PeruS-Oinonen puhui tosiasiat eduskunnan pöytäkirjoihin iäksi! RKP kärsi valtavan imagotappion ja hyvä niin!
Nyt on jo muutkin heränneet huomaamaan miten "pyhä maa" säästyi karjalaisilta evakoilta:
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Oliko totuus liian kipeä asia KePu:llekin?
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
Maahanmuuttajilta suljetut kylät
24.02.2009 16:15
Antti-Pekka Pietilä (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2009/02/24/Maahanmuuttajilta-suljetut-kylat
Harva suomalainen arvostelee maahanmuuttoa rasistisin perustein. Rasismi on yleisempää Somaliassa, Irakissa, Kiinassa, Aasiassa tai Intiassa, jossa ihmiset luokitellaan kasteihin uskonnon, heimon, klaanin, perheen, syntyperän tai ihonvärin perusteella.
Suomalaiset keskustelevat maahanmuutossa pääosin sosiaaliturvan hyväksikäytön ja yleisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Onko oikein, että suomalainen työtön seisoo leipäjonossa ja maahanmuuttaja ottaa avustukset ja asunnon automaattisesti? Siitä tässä on kysymys.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp.) leimaa kevein perustein maahanmuutosta keskustelevat. Hän kuitenkin unohtaa oman puolueensa historian. Suomenruotsalaiset torjuivat maailmansodan jalkoihin jääneet karjalaispakolaiset, siis syntyperäiset suomalaiset. Thorsin puolue ei halunnut sotapakolaisia takapihoilleen, koska karjalainen kulttuuri ja suomen kieli olisivat kaventaneet suomenruotsalaisuuden hegemoniaa. Tänään Thorsin puolue ottaa vastaan maahanmuuttajia, jotka tullessaan tekevät suomenruotsalaisista kunnista monikulttuurisia. Tämä tukee ruotsin kielen vähemmistöasemaa.
Maahanmuuttajien kotouttamiseen kuuluu avoin keskustelu elintasopakolaisuuden ja sotapakolaisuuden suhteesta. Köyhyys ei ole peruste turvapaikalle, mutta sota ja sorto ovat. Toisen maan sosiaaliturvan kalastelu ei ole oikeutettua, vaan jokaisen on tehtävä työtä oman maansa puolesta. Maahanmuutto on myös kasvavaa liiketoimintaan rikollisille ja maahanmuuttoviranomaisille. Yhä useampi suomalainen ottaa elantonsa siitä, että Suomeen perustetaan uusia maahanmuuttokeskuksia.
Maahanmuuttajien osalta on puhuttava sosiaalietuuksien jakamisesta samalla tavalla kuin siitä, saako syntyperäinen suomalainen lapsilisää, asumistukea tai työttömyysturvaa. Puhe maahanmuutosta ei ole rasismia vaan isänmaallisuutta.
Aamulehti 2009/02/23
Karjalan liiton puheenjohtaja ihmettelee rkp:n täyskäännöstä
Evakkoja hylkinyt rkp on nykyään vapaamielisin maahanmuuttopolitiikassa
"Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen kummastelee rkp:n täyskäännöstä siirtolaisten asuttamisessa. Tällä hetkellä juuri ruotsinkieliset seudut ovat kunnostautuneet pakolaisten vastaanotossa, vaikka Karjalan evakot eivät aikoinaan kelvanneet. Suomenkielisiä ei haluttu sekoittamaan rannikon kielisuhteita.
- Sopii kysyä, mitä on 70 vuodessa tapahtunut. Silloin väkeä olisi ollut tarjolla ruotsinkielistettäväksi. Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset, keskustan kansanedustaja Laukkanen ihmettelee.
Suomenruotsalaisten suhtautumisesta karjalaisiin evakoihin tuli poliittinen lyömäase viime viikolla, kun kansanedustaja Pentti Oinonen (ps) itketti asialla maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r).
