Opintolainoistasta?
Minua ne eivät enää koske, aikoinaan kyllä koskivat ihan konkreettisesti kun olin rakennusteknillisessä. Nyt oikeistohallitus muun paskan ohella hyökkää taas myös vähävaraisten opiskelijoiden kimppuun niin, että melkein tapahtui sama kuin Wanhan valtaus vuonna 1968 jonka muistan oikein hyvin. Silloin me duunarit annoimme tukea opiskelijoille ja heiltä tuli sitten vastaan tukea meille duunareille jotka kävimme läpi raskaan lakkokevään vuonna 1971.
Minä toivotan jälleen kaikkea hyvää opiskelijatovereillemme. Taistelumme on jälleen yhteinen. TSEMPPIÄ!
Minua ne eivät enää koske, aikoinaan kyllä koskivat ihan konkreettisesti kun olin rakennusteknillisessä. Nyt oikeistohallitus muun paskan ohella hyökkää taas myös vähävaraisten opiskelijoiden kimppuun niin, että melkein tapahtui sama kuin Wanhan valtaus vuonna 1968 jonka muistan oikein hyvin. Silloin me duunarit annoimme tukea opiskelijoille ja heiltä tuli sitten vastaan tukea meille duunareille jotka kävimme läpi raskaan lakkokevään vuonna 1971.
Minä toivotan jälleen kaikkea hyvää opiskelijatovereillemme. Taistelumme on jälleen yhteinen. TSEMPPIÄ!
Vastaukset 4
Vanhimmat
eräässä teknillisessä oppilaitoksessa ei ollut valtion opintolainoja eikä korkotukia. Pankista otin opintolainaa, isä takasi ja jonkun verran olin säästänyt aiemmin pienestä palkastani, ajattelin ostaa auton jos en pääse tekulle. Pääsin ja ostin polkupyörän. Valmistuttuani menin töihin ja maksoin velat. Siinä se yksinkertaisuudessaan ei siihen mitään tukiaisia tarvita enkä ole koskaan sitä lainaa katunut.
En ole intoillut enkä vallanuut mitään, olen opiskellut ja työskennellyt ja nyt vietän eläkepäiviä päivieni loppuun. Älkää perkuleet pakottako enää ottamaan pyssyä käteen, saatan vielä osuakin kun alkavat nuo köyhätkin olla niin lihavia että läheltä on vaikeaa likinäköisenkin ohi ampua.
olen rehellinen ja kerron kaikki miten mulle kävi
Mansessa opiskellessani mulla oli kovan rahan opintolaina jonka korot piti maksaa kuukausittain siitä lainasta. Se oli sitäpaitsi könttilaina enkä nuorukaisena vielä hallinnut rahankäyttöä oikein - oma vikani sinänsaä - ja rahat loppuivat noin 4 kk ennen valmistumistani mesuksi, joten sellaista.
En koskaan saanut papruja sieltä, mutta huolimatta siitä että en tekusta valmistunut, olen kyllä pystynyt raksafirmoja pyörittämään niin Suomessa, Saksassa kuinmyös Eestissä.
Vittumaista tämä elämä on, mutta pyritään ajateelemaan positiivarisesti, eikö niin ystäväni? Sinä muuten kirjoitat jotenkin asiallisemmin ja ymmärtäväisemmin kuin nämä muut palstan oikkarit. T Urpo on kyllä kohtelias, mutta suoltaa liian negatiivista juttua että en viitsi edes niihin vastata.
normaalikieltä, kiroilua pyrin välttämään ja yleensä käytän sukupuolielinten nimiä vain niistä eritoten puhuessani. Tämä tyyli saattaa jostakusta vaikuttaa oudolta mutta minusta se antaa sen mahdollisuuden, että jos joskus menee aivan hullusti niin kiroilun voima säilyy sitä todellista tarvetta varten. Asiat ovat huonosti tai ilmaisutaidoissa on vikaa jos joka päivä pitää kiroilla. Olen 65 vuoden aikana huomannut etteivät kiroilijat sen paremmin pärjää kuin minäkään.
Kun puhuit rahankäytöstä niin siinä olen kotona oppinut minimalistiksi, se on aikoinaan ja ehkä vieläkin auttanut minut monen ongelman yli. Aikoinaan -40 ja -50 luvuilla kotona vaikka sitä rahaa ei paljon ollut niin sitä käytettiin siten, ettei se lopu. Se on taito sekin. Pidän holtitonta rahankäyttöä hyvin pahana piirteenä ja moiset pukarit saisivatkin itse niellä lääkkeensä, todellisuudessa kuitenkin ovat aina mankumassa, jotta taas on riistetty eikä sossustakaan saanut kuin satasen. Minulle se pankin antama opintolaina, säästöt ja kesätyöt riittivät minulle normaaliin elämään ei mihinkään pröystäilyyn. Minulla oli onni saada töitä heti tekun jälkeen enkä semmin ole työttömyyttä kokenut päivääkään.
enkä oikein osaa ottaa kantaa opintolainoihin kun viimeiset vuosikymmenet olen itse opiskellut työn lomassa palkka juosten työasioita. itselle riittäisi kun terveenä yhdeksänkymppisenä pääsisi eläkkeelle.
mutta opiskeluja pitäisi tukea; siis älykästä opiskelua, sellaista josta on hyötyä ja josta leipä irtoaa. sellaiseen sijoitettu raha palaa jossain välissä takaisin meidän yhteiseen kassaamme. mutta maa ei jaksa enää kannatella yhtään akateemisesti koulutettua työtöntä olkoonpa heillä niinkin ylevät tittelit kuin vaikkapa humanisti tai joku kasvatustieteiden maisteri tai filosofian tohtori. maa tarvitsee työläisiä ja tämän kommunistit ovat unohtaneet vaikka mielellään kutsuvatkin itseään työväen edustajiksi. liian moni kommunisti on jonkunsortin huru-ukko, joka on vieroittanut itsensä työväestöstä jo kolmannessa polvessa.
kun perusasiat ovat kunnossa ja arvot kohdillaan niin sitten - omilla voimillaan vaan ei meidän yhteisestä kassasta kouraisten - voi lähteä toteuttamaan itseään ja alkaa vaikka funtsia elämän tarkoitusta. tämä on minun mielipiteeni. se ei välttämättä edusta kaikkia mutta onpahan omani.