaksi merestä. En kyllä tiedä oliko tällaisia lauttoja Estoniassa ja vaikka olisikin ollut, ei nitä olisi voitu edellämainituilla tavalla käyttää olosuhteista johtuen.
Tuollaisessa kelissä meren voima repii sekunnissa kappaleiksi minkä tahansa systeemin, mitä laivan sivulle yritetään hallitusti laskea tai siinä pitää kiinni. Ei kestä köydet, ei kestä rauta.
MOB / FRB - veneet ovat erittäin käteviä, jos pitää hakea yksittäisiä veden varaan joutuneita känniläisiä takaisin kyytiin. Niitä ei kuitenkaan kovin rankassa kelissä pysty käyttämään turvallisesti. Tilastojen mukaan niillä harjoitellesa sattuu eniten merimiesten loukkaantumisiin ja kuolemiin johtavia onnettomuuksia laivoilla.
Luonnonvoimat ovat joskus hurjia ja täysin ei koskaan pysytä varautumaan kaikkeen mahdolliseen mitä voi sattua. Minkään laivan pelastussuunnitelma ei kata mahdollisuutta, että ollaankin yhtäkkiä ylösalaisin. On myöskään mahdotonta harjoitella pelastustoimia olettaen, että laiva on kääntynyt ylösalaisin. Tämmöisissä tilanteissa ei viranomaiset, jumala tai edes ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen voi asioille mitään.
Omasta mielestäni ainut varteenotettava pelastuskeino laivasta rankoissa olouhteissa, on freefall-vene. Toki siinäkin on rajoitteensa, niin kuin kaikissa ihmisen kehittämissä pelastuslaitteissa. Tällaisia ei myöskään matkustaja-laivoissa ole, eikä tule olemaankaan. Pelastautumispuvut ovat myös oikein eteviä, mitä tulee ainokaisensa säilyttämiseen veden varassa. Mutta eipä niitäkään taida olla kuin rahtilaivoissa.
Ja jos itsellä on mielessä jokin vallankumouksellinen tapa saada yksin tai kaksin veden varassa ollessa 60 - 100kg pelastulautta kääntymään muuten, kuin nousemalla sen päälle ja omalla painolla pakottamalla se kaatumaan ympäri itsensä päälle, niin ehdotuksia ottavat varmasti vastaan nämä "viranomaistahot". Ja meitä muitakin kinnostaisi?!
Jos ei tykkää faktasta, että laiva voi upota, niin kannattaa pysyä maan kamaralla.Ja niin kuin joku jo aikaisemmin mainitsi, niin kyseessä on todella poikkeuksellinen tapaus. Parannukset, mitä on tehty, ovat luonnollisesti lähinnä keskittyneet tämän kaltaisen tapahtuman uudelleen tapahtumisen ehkäisyyn.
Aina, kun rytisee opitaan runsaasti uutta. Tavoite on estää tällaisen tapahtuman toistuminen missään.Toki myös seuraamusten minimointi on tärkeää mutta ei sellaiseen, että laiva kellahtaa mukkelismakkelis, voi kukaan varautua.
Tärkeintä on miettiä, miten se laiva saadaan pysymään pinnalla ja pystyssä. Ei sitä, miten pelastulauttoihin kiivetään syysmyrskyssä.
- Muistelen
Olin 100 tuhat tonnisessa tankissa, 70 luvulla täkkärinä. Vahdissa yöllä yytsiikki tai ruori yhden miehen vahti. Persianlahti eurooppa. ja paivällä täkkityöt.12-4 vahtiin mennessä kysyin puosulta työt.Keulapakan alla oli edellinen vahtimies jo heitellyt ämpärillä vettä keulapiikistä jossa ei ollut pilssiä toisellepuolelle osastoa. Hiljakseen aaltoihin keulaa upottaessaan viallisen valonheittimen luukun tiivisteen vuotaessa.Tulee Estonia joskus mieleen. Keularakenteisin kohdistunut paine vei laivan .
- terminaalissa
Värtähamnissa on ihan tyhjä hylly,missä lukee TURVALLISUUS-SÄKERHET-SAFETY. Takoitettu Siljan matkustajille jotka voivat tutustua turvajärjelstelmään.Soitin as.palveluun 2kk sitten ja tiedustelin miksi ei ole esitteitä. Myöhemmin sain vastauksen että laivojen hyttien televisioissa pyörii tuevallisuusvideo,mutta esim Serenaden hyteissä ei ole TV;tä.Hylly on lipputarkastuksen jälkeen vasemmala puolella. Se pitäisi kiikuttaa pois sillä se herättää välinpitämättömyyttä.
- H2O- Heikki
>Haastateltava sanoo, että laivassa oli enemmän ihmisiä kuin mitä matkustajalistaan oli merkitty.
Tutkimusraportissa asiaa selvitellään mm. näin:
Viimeisten, 4.1.1996 päivättyjen matkustaja-
ja miehistöluettelojen perusteella
voidaan olettaa 989 ihmisen,17 eri
maasta, olleen aluksella.
---------
Siis "voidaan olettaa".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053161Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391610Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803