Tosiasiat julki
Laukkanen korostaa, että siirtokarjalaiset olivat oman maan kansalaisia, eivät pakolaisia. Rannikon kuntien asenteita pitäisi hänen mielestään tutkia tarkemmin.
- Ruotsinkielisten alueiden vastaanottohaluttomuus olisi kunnon tutkimuksen paikka. Se on erikoista varsinkin, kun nyt rkp haluaa olla maahanmuuttopolitiikassa paljonkin liberaalimpi kuin kolme suurinta puoluetta, Laukkanen sanoo.
Laukkanen epäilee, että ruotsinkielisen maaseudun maahanmuuttoasenteet ovat selvästi rkp:n vapaamielistä johtoa konservatiivisempia.
Evakkolapset-yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Kosonen pitää hyvänä, että asiasta viimein puhutaan.
- Oinosen tarinassa on perää. Se osui kimakasti ministeri Thorsiin. Olin Karjala-lehden päätoimittajana toistakymmentä vuotta ja siellä tuli paljon tällaisia tarinoita esille. Tosiasiat pitäisi voida tuoda julki ja niistä ottaa opiksi.
Kosonen vertaa siirtokarjalaisten tuloa turvapaikanhakijoiden asuttamiseen.
- Evakoiden vastaanottamisen voi rinnastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Samasta asiasta siinä on loppujen lopuksi kysymys.
Vaasassa ilmestyvän Vasabladetin ex-päätoimittaja, historiantutkija Dennis Rundt sanoo, että rannikolle päässeet karjalaiset tulivat hyvin kohdelluiksi.
- Oli jännää, kun tuli iloisia karjalaisia, vaikka heitä ei paljon ollutkaan. Tavallisten ihmisten kanssa ei ollut mitään vaikeuksia. En tiedä, mitä mieltä ruotsinkieliset viranomaiset olivat, Rundt sanoo.
Portti ulkomaille
Rundtin mielestä rannikon ihmisten joustavuus kansainvälisyydessä on luontevaa historiallista kehitystä. Suomenkielisillä kestää kauemman aikaa sopeutua ulkomaalaisiin.
- Thorsia on hyvin helppo kritisoida. Hän käyttäytyy sillä tavalla, että ymmärrän, miksi hän saa kritiikkiä. Toisaalta tämä kritiikki on suomenkielisten tapa ajatella ulkomaalaisista ja pakolaisista.
- Vaasa on ollut kautta historian Suomen portti ulkomaille. Helsinkiläiset ja turkulaiset voivat sanoa mitä vain, mutta Vaasan kautta on tullut aina uutta uskontoa, politiikkaa, filosofiaa, ihmisiä ja myös pakolaisia, Rundt sanoo.
Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset."
Fakta
Karjalaisten asuttaminen
Jatkosodan jälkeen 1944 luovutetusta Karjalasta muutti muualle Suomeen noin 410 000 ihmistä.
Karjalasta ja rintamalta palanneet saivat valtiolta ja maanomistajilta viljelysmaata ja metsää.
Presidentti Paasikivi takasi 1945 suomenruotsalaiselle rannikkoseudulle oikeuden olla asuttamatta evakkoja.
Mikään muu sotaa käynyt valtio ei asuttanut yhtä paljon rajan taakse jääneitä kansalaisiaan."
Suomalaisuuden Liitto teki mittavan lahjoituksen jakaessaan 100-vuotishistoriikit eduskuntaan kaikille kansanedustajille.
Taannoin siis jaettiin kaikille kansanedustajille SL:n 100 -vuotishistoriikki, Vuosisata suomalaisuuden puolesta 1906-2006 ja se totisesti kannatti!
Nyt on kansanedustaja Oinosen toimesta kirjoitettu ikuisiksi ajoiksi, kuin "tulikirjaimin", kansakuntamme muistiin eli eduskunnan pöytäkirjoihin, tuo 1940 vuonna vallinnnut suomenruotsalaisten rasistinen asenne suomenkielisiä kohtaan. Suomenkielisiin ja karjalan murretta puhuviin karjalaisiin sotapakolaisiin suhtauduttiin rantaruotsalaisten taholta kuin ali-ihmisiin. Heidän suurimman hätänsä hetkellä heidät torjuttiin äärimmäisen tylysti. Nyt nämä samat RKP-läiset tahot syyttelevät suomalaisia rasisteiksi.
