Mielenkiintoista lukemista löytyi Maaseutuviraston sivuilta, niiltä joilla kerrotaan miten tukijaiset jakautuvat eri "kohteisiin".
Äkkiä katsottuna vaikutta siltä, että Poutuntien varrelle on satanut mannaa ihan mukavasti.
Odottelen mielenkiinnolla ensi viikon Lapuan Sanomia.
Sanomissa on tietysti tätäkin asiaa selventävä ja hyvin työstetty reportaassi.
Lapuan Sanomathan on tunnettu tutkivasta journalistiikastaan jonka avulla se auttaa kansalaisia orientoitumaan nykypäivässä. . .
Äkkiä katsottuna vaikutta siltä, että Poutuntien varrelle on satanut mannaa ihan mukavasti.
Odottelen mielenkiinnolla ensi viikon Lapuan Sanomia.
Sanomissa on tietysti tätäkin asiaa selventävä ja hyvin työstetty reportaassi.
Lapuan Sanomathan on tunnettu tutkivasta journalistiikastaan jonka avulla se auttaa kansalaisia orientoitumaan nykypäivässä. . .
Vastaukset 6
Vanhimmat
tutkivaksi journalismiksi kun julkaiseen maatalouden tuensaajat, ollaan aika pohjalla. Yritystuetkin julkistetaan, julkistettakoon myös sosiaalisten tukien saajat, toimeentulotuki, asumistuki ja mitä niitä onkaan.
Kuvitteleeko tämän ketjun aloittaja tosiaankin, että katuosoitteella on jotain merkitystä maataloustuen määrään. Kyllä kateus taas jyllää...
Tukiperusteet ovat kyllä aivan jotain muuta; kannattaa googlata niin selviää eikä tarvitte luulla omiaan.
Sinä et nyt ymmärtänyt tippakaan tästä asiasta.
En ole vailla sellaista "tutkivaa journalismia" jossa luetellaan tuen saajien nimiä lehdessä!
Se mikä olisi mielenkiintoista saada selville miten erilaiset tukijaiset vaikuttavat lapualaisen ja Lapuan jokapäiväiseen elämään.
- Kuinka paljon ja miten elinkeino ja liike-elämä tukirahoista hyötyy.
- Miten tuet vaikuttavat kaupungin talouteen.
- Auttavatko tuet niiden saajia laajentamaan toimintaansa ja mahdollisesti palkkaamaan uutta / lisäämään entistä työntekijämääräänsä.
Joitain mielenkiintoisia asioita mainitakseni.
Että, Lapuan Sanomat käykää nyt kiinni kun saatte tässä ideoita mistä lähteä liikkeelle. Lisäideoita syntyy varmaankin sitä mukaa kun juttu edistyy aivoriihessänne.
Vai mitä ?
Huomaa, että et ole ollut maatalouden kanssa paljoa tekemisissä. Ei se (maatalous) niin sentäs kultakaivos ole, että tuista riittää kaupunginkin elinkeinoelämää piristämään. Maataloudessa tarvittavat koneet ovat tuhottoman kalliita, eli Junkkari ja kumppanit hyötyy. Ja varmaan ruokaa syövät ihmiset ja eläimet. Pelto on kallista, investoinnit ovat kalliita. Jos saa pellot perintönä ja halvalla eikä tarvi investoida, pärjää parhaiten. Jos haluat myydä miljoonanavettasi, niin kuka ostaa ja millä hinnalla? Niihin ei ole markkinoita. Vain suurimmilla kotieläintiloilla on palkattua työvoimaa. Hyvää ja pitkäaikaista työväkeä on vaikea löytää, sillä monikaan ei innostu 24/7 -vastuusta. Jatkuva töissäolo rassaa sosiaalista ja aviollista elämää. Mutta toki jotkut maanviljelijät ovat varoissansa. Pellot ovat siirtymässä suuromistajien haltuun. Kehitys on yhteneväistä muun Euroopan kanssa. Suuremmat yksiköt ovat tehokkaampia.
Olet ihan hakoteillä jos kuvittelet että suurimpien tukien nauttijat ostaisivat kotimaisia koneita. Saatikka Junkkarin tuotteita.
Ensinnäkin, nuo Mavin tukitilastot eivät sisällä kansallisia tukia ja investointitukia, joissa se suurin vinouma on. Tuo tukitilasto kertoo ainoastaan osan tuista, ei todellakaan tuo esille suurimpia tukien saajia.
Broilertiloilla kokonaistukipotti on moninkertainen noihin julkaisuihin tukiin nähden. Broilertilat eivät myöskään tue kotimaista maatalouskoneteollisuutta siinä määrin kuin tavalliset maanviljelijät. Broilerkasvattajat suosivat laadukkaassa maineessa olevia saksalaisia maatalouskoneita ja lähinnä pilkkaavat kotimaisia tuotteita, heillä kun on siihen varaa.
Tuet on hyvä asia, ilman niitä meidän ruokailu maksaisi maltaita. Mutta tukikäytäntöä pitäisi muuttaa niin, että täysin ammatikseen maataloutta harjoittavat tahot saisivat tukea enemmän. Lapuallakin on lukemattomia ihmisiä, jotka pitävät maatilaa ja käyvät muualla töissä. Useat jopa ottavat töistään vapaata aina sesonkiaikana ja työnantajat antavat tälle luvan. Ihmettelenpä vaan sellaista työnantajaa, joka hyväksyy toisen työn tekemisen ja vieläpä työnantajan ajalla.
Tukikäytännöstä tuskin muuten kannattaa olla kateellinen. Jostain luin, että tuet tuottavat n. kolmanneksen tilan tuloista. Eli jos tuet poistetaan, niin huoletta voidaan lisätä ruuan hintaa ainakin kolmanneksella. Tosin markkinoiden sääntöjen mukaan tuo ei edes riitä, hinnan nousu kertaantuu ja kyseeseen tulisi lopulta hieman yli 50% korotus ruuan hintaan. En tiedä sitten mitä tapahtuisi, jos koko tukikäytäntö lopetettaisiin ja rahat jaettaisiin vaikkapa verohelpotuksina kansalaisille. Usein vain näissä kaikissa "helpotuksissa" käy niin, että keskituloiset ja siitä parempaa elämää viettävät saavat niistä suurimmat hyödyt. Köyhät ja esim eläkeläiset jäävät niistä vaille. Saavat toki jonkinlaisen hyödyn, mutta toiselta luukulta sitten pienenee jokin toinen juttu.
Että pidetään vaan tämä tukimaailma meillä, ilman sitä elämä muuttuu äärimmäisen hankalaksi.