ihmisen arvomaailmaa ja käytöstä ohjaa joko omatunto tai tunneäly. Omatunto on henkilökohtaista, tunneäly taas kollektiivista, moraaliin perustuvaa toimintaa.
Miehellä ja naisella on erilaiset aivot, siksi naisille voi kehittyä helpommin hyvä tunneäly, ja miehille taas hyvä omatunto.
Moraalin haittapuoli on, ett„ se muuttuu, se ikäänkuin luisuu hiljalleen epäinhimillisempään suuntaa, siksi tarvitaan säännöllisen väliajoim omatunon mukaan toimivia ihmisiä jotka kohottavat moraalia.
Suurin syy nyky-yhteiskunnan ongelmiin on mielestäni, maskuulisuuden ja omatunnon käyttämisen vähentyminen, tämä johtuu vallan siirtymisestä naisille ja feminiisen arvomaailman
kasvusta.
Miehellä ja naisella on erilaiset aivot, siksi naisille voi kehittyä helpommin hyvä tunneäly, ja miehille taas hyvä omatunto.
Moraalin haittapuoli on, ett„ se muuttuu, se ikäänkuin luisuu hiljalleen epäinhimillisempään suuntaa, siksi tarvitaan säännöllisen väliajoim omatunon mukaan toimivia ihmisiä jotka kohottavat moraalia.
Suurin syy nyky-yhteiskunnan ongelmiin on mielestäni, maskuulisuuden ja omatunnon käyttämisen vähentyminen, tämä johtuu vallan siirtymisestä naisille ja feminiisen arvomaailman
kasvusta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Juuri epämoraaliset omatunnottomat konnat hivuttavat moraalin rajoja epämoraaliseen suuntaan ja hämärretään tahallaan oikean ja väärän rajaa "oikeuttaakseen" omat vääryytensä.
Milloinka olette kuulleet naisen sanovan että "olin väärässä ja pyydän anteeksi"? Tuskin milloinkaan, vaikka nainen itse mielessään tietäisikin tehneensä väärin, ei hän sitä voi myöntää vaan rupeaa vyöryttämään syytä miehen niskoille vaikka mitenkä uskomattomilla selityksillä koska nainen on moraaliton ja omatunnoton olento!
Luultavasti jostain tämänkaltaisesta on peräisin myös sanonta että vaatii MIESTÄ vastata teostaan tai vaatii miestä myöntää olevansa väärässä.
On juuri tämän femakkoajan "tuote" ajatus että "jokaisella on omat totuutensa" jne. hevonpaskaa, juuri tuollaisilla "urbaaneilla" ajatusmalleilla hämärretään tahallaan oikean ja väärän rajaa, seurauksena kellään ei ole hyvä olla tämmöisessä maailmassa...
"Milloinka olette kuulleet naisen sanovan että "olin väärässä ja pyydän anteeksi"?" Tai milloin on Mies vain:n suusta KOSKAAN KUKAAN kuullut jotain tämän suuntaista? Tuskin milloinkaan. Mies on moraaliton ja omatunnoton olento, ihmisoikeudet pitäisi ottaa pois kaikilta miehiltä!!!!!!
Miusta Mies vuan ja Naine vuan saisvat lyyvä vuan hynttyyt yhtee. Hyö ku nii sopusast tääventäät toesijaa.
Het ko toene ei anna, nii toene ei ies ottaskaa.
On käsittämätönta, miten kuvitellaan totuuden olevan henkilökohtainen, kun asia on lähinnä päinvastoin.
Totuus on sama kaikille ja valhe tai vääristynyt perspektiivi on jotain mikä estää näkemästä totuuden.
Sinunkin pahuutesi takana on, joko pelko,kateus tai halveksunta.
Yleisimmin pahuuden takana on halveksunta, se, että koetaan toisen olevan huonompi,tyhmempi, epäinhimillisempi jne. jne. katsotaan oikeuttamaan pahuuteen.
Se, mikä on 'oikein' ja mikä 'väärin' on henkilökohtainen asia. Minusta on käsittämätöntä kuvitella että olisi olemassa jotain absoluuttisesti oikeaa tai väärää, tai hyvää ja pahaa.