Ikuinen häpeä! RKP:lle, ikuinen häpeä suomenruotsalaisille rasisteille, ikuinen häpeä vahvalle ruotsalaisuudelle, ikuinen häpeä "pyhälle ruotsalaiselle maalle".
Kiitos Heikki Tala ja kiitos Suomalaisuuden Liitto!
Oliko totuus liian kipeä asia Thorsille?
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
Tätäkö oli se satojen vuosien työ ja uurastus?
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Suomalaisuuden Liitossa suomennettiin syksyllä -40 Svensk Vakt -nimisen kiihkoruotsalaisen lehden numero
Siirtoväen asuttamiseen liittyviä ongelmia on käsitelty muiden muassa kahdessa väitöskirjassa. Toinen on nimeltään Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Helsinki 1982, tekijä Silvo Hietanen. Toisen nimi on Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-48, Jyväskylä 1969 ja tekijä Keijo K. Kulha.
Molemmissa kerrotaan yhtäpitävästi, että ruotsinkielinen väestö vastusti erittäin kiivaasti siirtoväen asuttamista ruotsalaisalueille. Kiihkeimmät heistä vaativat karjalaisten sijoittamista Oulujoen pohjoispuolelle. Ruotsinkielisessä Svensk vakt - lehdessä uhkailtiin jopa aseellisella väliintulolla. Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää. Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.
Silloisen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ylijohtaja Veikko Vennamo, joka työkseen hoiteli siirtoväen maanhankintaa, kirjoittaa teoksessaan Jälleenrakennuksen ihme mm. seuraavasti: " Mitä sitten tekivät ruotsinkieliset kartanonherrat ja poliitikot tässä "ruotsalaisen pyhän maan" asiassa? He unohtivat Suomen edun ja velvollisuutensa Suomen kansalaisina: He pyysivät erilaisia kanavia myöten apua Ruotsin poliittisilta voimilta ja tukea Ruotsin lehdistöltä.
Se oli moraalista isänmaan pettämistä tilanteessa, jossa Suomi taisteli olemassaolostaan ja vapaasta yhteiskuntajärjestelmästään. Siirtoväki oli kuoleman hädässä niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Svenskfinland kuohui ja Välirauhan aikana, syksyllä -40 Suomalaisuuden Liitossa suomennettiin Svensk Vakt -nimisen kiihkoruotsalaisen lehden numero, jossa hyökättiin ankarasti karjalaisten evakkojen "pyhälle ruotsalaiselle maalle" asuttamista vastaan.
Ennen kuin SL:n painattamaa lehden käännöstä ehdittiin levittää, määräsi hallitus 6. marraskuuta 1940 sekä alkuperäisen lehden että sen käännöksen takavarikoiduksi - mikä oli ollutkin Suomalaisuuden Liiton tarkoitus.
Ko. lehteen voi tutustua mm. Suomen kansalliskirjastossa.
Kuka tarkistaisi tuon HBL:n alkuperäisen kirjoituksen? Oliko se mielipide- vaiko lehden oma kirjoitus? Ehkä saamme vielä tietää tuon asian.
Katsomalla tuota karttaa näemme, kuinka tuo "pyhä maa" onkin yllättäin säästynyt niiltä Karjalaisilta "laiskiaisilta"...
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Suomenruotsalaisetko sanoo vielä olleensa isänmaallisia?
Huomenta Suomi 18.02.2009
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2009/02/802914
Thors liikuttui jälleen: Kyseessä on herkkä aihe
Julkaistu 18.02.2009 09:06
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on ruotinut MTV3:n Huomenta Suomessa eilistä tunteenpurkaustaan eduskunnan ulkomaalaiskeskustelussa.
