Mikä yksikkö tai yhtymä tai divisioona pääsi Rajajoelle 1941 ensimäisenä? Onko tietoa?
Mikä yksikkö pääsi Rajajoelle 1941
Ensimäisenä
9747
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aaro_Pajari
Jatkosodan alkaessa eversti Pajari komensi 18. divisioonaa, joka suoritti elokuussa 1941 läpimurron Kannaksella, joista sotatoimista Pajari nimitettiin 14. syyskuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 12. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 3. lokakuuta 1941.
Näin kävi. Pajari vei kunnian mutta muut ehtivät ensin. JR7 ja sen 3. komppania, eli Kiiskisen komppania, ehti Rajajoelle 6 tuntia ennen Pajarin joukkoja.
Akateemikko Matti Kuusen muistelmat on mielenkiintoisia. Noissa kirjoissa kerrotaan monta mielenkiintoista juttua vaikkapa kielitaistelusta ja hänen toiminnastaan AKS:ssa ja sota-ajan tapahtumista JR7:ssa. Roolit ja särmät -kirjasta löytyy Kuusen 1957 pitämä jyty puhe Savon Prikaatille, joka lienee tuon JR7:n perinneyksikkö. Tuossa puheessa Kuusi mainitsee kuinka JR7:n 3. Komppania oli 6 tuntia ennen muita Rajajoella. Maininnat löytyy sivuilta sivuilta 96 ja 134.
Kuusi oli JR7:n valistusupseeri. Tyrjän taistelun jälkeen oli epäselvyyttä omienkin keskuudessa kuinka kaikki tapahtui ja siksipä aikoinaan tehtiinkin melko tuoreeltaan tarkka taistelukertomus Tyrjän taistelusta 31.7-4.8.1941. Kirjassa se kerrotaan sivuilla 97-123 ja se on päivätty 4.8.1942. Tuota taistelukuvausta ei taida juuri muualta löytyäkään. Se oli tehty oman yksikön käyttöön ja oli tarkoitettu tuhottavaksi sen jälkeen. Ja tuhottiinkin useimmat toistasadasta monisteesta, vaikka monta kuukemma katosikin. Kuusi oli tuon selvityksen tekijänä ja sen kertomat tapahtumat kerättiin asianomaiselta porukalta tarkoin haastatteluin. Kuusi tietenkin säästi omansa myöhemmille polville luettavaksi. Hieno juttu.
Eversti Kemppi ja hänen rumpalinsa kertoo Kempin vaiheista. Samassa kirjassa on vielä Armas Kempin nekrologi Kirvesmies Kempin poika. Tästä jotkut Kempin omaiset kuulemma pahoittivat mielensä. Minusta aivan suotta. Kertomus on hyvä.
Mati Kuusen muistelmia on ainakin 3 kirjaa. Kaikissa niissä on lyhyitä kertomuksia hänen elämänsä varrelta. Sotaan liittyviä juttuja on useitakin eri kirjoissa.
Ohituksia 1985
Roolit ja särmät 1986
Möykkyjä ja neulasia 1989
Villi veikkaus: 2.D oli asialla, Kempin JR7 sen teki.
Rajajoki on vain pienehkö puro. Asemat olivat n. 10 km Rajajoesta eteenpäin Siestarjärven rannassa, Valkeasaaressa jne.
Tiedoksi vielä, että Rajajoki ei suinkaan laske Suomenlahteen, vaan Siestarjärveen. Siestarjärvestä laskee eri joki, Siestarjoki, Suomenlahteen. Suomen ja NL:n raja kulki mm. tätä Siestarjokea pitkin. Siitä Siesarjärven poikki Rajajokeen. Jos joku epäilee, niin asemat voi käydä vilkaisemassa Pietariin mennessä.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenIt%E4osa.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png
Mikä yksikkö tai yhtymä tai divisioona pääsi vanhalle rajalle, Tarton tauhan rajalle, eli Rajajoelle 1941 ensimäisenä? Onko tietoa?
Toki on tiedossa missä linjat sijaitsi. Lipolan mutka oli melkoinen pullistuma ja sen oikaisu lyhensi rintamalinjaa huomattavasti.
Vihman 12. D:aan tuolloin kuulunut JR 46 ylitti ensimmäisenä Rajajoen Haapalan tasalla 1.9.41 klo 10.00.Asialla oli majuri Sundbladin komentama IP. Pari tuntia myöhemmin joen ylitti Mainilan itäpuolella Pajarin 18. D:n JR 48. Pajari taitavampana markkinoijana vei kunnian nimiinsä,mutta ensimmäinen oli siis I P/JR 46/ 12.D.
Matti Kuusi siis valehtelee?
Kuusi mainitsee kuinka JR7:n 3. Komppania oli 6 tuntia ENNEN MUITA Rajajoella. Maininnat löytyy
sivuilta 96 ja 134.
Minä luulen että hän lienee asian tarkistanut hyvinkin huolella esittäessään tuollaisen väitteen.
Katsoin vielä Matti Koskimaan kirjasta Tyrjän rykmentti ja siinä on sivulla 86 maininta:
"II Pataljoona valtasi taistelutta Hartosen ja vähäisen vastarinnan jälkeen Tonterin saavuttaen valtakunnan rajan 31.8. noin kello 10. Tämän jälkeen II Pataljoona asetti varmistuksen kaistalleen Rajajoelle."