Revisionismi ja

Niin kutsutun revisionismin, joka pyrkii kiistämään holokaustin, oppi-isänä ja perustajana pidetään entistä kommunistia Paul Rassinieria.

Amerikkalaisen holokaustin kiistämisen oppi-isä Harry Elmer Barnes puolestaan oli alkujaan New Dealin ja Rooseveltin vasemmistolainen kriitikko, demokraateista vasemmalle sijoittuvan edistyksellisen liikkeen edustaja.

Myöhemmistä kiistäjistä Horst Mahler kuului punaisen armeijakunnan perustajiin. Pierre Guillaume oli mukana mm. situationistien lehtihankkeissa ja kuului "ultravasemmistoon" 1960-luvulla. Roger Garaudy oli kommunistipuolueen aktivisti. Yksi epäilijöistä oli aikanaan myös Mahmoud Abbas, Moskovan yliopiston kasvatti, jonka väitöskirjan ohjaajana toimi muuan Jevgeni Primakov.

Toisena siipenä on sitten entiset natsi-Saksan sotilaat, kuten Hajo Herrmann, Otto Ernst Remer (joka perusti Neuvostoliiton rahoittaman puolueen), Wilhelm Stäglich, Thies Christophersen jne jne.

Kolmas porukka kiinnittyy uusnatsipuolueisiin, kuten Günter Deckert (NPD), Bernhard Schaub (PNOS), Manfred Roeder (NPD, KKK), Udo Walendy (NPD), Germar Rudolf (Republikaner), Siegfried Verbeke (Vlaams Blok) jne jne.

Tässä siis vain muutamia mainittuna, mutta melkoisen suurella osalla "kriitikoista" on siis tausta joko uusnatsiliikkeessä, olivat alunperinkin NSDAP:ssä, tai sitten heillä on äärivasemmistotausta.

Vaikka siis revisionismi esittääkin ajoittain itsensä "puolueettomana" "totuuden" etsintänä, poliittiset kytkökset ovat ilmeisiä. Toki joitakin harvoja suoraan puoluepolitiikkaan kytkeytymättömiäkin tapauksia voi olla.
5331
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Suomalaisen maltillisen vasemmiston eräs idoli 70-luvulla oli ranskalainen kommunisti ja filosofi Roger Garaudy. Hänen kirjoituksiaan luettiin ja julkaistiin. Hän oli tavallaan stalinismiin tms. änkyröintiin välimatkaaottavan sivistyneen vasemmiston johtotähti täällä. Suomalainen julkaisija oli Kansankulttuuri oy.

Että ihan turhaa etsiä "holo-revisionisteista" vain ääriaineksia. Koko Holokaustin liioittelun kritiikin ja oikaisun aloitti ranskalainen Paul Rassnier, joka oli vasemmistososialistien kansanedustaja sodan jälkeen. Kuten Garaudykin, Rassnier oli sodan aikana toiminut natseja vastaan.

Mitä tulee Holokaustin kiistämiseen, ei edes David Irving väitä, ettei natseilla ollut juutalaisvastaista politiikkaa, jota myös toteutettiin joukkomurhilla. 'Kiistäminen' koskee tuota liioittelua ja suurentelua. Irving arvelee surmattujen ja vainoissa menehtyneiden määräksi jopa 3 miljoonaa, mutta kaasukammiot hän kiistää. Olisko syy todisteiden puuttuminen?

Äänestä
  • No jos kommunistit eivät ole "ääriaineksia" niin sitten varmaan "revisionistit" on kovinkin maltillisia. Normaalisti puoluekarttaa tarkasteltaessa kommunistit tavataan kokonaisuudessaan kyllä lukea äärivasemmistoon. Se että jonkun tyypin kirjoja on suomeksi ollut saatavilla ei tehne hänestä yhtään maltillisempaa. Garaudy muuten kääntyi myöhemmin islamin kannattajaksi. Hizbollahin edustajat pitävät häntä suurena filosofina.

    Mitä tulee Irvingiin, niin hän pitää mm. Treblinkan kaasukammioita totena. Olisiko syynä todisteiden vahvuus?

    Äänestä

Kielsihän suuret sotapäälliköt Degrelle ja Rudelkin holokaustin joten miksi sitä ei järkevät ihmiset kieltäisi.

Äänestä

MITEN KOMMUNISTIT LIITTYY HOLOKAUSTIIN KYSYN VAAN

Äänestä

Kommentoi aloitusta


puoluetaustat kirjoitti:

Niin kutsutun revisionismin, joka pyrkii kiistämään holokaustin, oppi-isänä ja perustajana pidetään entistä kommunistia Paul Rassinieria.

Amerikkalaisen holokaustin kiistämisen oppi-isä Harry Elmer Barnes puolestaan oli alkujaan New Dealin ja Rooseveltin vasemmistolainen kriitikko, demokraateista vasemmalle sijoittuvan edistyksellisen liikkeen edustaja.

Myöhemmistä kiistäjistä Horst Mahler kuului punaisen armeijakunnan perustajiin. Pierre Guillaume oli mukana mm. situationistien lehtihankkeissa ja kuului "ultravasemmistoon" 1960-luvulla. Roger Garaudy oli kommunistipuolueen aktivisti. Yksi epäilijöistä oli aikanaan myös Mahmoud Abbas, Moskovan yliopiston kasvatti, jonka väitöskirjan ohjaajana toimi muuan Jevgeni Primakov.

Toisena siipenä on sitten entiset natsi-Saksan sotilaat, kuten Hajo Herrmann, Otto Ernst Remer (joka perusti Neuvostoliiton rahoittaman puolueen), Wilhelm Stäglich, Thies Christophersen jne jne.

Kolmas porukka kiinnittyy uusnatsipuolueisiin, kuten Günter Deckert (NPD), Bernhard Schaub (PNOS), Manfred Roeder (NPD, KKK), Udo Walendy (NPD), Germar Rudolf (Republikaner), Siegfried Verbeke (Vlaams Blok) jne jne.

Tässä siis vain muutamia mainittuna, mutta melkoisen suurella osalla "kriitikoista" on siis tausta joko uusnatsiliikkeessä, olivat alunperinkin NSDAP:ssä, tai sitten heillä on äärivasemmistotausta.

Vaikka siis revisionismi esittääkin ajoittain itsensä "puolueettomana" "totuuden" etsintänä, poliittiset kytkökset ovat ilmeisiä. Toki joitakin harvoja suoraan puoluepolitiikkaan kytkeytymättömiäkin tapauksia voi olla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu