Nykyään ihmiset ruikuttavat joka asiasta. Lehdet ovat täynnä artikkeleita ihmisistä, joita tulisi sääliä. Valtio jakelee tukiaisia milloin huippu-urheilijoille, milloin maanviljelijöille, milloin taiteilijoille. Tiedetäänkö tässä maassa enää, mikä palvelu, tuote, tms. on kannattavaa tai haluttua? Ja kaikki revitään luonnollisesti veronmaksajien pussista. Minua syö se, että asun samankokoisessa kämpässä, samalla alueella ja minulla on sama raha suurinpiirtein käytössä, kun mitä olisi, jos en olisi ikinä käynyt töissä ja kävisin vain sossulla. Ei paljon naurata kun maksaa asuntolainaa ja tekee kovaa työtä ja näkee kuinka spurgut käy Alkossa taksilla. MULLA ei ole varaa matkustaa taksilla. Ja koska olen suht nuori, ja raha on rajallista, asunkin vielä huonolla alueella, koska muuhun ei ole varaa. Kas vain kaiken maailman valtioneläteillä on varaa asua täällä, rikkoa paikkoja ja metelöidä.
Suomi on jotenkin degeneroitunut tässä hyvinvointivaltion ajatuksessa. Tarkoittaako hyvinvointivaltio sitä, että elätetään kaikkia vaikka niillä ei olisi aikomustakaan edistää yhteiskuntaa, päinvastoin. Jotenkin tuntuu liian kovalta, että teen työtä miesten alalla, naisen palkalla, maksan kaikki omat menoni, ja silti pitää katsoa kun muut vaan hakee tukia, milloin minkäänmuotoisia "koska ne kuuluu niille".
Ja tuntuu että työttömilläkin on aina vaan varaa hankkia lisää lapsia (kun on lapsia niin on vielä suurempi säälitapaus ja helpompi saada asuntoa yms.). Minä joudun taas suunnittelemaan milloin olisi varaa hankkia lapsia. Jotain tässä maailmassa on pielessä, kun tyhjäntoimittajat vaan lisääntyvät ja työssäkäyvät oman onnensa sepät joutuvat maksamaan kaikkien sekakäyttäjien ja viitsimättömien menot ja kakarat.
Ja sitte kehtaavat vielä ruikuttaa että saavat liian vähän.
Hakisivat töitä! Töitä on suomessa, jos vaan viitsii hakea. Ei ehkä loistoduuneja, mutta olen minäkin taipunut paskaduuneihin enemmin kun luukulle.
Mutta siitä seurauksena minulla on ainakin ylpeyteni, ja tiedän että kaikki on omalla rahalla ansaittua!
Suomi on jotenkin degeneroitunut tässä hyvinvointivaltion ajatuksessa. Tarkoittaako hyvinvointivaltio sitä, että elätetään kaikkia vaikka niillä ei olisi aikomustakaan edistää yhteiskuntaa, päinvastoin. Jotenkin tuntuu liian kovalta, että teen työtä miesten alalla, naisen palkalla, maksan kaikki omat menoni, ja silti pitää katsoa kun muut vaan hakee tukia, milloin minkäänmuotoisia "koska ne kuuluu niille".
Ja tuntuu että työttömilläkin on aina vaan varaa hankkia lisää lapsia (kun on lapsia niin on vielä suurempi säälitapaus ja helpompi saada asuntoa yms.). Minä joudun taas suunnittelemaan milloin olisi varaa hankkia lapsia. Jotain tässä maailmassa on pielessä, kun tyhjäntoimittajat vaan lisääntyvät ja työssäkäyvät oman onnensa sepät joutuvat maksamaan kaikkien sekakäyttäjien ja viitsimättömien menot ja kakarat.
Ja sitte kehtaavat vielä ruikuttaa että saavat liian vähän.
Hakisivat töitä! Töitä on suomessa, jos vaan viitsii hakea. Ei ehkä loistoduuneja, mutta olen minäkin taipunut paskaduuneihin enemmin kun luukulle.
Mutta siitä seurauksena minulla on ainakin ylpeyteni, ja tiedän että kaikki on omalla rahalla ansaittua!
Vastaukset 2
Vanhimmat
ruikuttaja.
Paranna ensin omat tapasi. Kirjoituksesi perusteella olet itse ruikuttaja. Miksi?