op:n sijoitusneuvojat ovat ilmeisesti tulos-
palkkioita nauttivia "fraasejaan" napauttele-
via asiantuntijoita. mm. op-solidin kursseis-
ta tammikuun lopulla - helmikuun aikana ei tuntunut olevan mitään käsitystä joten hävisin
tuhatlappusia nostamalla hädissäni rahani pois. palkkiot ovat kyllä op:ssa niin kovat että pitäisi löytyä asiantuntemusta muulloinkin kuin markkinointihetkellä. op-euroa kaupattin riskittömänä ´"korkeampikorkoisena" sijoituksena. se on tullut vuodessa alas n. 8 PROSSAA. minne on salkunhoitaja mahtanut sijoitella? onko käsitystä mikä mikä op-euron tilanne tulee olemaan?
palkkioita nauttivia "fraasejaan" napauttele-
via asiantuntijoita. mm. op-solidin kursseis-
ta tammikuun lopulla - helmikuun aikana ei tuntunut olevan mitään käsitystä joten hävisin
tuhatlappusia nostamalla hädissäni rahani pois. palkkiot ovat kyllä op:ssa niin kovat että pitäisi löytyä asiantuntemusta muulloinkin kuin markkinointihetkellä. op-euroa kaupattin riskittömänä ´"korkeampikorkoisena" sijoituksena. se on tullut vuodessa alas n. 8 PROSSAA. minne on salkunhoitaja mahtanut sijoitella? onko käsitystä mikä mikä op-euron tilanne tulee olemaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huonolta näyttää OP-Euron tilanne, mutta mitään tarkempaa analyysiä on paha tehdä, sillä raportit eivät anna mitään hyödyllistä tietoa.
Rahasto on kuitenkin kuihtunut vuodessa kooltaan 32%, omistajista on haihtunut 34% ja salkun isoimmat sijoitukset ovat pitkän ajan vaihtuvakorkoisia lainoja (lyhyen koron salkussa!). Eli ei hyvältä näytä. Jos pankkikriisi iskee vielä toden teolla, niin tuo voi mennä alaspäin vaikka kuinka. Näyttäisi siltä että rahasto joutuu tekemään jatkuvasti pakkomyyntejä.
Tässä suhteessa OP:n ja Nordean lyhyen koron rahastoista voisi poliittisesti korrektisti sanoa, että "annetut mielikuvat eivät täysin vastaa rahaston sisältöä ja tulosta". Oikeampaa versiota samasta en viitsi lähteä tässä kertomaan...
Tämähän näissä korkorahastoissa ottaa päähän, että niihin haalitaan suuremman tuoton toivossa jotakin muuta kuin mitä rahaston pitäisi sisältää. Lyhyen koron rahastossa ei saisi olla ainakaan vuotta pitempää paperia ollenkaan. Jos markkinat ovat epäedulliset ja lyhyiden sijoitusten tuotto laskee, se kuuluu asiaan. Jos sijoittajat vaihtavat sen vuoksi toiseen tuotteeseen, sekin kuuluu asiaan. Jokaisella rahastolla on hyvät ja huonot hetkensä. Eikä ole niinkään harvinaista, että rahasto lopetetaan arvonlaskun takia juuri silloin, kun siihen sijoittaminen alkaisi vaikuttaa edulliselta.
Rahastonhoitajan tehtävä ei ole tehdä sijoituspäätöksiä asiakkaan puolesta vaan tarjota sellaista sijoituskohdetta kuin lupaakin. Pitkiä papereita haluava löytää sellaisia pitkän koron rahastoista.
Voimakkaan koronlaskun pitäisi nostaa pitkän koron rahastojen arvoa. Ovatkohan salkunhoitajat ottaneet sielläkin perusajatuksesta poikkeavaa näkemystä?
Jotta rahasto pärjäisi indeksille suurten hallintokulujen jälkeen, on rahaston hoitaja ollut nokkela. Hän on haalinut salkkuun epövarmoja papereita, joiden arvostustaso onkin laskenut. Lisää negatiivista vipua ovat tuoneet pitkät velkakirjat samoihin epävarmoihin kohteisiin sijoitettuna. Nokkeluuus on kääntynyt epäosaavan tuuripelurin tappioksi.
Riskittömiä lyhytkorkorahastoja ovat olleet Seligsonin rahamarkkinarahasto ja Tapiolan kassakorko. Kummassakin lisäksi pieni hallintapalkkio.
Lyhyisiin korkoihin voi sijoittaa kahdella tavalla:
1. rahamarkkinasijoitukset (oikeasti alle 12kk)
2. vaihtuvakorkoiset lainat
Vaihtuvakorkoisista saa normaalisti hieman parempaa korkoa, mutta nyt finanssikriisi on pudottanut niiden arvoa.