Minusta taas on täysin käsittämätöntä että joku voi oikeasti olla niin harhautunut oikean ja väärän erosta että väittää sen olevan vain henkilökohtainen asia!
Eikö naisilla todellakaan ole omaatuntoa, selkärankaa tai moraalia vaan heidän mielestään kaikki mikä on OMASTA mielestä oikein, on oltava myös muidenkin mielestä oikein vaikka objektiivisesti katsoen asia olisikin väärin?
Koettakaa tajuta naiset että mielipiteenne ei ole ehdottomasti oikeita aina vain siksi että olette naisia!!
Aivan uskomatonta miten voi joillakin olla hämärtynyt oikean ja väärän taju...
Nähdäkseni absoluuttisen oikean ja väärän olemassaolo on täysin riippuivainen jumalan olemassaolosta. Sitten kun näytät sen jumalan toteen, minä hyväksyn absoluuttisen etiikkakäsityksesi.
Tutustumalla peruskoulussa esitettyihin klassisiin moraalisiin dilemmoihin voit päästä tässä asiassa eteenpäin. Huomaat pian, ettei objektiivista oikeaa ja väärää ole, vaan jokainen rakentaa oman eettisen katsantonsa viime kädessä omatuntonsa mukaan. Ja kenen omatunto on toisia arvokkaampi? Kenen omatunnon mukaan määritellään se objektiivinen oikeus?
Aloita vaikka nettihaulla Heidin dilemmasta. Jos feministit eivät ole vielä ehtineet vyöryttää propagandaansa internettiin tämän asian osalta, voit kokeilla myös Heinzin dilemmaa.
Iloisia opintohetkiä!
Jos jokaisella voisi olla oma oikea ja väärä, miksi sitten on voimassa mitään lakeja jotka määrittelevät mikä on oikein ja mikä väärin, esim. toisen tappamisesta seuraa aina rangaistus eikä oikeudessa puolustuksena kelpaa jos tekijä väittää sen olleen oikein hänen omien mielipiteidensä mukaan. Tappo on väärin. Samoin toisen omaisuuden varastaminen on väärin, jne.
Pitääkö suomessakin kohta rueta joka paikassa mainitsemaan amerikkalaistyylisesti itsestäänselviä asioita kun on näemmä oikean ja väärän taju hämärtynyt pahemman kerran...
Lait ovat järjestystä varten, niiden on tarkoitus palvella yhteisön etuja. Laeista ei kuitenkaan voida johtaa oikeaa ja väärää, koska ne eivät palvele moraalia vaan yhteisön etua.
Tappo on väärin. Hyvähyvä. Sinähän olet korkeasti moraalinen persoona. Tappo itsepuolustukseksi, onko se väärin? Kuvitellaan kaksi lännenmiestä vastakkain. Molemmilla Coltit kourassa. Lännenmies A ampuu lännenmiehen B. A väittää tekoaan itsepuolustukseksi, koska B oli aseistautunut häntä vastaan. Mutta aikoiko B ampua? Kuka tietää? Huomataan, että B:n aseessa ei ollut panoksia. Oliko tappo oikeutettu? Oliko kyseessä itsepuolustus? B:n näkökulmasta kyseessä ei ollut itsepuolustus, koska hän ei uhannut A:ta mitenkään. A:n näkökulmasta kyseessä oli itsepuolustus, koska hän koki itseään uhattavan. Kaksi eri totuutta. Lisäksi on kolmas näkokulma. Kaikkien muiden mielestä A ja B ovat aivan tajuttomia juntteja.
Varastaminen on väärin. Otetaan nyt esimerkiksi klassinen Heinzin dilemma: Heinzin vaimo on kuolettavasti sairas. Apteekkarilla on lääkettä. Heinzilla ei ole lääkkeeseen varaa. Onko Heinzilla oikeus varastaa.
Ratkaisua on pohdittu mm. täällä:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kohlberg.html
Mielenkiintoista nähdä, mihin moraalin kehitysvaiheeseen sinä asetut.
(Feministit puhuvat mieluummin Heidin dilemmasta, koska katsovat ongelmanasettelun muuttuvan, jos Heinz on sairas ja Heidin tehtävä on hankkia miehelleen lääkettä.)
