Kirjoitin ja vierailin täällä viikon ajan. Alunperin tulin tänne siksi, koska uskovaiset kirjoittivat raamatunlauseita muille palstoille. Usein he saivat tyrmäävän ja vihamielisen vastaanoton ja heidän viestinsä poistettiin. Minun viestejäni ei ole poistettu täältä, paitsi siinä tapauksessa että ne ovat olleet keskusteluketjussa jossa on ollut jotain muuta aiemmin. Vastaanotto jonka olen täällä saanut on ollut pääosin myönteinen. Muutamat eivät ole vastanneet kysymyksiini, mutta heidän kommenttinsa ovat olleet kuitenkin asiallisia eikä minua ole suoraan loukattu.
Ilmapiiri täällä on samanlainen kuin millä tahansa keskustelupalstalla. Täällä voi aistia niin hyvän kuin pahankin läsnäolon, vaikka voisi kuvitella että uskovaiset raamattupalstalla keskustelisivat hyvässä hengessä raamatun opin mukaan? Toisaalta se on hyvä, sillä miten voisi oppia tuntemaan pahan jos se ei olisi ainaisena seuralaisenamme.
Olen pahoillani jos olen avauksillani ärsyttänyt tai jopa loukannut jotakuta. Olen myös pahoillani etten ole vastannut kaikille. Olen pahoillani että vastaukseni ovat puutteellisia.
Kiitän kaikkia vastanneita, he ovat osoittaneet mielenkiintonsa minua ja ajatuksiani kohtaan. Monet vastauksistanne ovat antaneet minulle uskoa ja toivoa. Olen jopa ollut aistivinani aitoa lämpöä ja lähimmäisenrakkautta täällä ja se on jo jotain se.
Poistun täältä nyt, koska olen "luontouskovainen" menen tänäänkin niin kauniiseen, aurinkoiseen, jumalaiseen luontoon. Jos olisin "raamattu-uskovainen" menisinkö kirjastoon tai kammariin?
Poistun nyt täältä, mutta ehkä palaan joskus. Palaan lukemaan kirjoituksianne ja kenties minulle tulee jossain vaiheessa tarve kysyä jotain teiltä tai kertoa jotain. Haluan toivottaa teille onnea ja menestystä - uskoa, toivoa ja rakkautta. Sillä ilman uskoa ei ole toivoa ja ilman toivoa paremmasta ei taida olla sitä rakkauttakaan ...
Ilmapiiri täällä on samanlainen kuin millä tahansa keskustelupalstalla. Täällä voi aistia niin hyvän kuin pahankin läsnäolon, vaikka voisi kuvitella että uskovaiset raamattupalstalla keskustelisivat hyvässä hengessä raamatun opin mukaan? Toisaalta se on hyvä, sillä miten voisi oppia tuntemaan pahan jos se ei olisi ainaisena seuralaisenamme.
Olen pahoillani jos olen avauksillani ärsyttänyt tai jopa loukannut jotakuta. Olen myös pahoillani etten ole vastannut kaikille. Olen pahoillani että vastaukseni ovat puutteellisia.
Kiitän kaikkia vastanneita, he ovat osoittaneet mielenkiintonsa minua ja ajatuksiani kohtaan. Monet vastauksistanne ovat antaneet minulle uskoa ja toivoa. Olen jopa ollut aistivinani aitoa lämpöä ja lähimmäisenrakkautta täällä ja se on jo jotain se.
Poistun täältä nyt, koska olen "luontouskovainen" menen tänäänkin niin kauniiseen, aurinkoiseen, jumalaiseen luontoon. Jos olisin "raamattu-uskovainen" menisinkö kirjastoon tai kammariin?
Poistun nyt täältä, mutta ehkä palaan joskus. Palaan lukemaan kirjoituksianne ja kenties minulle tulee jossain vaiheessa tarve kysyä jotain teiltä tai kertoa jotain. Haluan toivottaa teille onnea ja menestystä - uskoa, toivoa ja rakkautta. Sillä ilman uskoa ei ole toivoa ja ilman toivoa paremmasta ei taida olla sitä rakkauttakaan ...
Vastaukset 3
Vanhimmat
...luonto on kirkko, maailmankaikkeus katedraali...:)
Kirjoitat eräällä toisella palstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000041946236
_ _ _ _ _ _ _ _
>>Raamattu on Kalevalan vertainen kirja, mutta lähtöisin eri aikakaudelta ja sen tarinoille perustuu kristinusko.
Suomalaisten raamattuna pitäisi siis olla Kalevala, mutta kristityt ovat meidän uskomme hyväntahtoisesti miekalla ja verellä puhdistaneet.
Se tässä ihmetyttää että suomalaisten omat alkuperäiset jumalat eivät ole tulleet meille kostamaan sitä että hylkäsimme heidät, mutta kristittyjen jumala tuomitsee meidät jos hänet hylkäämme. Hyvin ristiriitainen tilanne pienen ihmisen kannalta.
... ja eräällä toisella palstalla näin:
"Miten joku 2000-vuotta vanha kirja voisi olla totuus tänä päivänä? Raamattu on kulttuurihistoriallisesti arvokas teos, mutta sellaisen tarun perusteella ei saisi tuomita ketään. Raamattu voi olla viitteellinen ja neuvoa-antava, sen oppien mukaan voidaan hyväksyä asioita, mutta ei tuomita. Eihän Kama Sutrakan ole lakikirja, se on romaani joka antaa viitteitä ja neuvoja asiaan vihkiytyneille.
Luonnonkansojen uskomukset ovat samansuuntaisia kuin kristittyjen. Vedenpaisumukset ja muut ovat ekokatastrofeja siinä missä nyt ennustettavat ilmastonmuutokset, maapallon lämpeneminen, tsunamit ja tulevat tulivuorenpurkaukset. Mutta eivät niistä selviytyneet ole sen parempia ihmisiä kuin niissä kuolleet. Vai ovatko tsunamista selviytyneet kaikki uskovaisia ja parempia ihmisiä? Toisaalta, luonnonkatastrofista selviytyminen voi saada ihmisen ajattelemaan, ja jos hän kirjaa ajatuksensa ylös voi siitä myöhemmin syntyä myyttinen tarina joka saa uskonnon mittasuhteet?
Maailman seitsemässä päivässä luominen saattaa liittyä esim. jonkun bakteerikannan kasvunopeuteen, kylkiluusta syntyminen on viite DNA-perimän siirrosta, hyvän ja pahan tiedon puu taas viittaa hedelmän tai kasvin huumaavaan vaikutukseen. Hamppu on monipuolinen kasvi, siitä tehdään nykyisin biopolttoainetta, vaatekuituja ja soveltuu se muuhunkin ;)
Eikö Jeesuksen uudessa tulemisessa ennustetakin että Jeesus hävittää kirkot? Eli tämä maailma kaipaa jotakuta joka sanoo aivan kuin lapsi keisarin uusista vaatteista totuuden."
Ja viimeisin kirjoitus on tämä:
" Ardea Cinerea - Normaali muuttoaika meille on maaliskuu, silloin alkaa pesänrakennus. Osa meistä myös talvehtii täällä leutoina talvina avoveden lähistöllä, jos on kalastusmahdollisuus pitkäjalkaiselle kahlaajalle ja saalista riittämiin."