- Olen sellainen ihminen, että nauran ja liikutun helposti, Thors selvitti.
Thors murtui eduskunnassa kyyneliin, kun perussuomalaisten Pentti Oinonen hyökkäsi kovin sanoin häntä vastaan. Oinonen luki sitaatin vuoden 1940 Hufvudstadsbladetista, jossa torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen painotti, ettei soisi enää koskaan näkevänsä Suomessa tällaista ajattelutapaa.
Thors hämmästelee Oinosen eilistä hyökkäystä.
- Mielestäni on erittäin epäoikeudenmukaista vetää keskusteluun 70 vuotta vanha yksittäinen kirjoitus. Ei meidän sukupolvi voi olla siitä kaikesta vastuussa, Thors tilitti Huomenta Suomessa.
Silminnähden liikuttunut ministeri myöntää, että asia on hänelle hyvin herkkä.
- Suomen onni verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan oli se, että toinen maailmansota yhdisti meidät. Muualla, esimerkiksi Unkarissa sota hajotti kansaa. Kaikki suomalaiset taistelivat rintamalla yhdessä, Thors muistutti ääni murtuen.
Perussuomalaisten kansanedustaja itketti Thorsia karjalaiskysymyksellä
Julkaistu 17.02.2009 19:39
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2009/02/802721
Eduskunnan ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu tänään loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista. Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.
Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.
Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
(MTV3-STT)
Kansanedustaja Pentti Oinonen puhui kerrankin ASIAA!
http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html
Kohdassa 3.41 alkaakin jo vaikutus näkyä ja Thors antaa näytteen krokodiilikyyneleistä Karjalaisille evakoille!
Talan Heikki voisi tarkistaa HBL:n alkuperäisen kirjoituksen. Sen jota Oinonen lainasi. Oliko se mielipide- vaiko lehden oma kirjoitus?
Ehkä saamme vielä tietää tuon asian.
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Vielä on näemmä Suomessakin ryhdikkäitä kansanedustajia. Kiitos tuosta oikein osuneesta puheesta ja siitä Höbloidin lainauksesta vuodelta 1940. Suomenruotsalaisrasistien silloiset puheet karjalaisista, = suomalaisista evakoista, taitaisi johtaa nykyisin tuomiolle. Ministeri Born omisti Pernajassa sen kuuluisan 1000 ha tilansa ja taisi menettää maineensa sitä "pyhää maataan" puolustaessaan.
Pentti Toukkarin hienot sivut sisältää jutut: PIKA-ASUTUSLAKI 1940 vuodelta JA KORVAUSLAKI, samaten MAANHANKINTALAKI (1945) sekä sen kielipykälä §92.
Näin tämä suomenruotsalaisliero Thors ilkeää valehdella:
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
Katso tuota karttaa. Kuinka yllättäin onkin tuo "pyhä maa" säästynyt niiltä "laiskiaisilta"...
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tämä on järkyttävää luettavaa noiden tekopyhien suomenruotsalaisrasistien touhuista!
PIKA-ASUTUSLAKI JA KORVAUSLAKI
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa8
http://www.histdoc.net//historia/korvaus.html
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajat.htm
Nuo suomenruotsalaisetko sanoo vielä olleensa isänmaallisia?
Nyt on jo muutkin heränneet huomaamaan miten "pyhä maa" säästyi karjalaisilta evakoilta:
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Oliko totuus liian kipeä asia KePu:llekin?
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
Maahanmuuttajilta suljetut kylät
24.02.2009 16:15
Antti-Pekka Pietilä (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2009/02/24/Maahanmuuttajilta-suljetut-kylat
Harva suomalainen arvostelee maahanmuuttoa rasistisin perustein. Rasismi on yleisempää Somaliassa, Irakissa, Kiinassa, Aasiassa tai Intiassa, jossa ihmiset luokitellaan kasteihin uskonnon, heimon, klaanin, perheen, syntyperän tai ihonvärin perusteella.