Minusta tuo näyttää enemmän filosofoinnilta, sen verran teoreettisia ja vajailla tiedoilla varustettuja esimerkkejä nuo ovat.
Jo laki sallii itsepuolustuksen ja jos on puolustauduttava niin että toiselta lähtee henki niin se on sen vastuulla joka tilanteen kehitti.
Jos Heinzillä ei ole lääkkeeseen varaa nyt, hän voisi mennä neuvottelemaan jonkinlaista diiliä apteekkiin, esim. työpanosta vastaan tai tehdä velan siitä. Ja jos "rehelliset" keinot eivät tuota tulosta, lopulta voi olla niinkin että vaikka se onkin väärin niin Heinz voi pitää pienempänä pahana kärsiä rangaistuksen varkaudesta kuin antaa vaimonsa kuolla.
Filosofoinnilta? Eiköhän tuollainen itsepuolustuksen määrittely ole Suomenkin oikeuslaitoksessa aivan arkipäivää. Kuinka kovaa saa lyödä takaisin, jos pelkää oman turvallisuutensa puolesta? Sitähän noissa aina mietitään. Ja yleensä ei asioista ole juuri sen tarkempaa tietoa kuin mitä tuossa esitin. Ainakin se oikeuslaitos joutuu aina vajavaisiin tietoihin päätöksensä pohjaamaan. Etsipä huviksesi netistä tietoa todistajanlausuntojen luotettavuudesta. Alat huomata, miten paitsi osapuolilla, myös silminnäkijöilläkin on eri totuuksia. On toki olemassa objektiivinen totuus siitä, mitä tapahtui, vaikka harvoin tätä totuutta täysin tunnetaan. Sitä emme kuitenkaan voi tietää, mitä osapuolten mielessä liikkui, ja sekin vaikuttaa tekojen oikeutukseen. Halusiko lännenmies B tappaa A:n, ja käytti itsepuolustusta verukkeena?
Huomaan, että et kertonut, onko Heinzilla oikeus varastaa lääke. Olet jo nyt edistynyt. Et enää löytänyt objektiivista oikeaa ja väärää. Hyvä! Muista, että tosielämässä tilanteet ovat usein vielä paljon monimutkaisempia.
Totuus on kaikille sama, mutta se vaikuttaa erilaiselta eri perspektiivistä.
Ps. pahuus on kuin likaa joka kertyy estämää näkemästä totuuden.
miesten huomattavasti suurempi :tapa- väkivalta- omaisuusrikosten j.n.e määrä. Paremmin kehittyneentä moraalista !
Fiksu oivallus?
Demokratiassa valta on enemmistöllä, suurimalla ihmisryhmällä, koska suurin ihmisryhmä länsimaissa on vanhat ja keskiikäiset naiset, ja he taas ovat sunnattoman itsekkäitä, ilmenee ongelmia vastakkaisessa väestöryhmässä, lähinnä nuorissa miehissä.
Miksi ongelmista syytetään ongelmaisia, eikä niitä joilla on eniten valtaa ?
historian tunneilla. Miesten suurempi rikollisuus ei ole aivan tuore ilmiö. Painvastoin tasa-arvon nimissä myös sorretut naiset puuhastelevat nykyisin hämärähommissa. Tosin miehet ovat aikalailla uutterampia.
Määrittele moraali?
Moraali on elinympäristöstä, muilta lajikumppaneilta opittuu käyttäytymistä ohjaava voima.
Hyvä moraali motivoi,
hyvä omatunto rauhoittaa,
joten omatunto ja moraali ovat vastakohtia.
Sotilaan hyvä taistelumoraali tarkoittaa, että hän tappaa paljon vihollisia.
maanviljelin hyvä työmoraali laittaa hänet levittämään pelloille myrkkyjä ja lannoitteita, jotka saastuttavat vesistöt.
Pohdiskelet olemassaoloon perustuvia käsitteitä, sinänsä mielenkiintoisia teemoja. Väitän kuitenkin, että sanomasi eivät kestä sen syvällisempää tarkastelua ilman tarkempia määrittelyjä.
