Maamme vietiin katteettomin lupauksin Euroopan Unionin jäseneksi. Suomen keskusta rp. pääministeri Esko Ahon johdolla oli EU-jäsenyyskysymyksessä ”temppelin harjalla”. Nyt kun vuoden 2003 maalisvaalit lähestyvät, ovat keskustalaiset aktivoituneet selittelemään tuolloisia onnettomia tekosiaan. Mutta selittely ei mustaa valkoiseksi muuta. Pari esimerkkiä lienee paikallaan.
Atte Jääskeläisen HS:n haastattelussa (4.8.2002) Anneli Jäätteenmäki ei usko, että NATO:sta tai EU:sta syntyisi linjaristiriitoja, jotka määrittelisivät seuraavan hallituksen pohjan tai esimerkiksi sulkisivat keskustan sen ulkopuolelle. Elikkä näin ollen EU-puolueet kisaavat vain pääministerin paikasta.
Jäätteenmäki intoutuu kehumaan, että ”Suomen EU-jäsenyys oli kiistatta oikea päätös paitsi koko Suomelle, myös suomalaisille viljelijöille. Ratkaisu oli välttämätön, ja se oli hyvä ratkaisu. Miten me olisimme ilman öljyrahoja pärjänneet ulkopuolella?” Euroopan integraation taloudellisia vaikutuksia tutkineena uskallan väittää, että ETA-sopimuksen oloissa, jollaisissa elimme vuoden 1994, olisimme pärjänneet paljon paremmin. Asian voi tarkistaa esim. Hakalehdon ja allekirjoittaneen vuonna 1994 ilmestyneestä teoksesta Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle sivuilta 130–173.
ETA:ssa raha- ja valuutta-, kauppa- ja tulli-, maatalous- ja elinkeinopolitiikat olisivat säilyneet maamme omien päätöksentekijöiden hoteissa. Näin on asianlaita ollut ETA-Norjassa, joka on rahastoinut öljyrahansa eikä ole käyttänyt niitä syömämenoihin. Maamme on sitä vastoin joutunut jättimäisiin vaikeuksiin juuri sen takia, että luovutimme nuo edellä mainitut politiikat Euroopan keskuspankille ja Brysselin byrokraateille: Esimerkiksi se, että mentiin EMU:un ensimmäisten joukossa, syvensi ja pitkitti talouslamaa, mikä vuorostaan vyörytti yli puolen miljoonan työttömän armeijan, josta on joka vuosi aiheutunut useiden kymmenien miljardien markkojen kustannukset maamme veronmaksajille.
Mitähän autioituvalla maaseudulla elävät ihmiset ajattelevat Jäätteenmäen väitteestä, että EU-jäsenyys on ollut hyvä ratkaisu myös suomalaisille maanviljelijöille! Entäpä europarlamentaarikko Mikko Pesälän Suomenmaassa 8.8.2002 esittämästä kannanotosta, että EU-komission kaavailema ”maatalousuudistus on hyväksi Suomelle”.
Pesäläkin valistaa lukijoitaan toteamalla, että ”suomalaiset ovat kansakuntana hyötyneet EU-jäsenyydestä. Hyvinvointi ja talouskasvu eivät välttämättä unionin ansiota ole, mutta tuskin se jarrukaan kehitykselle on ollut.” Mutta esim. 1990-luvun talouslaman aikaisista talousjarruista hän ei mainitse mitään – tokkopa hän on niistä tietoinenkaan!
Meppien tehtävästä hän sanoo, että heidän tehtävänsä ”on parlamenttityön lisäksi toiminnallaan edistää kansalaisten aktivoitumista ja ymmärrystä EU-asioihin”. Suomenmaan haastattelussa Pesälä opastaa myös kollegoitaan seuraavasti: ”Maatalouspolitiikan uudistus ja itälaajentuminen tulevat väistämättä toteutumaan, silloin hallituspuolueet ministereineen ovat päätöksenteon keskiössä. Hän muistuttaa, että harkitsemattomista lausunnoista voidaan joutua tilille, jos Keskusta on hallitusvastuussa vaalien jälkeen.” – Voisikohan tällaista nöyristelevää puhetta nimittää vaaralliseksi eurottumiseksi!
Kannattaa myös muistaa, että sekä Jäätteenmäki että Pesälä ovat kantaneet ministerivastuuta silloin, kun maassamme EU:hun menosta neuvoteltiin ja päätettiin. Voisikohan heidän selittelyissään olla myös ”oma lehmä ojassa”? Olen muuten sitä mieltä, että tulevissa vaaleissa on Muutosvoimien aika ja tilaisuus!