Suomalaiset keskustelevat maahanmuutossa pääosin sosiaaliturvan hyväksikäytön ja yleisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Onko oikein, että suomalainen työtön seisoo leipäjonossa ja maahanmuuttaja ottaa avustukset ja asunnon automaattisesti? Siitä tässä on kysymys.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp.) leimaa kevein perustein maahanmuutosta keskustelevat. Hän kuitenkin unohtaa oman puolueensa historian. Suomenruotsalaiset torjuivat maailmansodan jalkoihin jääneet karjalaispakolaiset, siis syntyperäiset suomalaiset. Thorsin puolue ei halunnut sotapakolaisia takapihoilleen, koska karjalainen kulttuuri ja suomen kieli olisivat kaventaneet suomenruotsalaisuuden hegemoniaa. Tänään Thorsin puolue ottaa vastaan maahanmuuttajia, jotka tullessaan tekevät suomenruotsalaisista kunnista monikulttuurisia. Tämä tukee ruotsin kielen vähemmistöasemaa.
Maahanmuuttajien kotouttamiseen kuuluu avoin keskustelu elintasopakolaisuuden ja sotapakolaisuuden suhteesta. Köyhyys ei ole peruste turvapaikalle, mutta sota ja sorto ovat. Toisen maan sosiaaliturvan kalastelu ei ole oikeutettua, vaan jokaisen on tehtävä työtä oman maansa puolesta. Maahanmuutto on myös kasvavaa liiketoimintaan rikollisille ja maahanmuuttoviranomaisille. Yhä useampi suomalainen ottaa elantonsa siitä, että Suomeen perustetaan uusia maahanmuuttokeskuksia.
Maahanmuuttajien osalta on puhuttava sosiaalietuuksien jakamisesta samalla tavalla kuin siitä, saako syntyperäinen suomalainen lapsilisää, asumistukea tai työttömyysturvaa. Puhe maahanmuutosta ei ole rasismia vaan isänmaallisuutta.
Aamulehti 2009/02/23
Karjalan liiton puheenjohtaja ihmettelee rkp:n täyskäännöstä
Evakkoja hylkinyt rkp on nykyään vapaamielisin maahanmuuttopolitiikassa
"Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen kummastelee rkp:n täyskäännöstä siirtolaisten asuttamisessa. Tällä hetkellä juuri ruotsinkieliset seudut ovat kunnostautuneet pakolaisten vastaanotossa, vaikka Karjalan evakot eivät aikoinaan kelvanneet. Suomenkielisiä ei haluttu sekoittamaan rannikon kielisuhteita.
- Sopii kysyä, mitä on 70 vuodessa tapahtunut. Silloin väkeä olisi ollut tarjolla ruotsinkielistettäväksi. Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset, keskustan kansanedustaja Laukkanen ihmettelee.
Suomenruotsalaisten suhtautumisesta karjalaisiin evakoihin tuli poliittinen lyömäase viime viikolla, kun kansanedustaja Pentti Oinonen (ps) itketti asialla maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r).
Tosiasiat julki
Laukkanen korostaa, että siirtokarjalaiset olivat oman maan kansalaisia, eivät pakolaisia. Rannikon kuntien asenteita pitäisi hänen mielestään tutkia tarkemmin.
- Ruotsinkielisten alueiden vastaanottohaluttomuus olisi kunnon tutkimuksen paikka. Se on erikoista varsinkin, kun nyt rkp haluaa olla maahanmuuttopolitiikassa paljonkin liberaalimpi kuin kolme suurinta puoluetta, Laukkanen sanoo.
Laukkanen epäilee, että ruotsinkielisen maaseudun maahanmuuttoasenteet ovat selvästi rkp:n vapaamielistä johtoa konservatiivisempia.
Evakkolapset-yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Kosonen pitää hyvänä, että asiasta viimein puhutaan.
- Oinosen tarinassa on perää. Se osui kimakasti ministeri Thorsiin. Olin Karjala-lehden päätoimittajana toistakymmentä vuotta ja siellä tuli paljon tällaisia tarinoita esille. Tosiasiat pitäisi voida tuoda julki ja niistä ottaa opiksi.
