Ihalainen itkee turhaan

saadaan kaikki paikat kiinni jos halutaan.
terv työläinen ja porvareitten vihamies

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n puheenjohtajaa
(Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja) Sakari Tammista ei Suomen kansa ole myöskään valinnut demokraattisissa vaaleissa.

Tarkoitatko työmarkkinajärjestöillä palkansaajajärjestöjä vai työnantajajärjestöjä vai mitä. Hallitus ei ole tehnyt eläkeiän myöhentämissopimusta ilman työnantajajärjestöä eli yhtä työmarkkinaosapuolta. Kyllä eläkeiän myöhentäminen on ollut EK:n tavoite jo pitkään. EK on työnantajapuolen etujärjestö.
EK:n Laatunen sanoi tv:ssa, että eläkeikää pitäisi jatkaa 67 vuoteen asti.

Suomessa työntekijät ovat järjestäytyneet ja perustaneet ammattiliittoja ajamaan parannuksia työehtoihin, he valitsevat edustajansa ammattijärjestöjen johtoelimiin ja johtoon demokraattisesti liittojen sääntöjen mukaisesti.

Suomessa yritysten omistajien edustajat, työnantajat, ovat järjestäytyneet omaksi etujärjestöksi.
EK:n tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö.
EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä:
35 jäsenliittoa
16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä

Työntekijät ja työnantajat noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Näitä pelisääntöjä ovat sopimassa työmarkkinaosapuolet ja mahdollisesti maan hallitus, jos tehdään tupoja.

Hallitus ei saa harjoittaa sanelupolitiikkaa ja päättää työehdoista syrjäyttämällä työntekijöiden valitsemat edustajat. Yhteisten pelisääntöjen rikkominen vaarantaa koko neuvottelujärjestelmän ja se on erittäin lyhytnäköistä toimintaa koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Suomalaiset eivät ole äänestäneet kansanedustajia päättämään työlainsäädännöstä tai työsopimuksista.

Onko "demaripellejen linnake" mielestäsi
SAK - STTK - TEHY - AKAVA - eri ammattiliitot - vai mikä?

Ehkä Helinä-keiju3:n olisi hyvä tutustua niiden maiden työoloihin, joissa ei ole järjestäytynyttä ay-liikettä. Näiden maiden työvoimaa kutsutaan myös toisella nimellä = orjatyövoima.

Päivittäinen työaika on pitkä (10-12 tuntia ja ylikin), lomia ei ole, lapsityövoimaa käytetään, työsuojelua ei ole, työturvallisuusnormeja ei ole jne. Palkka on mielivaltainen ja erittäin pieni.

***

Näissä maissa ei ole "demaripellejen linnakkeita" (kirjoitus on kopioitu netistä) eikä työlainsäädäntöä.

"Orjatyövoima ja siitä muiden syyttäminen
By Timo

Katsoin juuri dokumentin kiinalaisen farkkutehtaan työntekijöistä. Se oli aika rankkaa katsottavaa. Työntekijät tekevät 10 – 20-tuntisia päiviä ja saavat siitä 2-3 euroa/päivä. Sesonkikiireen aikana he tekevät töitä päivätolkulla putkeen. Ylitöistä ei makseta mitään, ja palkka maksetaan vasta useiden kuukausien jälkeen. Jos töistä on luvatta pois, joutuu maksamaan kohtuuttoman sakon. Työntekijät elävät tehtaan omissa asuntoloissa ja syövät tehtaan ruokalassa, josta tietenkin joutuu maksamaan aika kovan hinnan. Ensimmäinen palkka (joka saattaa olla useiden kuukausien palkka) pidätetään, jotta he eivät ota niin helposti lopputiliä, vaikka aika usein ensimmäinen palkka jää saamatta kokonaan. Kaiken kaikkiaan työ Kiinassa on etenkin isoissa tehtaissa laillistettua orjatyötä.

Samoin on täällä Thaimaassa. Isoissa tennistossu- ja vaatetehtaissa tehdään pitkää päivää ilman mitään etuja. Työntekijöitä sakotetaan, jos he ovat töistä pois, mutta jos ei ole töitä, niin työntekijät voi pistää päiväksi ulos ilman palkkaa, tai heidät voi pitää töissä lähes ilmaiseksi odottamassa mahdollisia asiakkaita tai työtä. Omaa lomaa saa, jos töissä ei ole kiirettä. Mutta jos töitä riittää, niin silloin ei olla töistä pois."