Atte Jääskeläisen HS:n haastattelussa (4.8.2002) Anneli Jäätteenmäki ei usko, että NATO:sta tai EU:sta syntyisi linjaristiriitoja, jotka määrittelisivät seuraavan hallituksen pohjan tai esimerkiksi sulkisivat keskustan sen ulkopuolelle. Elikkä näin ollen EU-puolueet kisaavat vain pääministerin paikasta.
Jäätteenmäki intoutuu kehumaan, että ”Suomen EU-jäsenyys oli kiistatta oikea päätös paitsi koko Suomelle, myös suomalaisille viljelijöille. Ratkaisu oli välttämätön, ja se oli hyvä ratkaisu. Miten me olisimme ilman öljyrahoja pärjänneet ulkopuolella?” Euroopan integraation taloudellisia vaikutuksia tutkineena uskallan väittää, että ETA-sopimuksen oloissa, jollaisissa elimme vuoden 1994, olisimme pärjänneet paljon paremmin. Asian voi tarkistaa esim. Hakalehdon ja allekirjoittaneen vuonna 1994 ilmestyneestä teoksesta Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle sivuilta 130–173.
ETA:ssa raha- ja valuutta-, kauppa- ja tulli-, maatalous- ja elinkeinopolitiikat olisivat säilyneet maamme omien päätöksentekijöiden hoteissa. Näin on asianlaita ollut ETA-Norjassa, joka on rahastoinut öljyrahansa eikä ole käyttänyt niitä syömämenoihin. Maamme on sitä vastoin joutunut jättimäisiin vaikeuksiin juuri sen takia, että luovutimme nuo edellä mainitut politiikat Euroopan keskuspankille ja Brysselin byrokraateille: Esimerkiksi se, että mentiin EMU:un ensimmäisten joukossa, syvensi ja pitkitti talouslamaa, mikä vuorostaan vyörytti yli puolen miljoonan työttömän armeijan, josta on joka vuosi aiheutunut useiden kymmenien miljardien markkojen kustannukset maamme veronmaksajille.
Mitähän autioituvalla maaseudulla elävät ihmiset ajattelevat Jäätteenmäen väitteestä, että EU-jäsenyys on ollut hyvä ratkaisu myös suomalaisille maanviljelijöille! Entäpä europarlamentaarikko Mikko Pesälän Suomenmaassa 8.8.2002 esittämästä kannanotosta, että EU-komission kaavailema ”maatalousuudistus on hyväksi Suomelle”.
Pesäläkin valistaa lukijoitaan toteamalla, että ”suomalaiset ovat kansakuntana hyötyneet EU-jäsenyydestä. Hyvinvointi ja talouskasvu eivät välttämättä unionin ansiota ole, mutta tuskin se jarrukaan kehitykselle on ollut.” Mutta esim. 1990-luvun talouslaman aikaisista talousjarruista hän ei mainitse mitään – tokkopa hän on niistä tietoinenkaan!
Meppien tehtävästä hän sanoo, että heidän tehtävänsä ”on parlamenttityön lisäksi toiminnallaan edistää kansalaisten aktivoitumista ja ymmärrystä EU-asioihin”. Suomenmaan haastattelussa Pesälä opastaa myös kollegoitaan seuraavasti: ”Maatalouspolitiikan uudistus ja itälaajentuminen tulevat väistämättä toteutumaan, silloin hallituspuolueet ministereineen ovat päätöksenteon keskiössä. Hän muistuttaa, että harkitsemattomista lausunnoista voidaan joutua tilille, jos Keskusta on hallitusvastuussa vaalien jälkeen.” – Voisikohan tällaista nöyristelevää puhetta nimittää vaaralliseksi eurottumiseksi!
Kannattaa myös muistaa, että sekä Jäätteenmäki että Pesälä ovat kantaneet ministerivastuuta silloin, kun maassamme EU:hun menosta neuvoteltiin ja päätettiin. Voisikohan heidän selittelyissään olla myös ”oma lehmä ojassa”? Olen muuten sitä mieltä, että tulevissa vaaleissa on Muutosvoimien aika ja tilaisuus!
Vastaukset 2
Vanhimmat
rahoja Suomi olisi rahastoinut?
>hoteissa. Näin on asianlaita ollut ETA-
>Norjassa, joka on rahastoinut öljyrahansa eikä
>ole käyttänyt niitä syömämenoihin. Maamme on
>sitä
viittaat tekstissäsi itseesi termillä "allekirjoittanut".
Nimeä ei kuitenkaan näy missään?