Ensinnäkin mitä on omatunto? Mielestäni se on henkilökohtainen arvopohja, paras ja oikeudenmukaisin niistä kaikista arvoista, jota kulttuurien sekameteli tarjoaa. Väitän, että vaikka minulle se on paras, olisi vaarallista hirttäytyä omiin arvoihinsa ja pitää niitä ehdottomina ja ainoina oikeina. Sellaista tavataan kutsua fundamentalismiksi.
Hyvä Moraali on elinympäristöstä, muilta lajikumppaneilta opittuu käyttäytymistä ohjaava voima.
Hyvä Omatunto on itsetutkiskelusta syntyvä henkilökohtainen mielenrauha, sitä ei halua menettää, joten se ohjaa vahvasti ihmisen toimintaa.
Hyvä moraali motivoi,
hyvä omatunto rauhoittaa,
joten omatunto ja moraali ovat vastakohtia.
Sotilaan hyvä taistelumoraali tarkoittaa, että hän tappaa paljon vihollisia.
maanviljelin hyvä työmoraali laittaa hänet levittämään pelloille myrkkyjä ja lannoitteita, jotka saastuttavat vesistöt.
Okei, olen samaa mieltä määritelmästä hyvä omatunto eli itsetutkiskelusta syntyvä henkilökohtainen mielenrauha. Eli se on jokaiselle ihmiselle periaatteessa mahdollinen henkilökohtainen ominaisuus. Väitän, että
lähes jokainen hakee teoilleen oikeutusta ja mielelleen rauhaa. Näinollen omantunnon ratkaisut tulee olla tapauskohtaisesti perusteltavissa, jotta ilmiselvät rimanalitukset eivät menisi hyvän omatunnon piikkiin, sillä mieli on joustava ja tunneälyn manipuloitavissa. Mielestäni hyvää omaatuntoa ei ole ilman tarvittavaa tunneälyä ja molempia ominaisuuksia tarvitaan tasapainoisesti. Eläimethän eivät tunnetusti pode huonoa omaatuntoa, ellei kyseessä ole ihmisen parhaalle ystävälleen, koiralle opettama häpeä. Häpeä onkin sitten asia erikseen, mielenkiintoinen teema sekin.
Että hyvä moraali ja hyvä omatunto ovat toistensa vastakohtia. No jo on. Ne kummatkin ovat läheistä sukua toisilleen. Jos toimin moraalini mukaisesti, on minulla hyvä omatunto, muuten ei, jokin vaivaa. En osaa kuvitella ihmistä, joka toimii vastoin eettisiä arvojaan (moraali) ja olla tössyttelee edelleen hyvällä omalla tunnolla.
Miekkosen mukaan rikoksiin, huumeisiin, väkivaltaan jne. syyllistyneellä ei ole vastuuta teoistaan, ei ainakaan, jos teon tehnyt on mies, syyllisiä ovat vanhat naiset, niillä kun on mahdollisuus äänestää :DD
Miekkosen päätelmät ovat aina yhtä viisaita, valitettavasti.
Ne ovat sukua toisilleen lähinnä siksi, että molemmat ohjaavat käytöstä, mutta eri suuntaan.
Aivan kuten kipu ja nautintokin.
..ne (moraali ja omatunto) ohjaavat, jos molemmat ovat ns. hyviä. En usko, että kukaan ymmärtää, mitä ihmettä ajat takaa?
Ettei ymmärrä miekkonenkaan, hänhän kirjoittaa moraalifilosofian uusiksi.
Ehkä eniten liikkeelle ajaa kuitenkin huono amatunto, joka tekee rauhattomaksi.
on vaikeaa siksi, koska ei haluta luopua vanhasta, vaan siihen takerrutaan kynsin hampain kiinni. Luopuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta saisi tilaa uudelle ja paremmalle. Yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa, pitää vain astua ovesta sisään..
Harva kuitenkin ymmärtää materialistisessa keräyskylttuurissa, että luopuminen ja antaminen on tie ymmärrykseen.
Älystä? Pesuaineista? Ikääntymästä (haa, pahuus kasvaa miekkosessa)? Kerro ihmeessä.