Rakas Ruotsinvallan aika
Näinä vaikeina työttömyyden ja suuren talousromahduksen päivinä ajattelee menneitä hyviä aikoja.
Eikös meillä ollut kaikki niin hyvin Ruotsin vallan aikana.
Kaikilla oli työtä, jos ei muuta, niin ainakin pääsi Ruotsin armeijaan.
Luonto oli puhdasta ja metsät täynnä riistaa, kalojakin oli vielä runsaasti järvissä. Ruokaa riitti, joskus halla vei sadon, mutta kalaa sai järvistä ja pettua metsästä.
Silloin tultiin Ruotsalaisten kanssa hyvin toimeen, jokainen sivistyksestä osalliseksi päässyt suomalainen tahtoi vaihtaa sukunimensä ruotsalaiseen ja kyvykkäimmät oppivat käyttämään ruotsin kieltäkin. Kaksi kansaa eli sovussa samassa maassa.
Kaikki parhaat kirjat ja lehdet julkaistiin ruotsin kielellä. Silloin kouluissa ei ollut suuria luokkia, eikä laisinkaan ahdasta.
Ei silloin tarvinnut lukea lehdistä miten kavalat poliitikot myyvät maatamme ties kelle murjaaneille, eikä silloin tarvinnut katua ylittäessään varoa kamalia meteliä pitäviä savuttavia neljäpyöräisiä hevosettomia rattaita. Silloin kaupungit olivat pieniä ja luonto oli lähellä. Ruoka oli puhdasta, eikä kukaan ostanut saksan miesten putiikeista epämääräisiä moskia.
Silloin uskalsi lähettää tyttärensä torille ostoksille, nyt saa pelätä mitä pahaa murjaanit tekevät. Silloin maassa oli kuninkaan laki ja järjestys, kaduilla ei mesonnut kaikenlaisia kaukomaiden viuhahtelijoita ja häpeilemättömiä konnia.
Susia saatiin kyllä pelätä, niitä oli joka paikassa, koiria ja lapsia nappasivat. Samaten hurjat Tanskalaiset kävivät laivoillaan rannikon väkeä säikyttelemässä.
Näinä vaikeina työttömyyden ja suuren talousromahduksen päivinä ajattelee menneitä hyviä aikoja.
Eikös meillä ollut kaikki niin hyvin Ruotsin vallan aikana.
Kaikilla oli työtä, jos ei muuta, niin ainakin pääsi Ruotsin armeijaan.
Luonto oli puhdasta ja metsät täynnä riistaa, kalojakin oli vielä runsaasti järvissä. Ruokaa riitti, joskus halla vei sadon, mutta kalaa sai järvistä ja pettua metsästä.
Silloin tultiin Ruotsalaisten kanssa hyvin toimeen, jokainen sivistyksestä osalliseksi päässyt suomalainen tahtoi vaihtaa sukunimensä ruotsalaiseen ja kyvykkäimmät oppivat käyttämään ruotsin kieltäkin. Kaksi kansaa eli sovussa samassa maassa.
Kaikki parhaat kirjat ja lehdet julkaistiin ruotsin kielellä. Silloin kouluissa ei ollut suuria luokkia, eikä laisinkaan ahdasta.
Ei silloin tarvinnut lukea lehdistä miten kavalat poliitikot myyvät maatamme ties kelle murjaaneille, eikä silloin tarvinnut katua ylittäessään varoa kamalia meteliä pitäviä savuttavia neljäpyöräisiä hevosettomia rattaita. Silloin kaupungit olivat pieniä ja luonto oli lähellä. Ruoka oli puhdasta, eikä kukaan ostanut saksan miesten putiikeista epämääräisiä moskia.
Silloin uskalsi lähettää tyttärensä torille ostoksille, nyt saa pelätä mitä pahaa murjaanit tekevät. Silloin maassa oli kuninkaan laki ja järjestys, kaduilla ei mesonnut kaikenlaisia kaukomaiden viuhahtelijoita ja häpeilemättömiä konnia.
Susia saatiin kyllä pelätä, niitä oli joka paikassa, koiria ja lapsia nappasivat. Samaten hurjat Tanskalaiset kävivät laivoillaan rannikon väkeä säikyttelemässä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älkää viekö pakkoruotsia!
Älkää antako suomalaislapsille vapautta valita jotakin hyödyllistä kieltä ruotsin tilalle. On Ruotsin, entisen emämaamme, kannalta kaikkein parasta, että suomalaiset opiskelevat ruotsia ja täten menettävät rajallisessa opetuskapasiteetissa mahdollisuuden opiskella jotakin kansainvälisesti tärkeää kieltä, esim. venäjää tai saksaa. Näin ruotsalaiset opiskellessaan kieliä ovat varmasti suomalaisia kansainvälisempiä.
Tuolloin menehtyi neljäsosa väestöstä. Kannattaako muistella katovuosia, sotavuosista puhumattakaan, kun lamautukset ja lomautukset masentavat parhaillaan ihmisiä?