Santiago de Compostela ja Kristityn vaellus

Pohjois-Espanjan kuuluisa Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti kuvaa symbolisesti kristityn vaellusta. Sen alkuosa Ranskan puolella on täynnä vehreää ja ilmavaa kasvillisuutta. Se edustaa ilman elementtiä ja synnintuntoa. Nousu Pyreneiden vuorille kuvaa synnintunnustusta eli maaelementtiä ja saapuminen Pohjois-Espanjan tuliperäiselle vuoristoalueelle kuvaa synninpäästöä eli tulielementtiä. Puente la Reinan "Pyhiinvaeltajan portti" kuvaa ahdasta porttia, joka on tuttu myös John Bunyanin kirjasta "Kristityn Vaellus". Siinä saadaan synninpäästö ja sen jälkeen alkaa opettelu syntien anteeksiantamiseksi muille, jotta päästäisiin varsinaiseen uudestisyntymään. On opittava se asia, joka Jeesuksen vertauksessa jäi oppimatta ns. armottomalta palvelijalta. (Matt. 18)

Tämä uudestisyntyminen vedestä tapahtuu vesielementin merkeissä Pohjois-Espanjan vuoristoalueen merituulten kosteudessa. John Bunyanin kirjasta tuttua ristiä edustaa Astorgan ja Pontferradan välillä kohoava Temppeliherrojen pystyttämä "Rautaristi" (Cruz de Ferro), jonka juurelle pyhiinvaeltaja laskee kotipihaltaan tuomansa symbolisen kiven. Tuon kiven myötä menneisyyden taakat lasketaan kristuksen ristin juurelle samaan tapaan kuin John Bunyanin kirjan vaeltaja sai laskea reppunsa maahan.

Risti kuvaa uskoa ja sitä täydentää toivo, jonka symbolinen merkki on ankkuri. Ristä seuraavassa Pontferradassa (Rautasillassa) oli muinoin ankkureilla raudoitettu silta, jonka Temppeliherrat keskiajalla rakensivat symboliseeraamaan toivoa.

Pontferradan jälkeen on vuorossa Villafranca, jonka Pyhän Jakobin kirkon suurta rautaovea kutsutaan "Anteeksiannon portiksi". Temppeliherrat rakensivat tämänkin kirkon täydentääkseen uudestisyntymisen Uskon ja Toivon symbolit vielä Rakkauden symbolilla. Pyhiinvaeltajan kuuluu koskettaa kämmenellään tätä porttia, jonka myötä hän lopullisesti antaa anteeksi kaikille jotka ovat joskus häntä vastaan rikkoneet. Vanhurskauttamisen kolme vaihetta on näin käyty läpi. Villafrancassa kirkko myönsi keskiaikana täydellisen aneen niille, jotka eivät sairauden, heikkouden tai jonkun muun syyn vuoksi jaksaneet enää jatkaa matkaa 200 kilometrin päässä sijaitsevaan Santiago de Compostelaan.

Pääsy Santiago de Compostelassa sijaitsevalle Jaakobin haudalle symboliseeraa sitten alkuseurakunnan seuraavaa vaihetta, jossa seurakuntalainen oli oikeutettu osallistumaan jumalanpalveluksen lisäksi myös ehtoollisaterialle (Agape-ateria).

Parhaillaan menee Ylen Teemalla ohjelmasarja Löytöretki, jossa seurataan kuuden suomalaisen pyhiinvaellusretkeä Santiago de Compostelaan.