***

Tässä SAK:n tiedote tupoista, että tiedät mistä kirjoittelet.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo
SAK - 01.10.2007

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo syntyy, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja maan hallitus pääsevät sopuun työmarkkinoita koskevasta ratkaisusta. Tupossa on palkka- ja työehtoratkaisun lisäksi sovittu talous-, vero- ja sosiaalipoliittisista toimista. Suuri osa Suomen työ- ja sosiaalietuuksista on sovittu osana tulopoliittisia sopimuksia.

Tuloneuvottelut käynnistyvät, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat neuvottelemaan tulevan sopimuksen sisällöstä. Palkansaajien ja työnantajien etujärjestöt esittävät ensin omat tavoitteensa. Myös maan hallitus voi esittää omia toiveitaan ja lupauksiaan tuloratkaisun aikaan saamiseksi. Viimeisimmissä tupoissa on tavoiteltu tiettyä ostovoiman kasvua, työllisyyden edistämistä ja inflaation kurissa pitämistä.

Tuloneuvottelut käydään ennen kuin voimassa olevat työehtosopimukset päättyvät. Näin yritetään taata työrauhan säilyminen ja välttyä työtaisteluilta.

Jos työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus pääsevät ratkaisusta sopuun, syntyy tupo. Ratkaisuun voidaan päätyä myös ilman hallituksen mukaantuloa, jolloin kyseessä on keskusjärjestöjen keskitetty sopimus. Molemmat sitovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjä.

Tämän jälkeen alkavat työehtosopimusosapuolten - ammattiliittojen ja työnantajaliittojen - neuvottelut, joissa sovelletaan tupoa tai keskusjärjestöjen keskitettyä sopimusta kullekin alalle. Tupo tai keskitetty sopimus voi rajata tiukasti palkankorotusten suuruuden ja muodon tai antaa väljät raamit alakohtaisille sovellutuksille ja jättää sopimisvaraa myös työpaikoille.

Työmarkkinaosapuolet voivat päätyä myös siihen, ettei keskitettyä tulosopimusta kannata tavoitella lainkaan, jolloin neuvottelut alkavat suoraan liitojen kesken.

Suomessa elettiin 1995-2007 yhtä vuotta lukuun ottamatta tupojen aikaa. Edellinen tupo-sopimus vuosille 2005-2007 oli pisin yksittäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tupojen kohta 40-vuotisessa historiassa. Samalla kolmannen perättäisen useampivuotisen tuloratkaisun syntyminen merkitsi tupo-historiassa ainutlaatuista yli kuuden vuoden yhtäjaksoista tupo-kautta.

Työreformi

Osia Keskustan työreformista on hiipinyt politiikan sisällöksi. Noissa Keskustan työreformi-jutuissa en huomannut eläkeikän myöhennyksiä, joten lienevät vain siinä EK:n "työreformissa."

Keskustapuolue olisi jo Ahon hallituksen aikana halunnut muuttaa suomalaista neuvottelujärjestelmää kepu-lähtöiseksi. Eli työttömyyskassojen tilalle työttömyysvakuutus. Paikallinen sopiminen työpaikoilla. Hallituksen vaikutusvallan lisääminen...

Matti Vanhanen on ollut jo -90 luvulla Kepun työreformin "kummisetä".

Kepun työreformi on hyvin paljon EK:n vaatimusten kaltainen, joten ei ihme, että Vanhanen pääministerinä ja Katainen valtiovarainministerinä yhdessä yrittävät viedä eteenpäin niitä tavoitteita, joita eivät ole saaneet läpi.

Valitettavasti 90-luvun työreformi ja EK:n epädemokraattiset, työelämän kehittymistä jarruttavat vaatimukset eivät ole tätä päivää.

Tutkijoiden mukaan suomalaisilla työpaikoilla ovat vaikeutena yhä edelleenkin vanhanaikaiset johtamismenetelmät, huono työilmapiiri, yhteishengen puute, luottamuspula eli kyttäys- ja kyräily... Masennus onkin suuri suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy.

Menneen ajan työreformin kaltaiset "uudistukset" eivät vie asioita eteenpäin.