Kosonen vertaa siirtokarjalaisten tuloa turvapaikanhakijoiden asuttamiseen.
- Evakoiden vastaanottamisen voi rinnastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Samasta asiasta siinä on loppujen lopuksi kysymys.
Vaasassa ilmestyvän Vasabladetin ex-päätoimittaja, historiantutkija Dennis Rundt sanoo, että rannikolle päässeet karjalaiset tulivat hyvin kohdelluiksi.
- Oli jännää, kun tuli iloisia karjalaisia, vaikka heitä ei paljon ollutkaan. Tavallisten ihmisten kanssa ei ollut mitään vaikeuksia. En tiedä, mitä mieltä ruotsinkieliset viranomaiset olivat, Rundt sanoo.
Portti ulkomaille
Rundtin mielestä rannikon ihmisten joustavuus kansainvälisyydessä on luontevaa historiallista kehitystä. Suomenkielisillä kestää kauemman aikaa sopeutua ulkomaalaisiin.
- Thorsia on hyvin helppo kritisoida. Hän käyttäytyy sillä tavalla, että ymmärrän, miksi hän saa kritiikkiä. Toisaalta tämä kritiikki on suomenkielisten tapa ajatella ulkomaalaisista ja pakolaisista.
- Vaasa on ollut kautta historian Suomen portti ulkomaille. Helsinkiläiset ja turkulaiset voivat sanoa mitä vain, mutta Vaasan kautta on tullut aina uutta uskontoa, politiikkaa, filosofiaa, ihmisiä ja myös pakolaisia, Rundt sanoo.
Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset."
Fakta
Karjalaisten asuttaminen
Jatkosodan jälkeen 1944 luovutetusta Karjalasta muutti muualle Suomeen noin 410 000 ihmistä.
Karjalasta ja rintamalta palanneet saivat valtiolta ja maanomistajilta viljelysmaata ja metsää.
Presidentti Paasikivi takasi 1945 suomenruotsalaiselle rannikkoseudulle oikeuden olla asuttamatta evakkoja.
Mikään muu sotaa käynyt valtio ei asuttanut yhtä paljon rajan taakse jääneitä kansalaisiaan."
Suomalaisuuden Liitto teki mittavan lahjoituksen jakaessaan 100-vuotishistoriikit eduskuntaan kaikille kansanedustajille.
Taannoin siis jaettiin kaikille kansanedustajille SL:n 100 -vuotishistoriikki, Vuosisata suomalaisuuden puolesta 1906-2006 ja se totisesti kannatti!
Nyt on kansanedustaja Oinosen toimesta kirjoitettu ikuisiksi ajoiksi, kuin "tulikirjaimin", kansakuntamme muistiin eli eduskunnan pöytäkirjoihin, tuo 1940 vuonna vallinnnut suomenruotsalaisten rasistinen asenne suomenkielisiä kohtaan. Suomenkielisiin ja karjalan murretta puhuviin karjalaisiin sotapakolaisiin suhtauduttiin rantaruotsalaisten taholta kuin ali-ihmisiin. Heidän suurimman hätänsä hetkellä heidät torjuttiin äärimmäisen tylysti. Nyt nämä samat RKP-läiset tahot syyttelevät suomalaisia rasisteiksi.
Ikuinen häpeä! RKP:lle, ikuinen häpeä suomenruotsalaisille rasisteille, ikuinen häpeä vahvalle ruotsalaisuudelle, ikuinen häpeä "pyhälle ruotsalaiselle maalle".
Kiitos Heikki Tala ja kiitos Suomalaisuuden Liitto!
Oliko totuus liian kipeä asia Thorsille?
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
Tätäkö oli se satojen vuosien työ ja uurastus?
