Toimimasta kunnolla?
Ilmeisesti homma toimii sillä tavalla, että auringon lämpösäteily sitoutuu maahan, jota sitten saadan maalämpöpumpulla käytettäväksi ei-kesäaikana.
Entäs jos meille sattuu kunnon katovuodet ja kylmät jaksot? Järvet jäässä juhannuksena ja yöpakkaset elokuussa. Alkaako kyseinen järjestelmä sakata? Missä menee järjestelmän rajat?
Ei tämä ilmastonlämpeneminen sitä tarkoita etteikö kylmiä kausia tule aika ajoin.
Asiallista pohdiskelua(ko)
Ilmeisesti homma toimii sillä tavalla, että auringon lämpösäteily sitoutuu maahan, jota sitten saadan maalämpöpumpulla käytettäväksi ei-kesäaikana.
Entäs jos meille sattuu kunnon katovuodet ja kylmät jaksot? Järvet jäässä juhannuksena ja yöpakkaset elokuussa. Alkaako kyseinen järjestelmä sakata? Missä menee järjestelmän rajat?
Ei tämä ilmastonlämpeneminen sitä tarkoita etteikö kylmiä kausia tule aika ajoin.
Asiallista pohdiskelua(ko)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Maassa rittää.
Maankuoren lämpö taitaa jostain viiden metrin syvyydestä alkain olla geotermistä eli ei siihen vuodenajat vaikuta. Oiskohan se lämmönnousu jotain aste/50m. Siperiassakin se maa on lämmintä syvältä vaikka pinta ikiroudassa.
Lämpöporakaivot ainakin saadaan jäähän liialla "kuormituksella", mutta mutta nekin elpyy muutamalla lepovuodella koska lämpöä syvyydessä riittää...
Isompi ongelma tuo katovuosi on, eväät loppuu...
Ps. taitaa Pyhäsalmen kaivoksen pohjalla (1500m) olla jo yli 30 astetta lämpöä.
Suomen routarajat on kartoitettu kunnon pakkasille. Maalämpöputkisto asennetaan routarajan alapuolelle ja koska raja on mitoitusarvo niin on hyvin todennäköistä että tilanteessa ei ole huolen häivääkään koskaan. Suomessa mitoitukset ovat usein hyvin yliampuvia, rakennusaikana satsaaminen on sen verran edullista verrattuna kaatuneen tönön korjaamiseen että se kannattaa..
Myös kesällä järjestelmää voidaan käyttää ylimääräisen lämmön varastoimiseen peruskallioon, jolloin talo on miellyttävämpi asua ympärivuotisesti tavalliseen verrattuna.
Auringon lämpösäteily vaikuttaa osaltaan maan lämpöön, mutta se riippuu myös Maan ytimestä ja kosmisesta säteilystä.
Tekniikka saattaa pettää, jos sen ympäristölle muodostuu routaa, mutta itse maan lämpö riittää varsin pitkään.
Pidempi kylmäjakso voisi olla huolestuttavampi ilmiö, sillä se johtuu joko siitä että auringon säteily ei pääse ilmakehän läpi ja/tai maan ydin on lakannut toimimasta. Jälkimmäisessä tapauksessa myös magneettikenttä poistuu ja on turha miettiä sen jälkeistä elämää. Tosin tähän skenaarioon on vielä kauan kauan aikaa.
Kun hankin maalämmön, myyjä sanoi että 80-luvulla kun maalämpö oli tulollansa niin asennuksia teki moni kellarifirma periaatteessa ota rahat ja juokse, usein puutteellisella asiantuntemuksella. Toiset muun muassa asensi maaputket varmuuden vuoksi syvälle, vaikka pariin metriin.
Tulos oli kuulemma se, että muutaman vuoden kuluttua maa oli ikiroudassa putkien ympärillä kesät talvet, ja maalämpö lakkasi toimimasta.
