Lähes kaikki maat Venäjää ja Kiinaa lukuun-
ottamatta ottavat valtavasti velkaa,mistä
velka otetaan kun kellään ei ole ylimääräistä
rahaa niin paljon, ei valuuttarahastolla eikä
maailmanpankilla.
ottamatta ottavat valtavasti velkaa,mistä
velka otetaan kun kellään ei ole ylimääräistä
rahaa niin paljon, ei valuuttarahastolla eikä
maailmanpankilla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jossain oltava, eihän raha katoa taivaan tuuliin?
Ei vaan eletä yli varojensa.
Ite pärjäisin hyvin vaikka tulot tippuisivat sellaiseen 150 euroon kuussa, täytyy vaan oppia elämään ilmaan turhuuksia. Sama onnistuisi varmasti valtioiltakin.
vanhempiesi siivellä.
Kyllä Suomesta löytyy halpoja mummonmökkejä vuokralle. Ei välttämättä ihan asuinkelpoisia, mutta kunhan on katto pään päällä talvisin niin pärjää. Ruoan saa tuollaisesta kasvatettua suureksi osaksi itse, nimim. kokemusta on.
jätemaksut, vesimaksut, kauppareissut, vaatetus, tv, netti, puhelin, kodinkoneet ja ruoka, muutamia mainitakseni?
Kansalaiset eivät eläisi yli varojensa, jos heille annettaisiin palkkojen ja eläkkeiden ym. (palkoista tulonsiirtoina) kautta sellainen ostovoima, joka vastaa kansalaisten kykyä tuottaa tavaroita ja palveluita. Se, että kaikki kansalaiset ympäri maailman, kuten myös valtiot, joutuvat ottamaan velkaa kyetäkseen ostamaan ne tavarat ja palvelut, jotka he pystyvät työllään tuottamaan, osoittaa ettei ostovoimaa vain yksinkertaisesti anneta oikeaa määrää palkkoina.
Kaikki, mitkä yhdessä kyetään tuottamaan, pitäisi pystyä myös kuluttamaan, jos ostovoiman jakaminen lähinnä palkkojen kautta olisi oikeassa suhteessa tuotantoon.
Tämä pätee siis laajassa mittakaavassa, jos kaikki kansat ja ihmiset velkaantuvat keskimäärin.
Lämmityksestä saa tingittyä paljon, kun vaan laittaa riittävästi vaatteita ylle. Viileään tottuu nopeasti.
Sähkö ei ole elämisen kannalta välttämätöntä. Ennenkin on ilman pärjätty.
Vesi kelpaa hyvin juomaksi, eikä paljoa maksa jos sitä ei tuhlaa. Mummonmökeissä on usein ulko-wc, joten siihenkään ei kulu vettä.
Kauppareissut? Mitä niistä? Pyörällä tai kävellen pääsee, ja pyöriä saa vaikkapa poliisien huutokaupasta pilkkahintaan.
Vaatteita saa kirpputorilta alle eurolla, huonekaluja parilla eurolla.
TV, netti ja puhelin ovat luksusta, niitä ei tarvitse elämiseen. Viihdettä saa vaikkapa kirjastosta.
Kodinkoneiden joukossa ei ole yhtään välttämätöntä, ne vain helpottavat elämää mutta ilmankin pärjää.
Ruuan saa osittain kasvatettua itse, ja kaupasta ostetaan halvinta mahdollista: perunoita ynnä muuta. Syksyllä kannattaa hyödyntää marjoja ja sieniä.
- nimim. kokemusta on.
Keskuspankit painavat lisää rahaa. Nykyään tietysti tietokoneilla.
Sitten on suurpääoman omistajat, jotka keräävät rahapotteja lainattavaksi valtioille esim. sijoitusrahastojen kautta.
Rahaa ei ole jaettu kansalle (kultussektori) tarpeeksi suhteessa kansan tuottamien tavaroiden ja palveluiden määrään (tuotantosektori).
Valtoiden löyhä ja pääomia (äärikapitalismi) palvova ja suosiva politiikka on johtanut maailman suurlaman partaalle seuraavasti: Suurpääoman ja sitä kautta teollisuuden, kaupan ja muun yritystoiminnan omistavat tahot ovat maksimoineet voittojaan niin, ettei kulutussektorille ole annettu lähellekään sitä ostovoimaa, millä se olisi voinut ostaa tuotantosektorilla työllään aikaansaaman tuotannon (tavarat ja palvelut). Näin tuotannon välineet omistava taho on maksimoinut voittonsa. Jotta kauppa ei olisi tyrehtynyt ostovoiman puuttseen, nämä voiton maksimoineet suurpääoman haltijat (osin myös keskiluokka sijoitusrahastojen kautta), ovat ylläpitäneet kansan ostovoimaa lainaamalla voitoilla kokoamaansa rahaa kansalle kulutusluottoina. Se on kuitenkin lyhytaikainen lohtu kuin housuun kuseminen, koska niinhän ei voi jatkaa pitkään, ellei kansalle anneta loputtomasti lisää ostovoimaa velaksi. Mutta jos kansa alkaa maksamaan pois kulutusluottovelkojaan, sillä ei riitä senkään vertaa rahaa ostovoimaksi makrotalouteen, kun sille ei ole jaettu ostovoimaa tuotannon määrään nähden riittävästi edes ilman velkaa...
Eli tuloerot ovat kasvaneet. Siitä on jäänyt liikaa ja liian monille "käyttämätöntä ostovoimaa" sivuun pistettäväksi, joka on kulkeutunut sijoitusrahastojen kautta tuollaiseksi vahingolliseksi, liialliseksi pääomaksi. Lisäksi suurpääoman ja -teollisuuden ja -kaupan yksittäiset suuromistajat ovat toimineet sen tilanteen aikaansaamiseksi (ei sitä tavoitellen), että pääomat ovat kasautuneet. Kasautuneet pääomat eivät kierrä talouteen ostovoimaksi. Ostovoimaa tarvitaan makrotaloudessa kuitenkin yhtä paljon kuin kansa kykenee tuottamaan. Pitkässä juoksussa vielä velattomana ostovoimana.
Kun talous rupeaa tuon seurauksena hyytymään, kysyntä laskee. Kysynnän lasku saa aikaan työttömyyttä ja lisää kysynnän laskua. Negatiivinen kierre. Jos pääomakeskittymieä ei pureta pakolla, tulee suurlama, joka purkaa ne väkisin.
Makrotalouden toiminta on pirullinen. Tarvitaan tuloeroja, jotta ihmiset olisivat yritteliäitä ja ahkeria. Tarvitaan kulutuksesta yli jääviä rahavirtoja, jotta rahaa riittää investointeihin. Mutta kun tuloerot kasvavat liian suureksi ja omistus keskittyy, kun on liikaa pääomia jotka hakevat maksimaalista voittoa, ei kulutussektorille tule enää tarpeeksi ostovoimaa verrattuna siihen, miten paljon kokonaistuotantoa kansat voivat saada aikaan. Markkinatalous ei tule ikinä toimimaan täysin stabiilisti, mutta se ei myöskään tule välttymään järkyttäviltä suurlamoilta, ellei talouden ohjausta lisätä niin, ettei pääomia yksinkertaisesti pääse kertymään liikaa yli investointitarpeen. Tämä vaatisi tuloerjoen tasaamista kohtuulliselle tasolle ja omaisuuden verottamisen kiristämistä. Oikea taso on se, jossa kulutussektorille tulee ostovoimaa sinne, missä sitä tarvitaan ja sellainen määrä, että se synnyttää sellaisen kysynnän, joka vastaa tuotantosektorin volyymiä.