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Suomalaisuuden Liitossa suomennettiin syksyllä -40 Svensk Vakt -nimisen kiihkoruotsalaisen lehden numero
Siirtoväen asuttamiseen liittyviä ongelmia on käsitelty muiden muassa kahdessa väitöskirjassa. Toinen on nimeltään Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Helsinki 1982, tekijä Silvo Hietanen. Toisen nimi on Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-48, Jyväskylä 1969 ja tekijä Keijo K. Kulha.
Molemmissa kerrotaan yhtäpitävästi, että ruotsinkielinen väestö vastusti erittäin kiivaasti siirtoväen asuttamista ruotsalaisalueille. Kiihkeimmät heistä vaativat karjalaisten sijoittamista Oulujoen pohjoispuolelle. Ruotsinkielisessä Svensk vakt - lehdessä uhkailtiin jopa aseellisella väliintulolla. Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää. Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.
Silloisen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ylijohtaja Veikko Vennamo, joka työkseen hoiteli siirtoväen maanhankintaa, kirjoittaa teoksessaan Jälleenrakennuksen ihme mm. seuraavasti: " Mitä sitten tekivät ruotsinkieliset kartanonherrat ja poliitikot tässä "ruotsalaisen pyhän maan" asiassa? He unohtivat Suomen edun ja velvollisuutensa Suomen kansalaisina: He pyysivät erilaisia kanavia myöten apua Ruotsin poliittisilta voimilta ja tukea Ruotsin lehdistöltä.
Se oli moraalista isänmaan pettämistä tilanteessa, jossa Suomi taisteli olemassaolostaan ja vapaasta yhteiskuntajärjestelmästään. Siirtoväki oli kuoleman hädässä niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Svenskfinland kuohui ja Välirauhan aikana, syksyllä -40 Suomalaisuuden Liitossa suomennettiin Svensk Vakt -nimisen kiihkoruotsalaisen lehden numero, jossa hyökättiin ankarasti karjalaisten evakkojen "pyhälle ruotsalaiselle maalle" asuttamista vastaan.
Ennen kuin SL:n painattamaa lehden käännöstä ehdittiin levittää, määräsi hallitus 6. marraskuuta 1940 sekä alkuperäisen lehden että sen käännöksen takavarikoiduksi - mikä oli ollutkin Suomalaisuuden Liiton tarkoitus.
Ko. lehteen voi tutustua mm. Suomen kansalliskirjastossa.
Kuka tarkistaisi tuon HBL:n alkuperäisen kirjoituksen? Oliko se mielipide- vaiko lehden oma kirjoitus? Ehkä saamme vielä tietää tuon asian.
Katsomalla tuota karttaa näemme, kuinka tuo "pyhä maa" onkin yllättäin säästynyt niiltä Karjalaisilta "laiskiaisilta"...
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Suomenruotsalaisetko sanoo vielä olleensa isänmaallisia?
Huomenta Suomi 18.02.2009
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2009/02/802914
Thors liikuttui jälleen: Kyseessä on herkkä aihe
Julkaistu 18.02.2009 09:06
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on ruotinut MTV3:n Huomenta Suomessa eilistä tunteenpurkaustaan eduskunnan ulkomaalaiskeskustelussa.
- Olen sellainen ihminen, että nauran ja liikutun helposti, Thors selvitti.
Thors murtui eduskunnassa kyyneliin, kun perussuomalaisten Pentti Oinonen hyökkäsi kovin sanoin häntä vastaan. Oinonen luki sitaatin vuoden 1940 Hufvudstadsbladetista, jossa torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen painotti, ettei soisi enää koskaan näkevänsä Suomessa tällaista ajattelutapaa.
Thors hämmästelee Oinosen eilistä hyökkäystä.
- Mielestäni on erittäin epäoikeudenmukaista vetää keskusteluun 70 vuotta vanha yksittäinen kirjoitus. Ei meidän sukupolvi voi olla siitä kaikesta vastuussa, Thors tilitti Huomenta Suomessa.
Silminnähden liikuttunut ministeri myöntää, että asia on hänelle hyvin herkkä.