Myyjä sanoi, että maaputket tekee talvella routaa ympärilleen, ja routa sulaa kesällä auringon vaikutuksesta, kunhan putket eivät ole liian syvällä.
Maan lämpötila on vakio noin viiden metrin syvyydessä. Se lämpö on paikkakunnan pitkän ajan keskilämpö. Vakiolämpö tarkoittaa että lämpöä siirtyy sinne ja pois aika hitaasti. Tilanne muuttuu jos siitä syvyydestä ottaa lämpöä pois esim. maalämpöputkella.
Kalliolämpö, eli maalämpö porakaivossa, ei tee syvälle kallioon ikiroutaa tai jäädytä kaivon vettä. Jos kaivosta pumppaa vettä pois tulee tilalle uutta lämpimämpää vettä jostain kallion uumenista. Pumppaamista voi käyttää hätätilassa kaivon "lämmittämiseen" jos näyttää olevan jäätymisvaara pitkän pakkasjakson aikana. Luulisin että kaivo on varmempi, sen lämpö tulee kai suurelta osin alhaalta pikemminkin kuin auringosta.
Parempi kysyä oikealta asiantuntijalta, kerroin vain mitä minulle on kerrottu.
Maan lämmönjohtavuus vaihtelee, kai niin että märkä maa on parempi kuin kuivahko hiekka tai turvemulta.
Syvällä lämpöä riittää, sen voivat vahvistaa esim. kaivosmiehet, jotka työskentelevät tasaisen lämpimissä ( 10?) oloissa. Puhumattakaan laavanpurkauksista ja kuumista lähteistä.
ei se järvi ole jäässä enää lainkaan kun pari vuotta menee.
luulet että mahdollinen ilmastonmuutos estää kylmien kausien esiintymisen?
Kehotan harrastamaan historiaa sen verran että huomaat kylmien kausien vaihdelleen vuosisadasta toiseen. Viimeisin täälläpäin aiheutti kivaa säpinää nälkävuosien muodossa.
Ei siinä muutaman asteen lämpötilan muutos globaalisti paljon paina.
Mihkähän takia Pohjois-Amerikka on ihan lirissä lumen takia tällä hetkellä? Merkillinen juttu tämä lämpeäminen.
Ja ihan vinkiksi vastaajille, että en epäile ilmastonmuutosta vaan typerää hokemista että kaikki aina vaan lämpenee.
On olemassa ns. avoimia järjestelmiä, joissa geoterminen energia otetaan talteen porakaivon veden avulla. Tällöin on erittäin todennäköistä että lämpöenergia heikkenee huomattavasti ellei alue ole vulkaanisesti aktiivista aluetta.
Sen sijaan ns. suljetut järjestelmät ottavat putkiston sisällä olevan nesteen avulla lämmitysenergian peruskalliosta talteen. Tällöin lämpöä voidaan myös siirtää tehokkaasti takaisin ja muulloinkin energiaa riittää lähes loputtomiin.
Jälkimmäisessä laitteessa haittaa ainoastaan auringon fuusioreaktion tai Maan magneettikentän päättyminen. Näihin on kuitenkin arviolta miljardeja vuosia aikaa.
Et ole koskaan työskennellyt kaivoksessa? Tai hoksannut jotta jopa Etelänapamantereen jääkentän alapuolella on riittävän syvällä sula maa, siis muutaman metrin syvyydessä varsinaisen maan pinnasta. Maapallon ydin kun on kuuma, eikä kyseinen kuumuus johdu auringosta vaan paineesta. Siis jos suomen olosuhteita ajattelee, toimii oikein tehty ja asiallinen maalämpöpumppujärjestelmä ja tuottaa varmasti lämpöä olipa kuinka kylmä ja pilvinen kesä tahansa.
Eikös geoterminen energia ole alkuperältään radioaktiivista energiaa, tuskinpa paine mitään lämpöenergiaa kehittää. Eli eräänlaista ydinenergiaa sekin.