- Suomen onni verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan oli se, että toinen maailmansota yhdisti meidät. Muualla, esimerkiksi Unkarissa sota hajotti kansaa. Kaikki suomalaiset taistelivat rintamalla yhdessä, Thors muistutti ääni murtuen.
Perussuomalaisten kansanedustaja itketti Thorsia karjalaiskysymyksellä
Julkaistu 17.02.2009 19:39
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2009/02/802721
Eduskunnan ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu tänään loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista. Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.
Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.
Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
(MTV3-STT)
Kansanedustaja Pentti Oinonen puhui kerrankin ASIAA!
http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html
Kohdassa 3.41 alkaakin jo vaikutus näkyä ja Thors antaa näytteen krokodiilikyyneleistä Karjalaisille evakoille!
Talan Heikki voisi tarkistaa HBL:n alkuperäisen kirjoituksen. Sen jota Oinonen lainasi. Oliko se mielipide- vaiko lehden oma kirjoitus?
Ehkä saamme vielä tietää tuon asian.
Tästä siis puhuttiin: Kuuntele ja herkisty.
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
Vielä on näemmä Suomessakin ryhdikkäitä kansanedustajia. Kiitos tuosta oikein osuneesta puheesta ja siitä Höbloidin lainauksesta vuodelta 1940. Suomenruotsalaisrasistien silloiset puheet karjalaisista, = suomalaisista evakoista, taitaisi johtaa nykyisin tuomiolle. Ministeri Born omisti Pernajassa sen kuuluisan 1000 ha tilansa ja taisi menettää maineensa sitä "pyhää maataan" puolustaessaan.
Pentti Toukkarin hienot sivut sisältää jutut: PIKA-ASUTUSLAKI 1940 vuodelta JA KORVAUSLAKI, samaten MAANHANKINTALAKI (1945) sekä sen kielipykälä §92.
Näin tämä suomenruotsalaisliero Thors ilkeää valehdella:
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
Katso tuota karttaa. Kuinka yllättäin onkin tuo "pyhä maa" säästynyt niiltä "laiskiaisilta"...
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tämä on järkyttävää luettavaa noiden tekopyhien suomenruotsalaisrasistien touhuista!
PIKA-ASUTUSLAKI JA KORVAUSLAKI
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa8
http://www.histdoc.net//historia/korvaus.html
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajat.htm
Nuo suomenruotsalaisetko sanoo vielä olleensa isänmaallisia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Astrid Thors eroa - Et nauti Suomen kansan luottamusta maahanmuuttoministerinä Valmistelemasi ulkomaalaislainsäädäntö ei nauti kansan ja mm. meidän allekirjoittaneiden tahtoa, vaan on salakavala hanke ujuttaa Suomesta EU:n Pandorran lippaaseen verrattava sisääntuloväylä niille, jotka eivät enää muualta pääse EU:n sisälle. Antiikin Troijan kohtaloksi koitui Troijan hevonen. Älkäämme alistuko Astrid Thorsin kansan tahdon vastaiselle ulkomaalaislainsäädännännön väljennyksille. Siksi vaadimme maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille eroa. Tilalle esim. Kari Rajamäki tai Jussi Halla-aho. Astrid Thorsin eron lisäksi tällä nettiadressilla voit vaatia myös Sveitsin 2006 kansanäänestyksen viitoittamaa tietä maahanmuuton rajoittamisella sitovalla kansanäänestyksellä. Ne jotka puhuvat demokratiasta luottakoon nyt demokratian voimaan ja antakoon kansan päättää maahanmuuton rajoitus asiasta sitovan kansanäänestyksen kautta Sveitsin tapaan. Kunnioittaen ystävällisesti Suomen kansan asialla Yksi monista Seppo Lehto ja muut allekirjoittaneet Tämä adressi luovutetaan ennen ko. ulkomaalaislain käsittelyä eduskunnassa maan hallituksen edustajalle / edustajille eduskunnassa. Nimien keräys jatkuu toistaiseksi. Kiitämme
osallistujia.
Seppo Lehto ([email protected])