Elikkäs olen 19 v poika jolla tuntuisi olevan paniikkihäiriö. Edellis - viime vuonna yksi kerta krapulassa tunsin kuinka mua huimas. Se alkoi mennä pahempaan suuntaan ja oireita alkoi olla sydämentyktys, tajunnan menettämisen/kuoleman pelko(useimmiten sydänkohtauksen pelko). Suurimmaksi osaksi tätä ilmestyi vain krapulassa, mutta myöhemmin alkoi vaivata jokapäiväistä elämää. Yöllä mennessä nukkumaan, ja kuntosalilla, tarkistelin jopa välillä pulssiani. Isäni on lääkäri ja väitti kauan että minua ei mikään vaivaa ja käski ottaa vain rauhallisesti. Lopulta hänkin katsoi parhaaksi minun menevän tarkistuttamaan sydämeni sillä aloin puhua siitä jatkuvasti. Lääkäri totesi sydänfilmeistä ja muista tutkimuksista että sydämeni on rakenteellisesti täysin hyvässä kunnnossa, ja muutenkin terve.. Kaikki oireet katos yhtäkkiä kuin salaman iskusta noin vuodeksi.
viikko sitten se taas alko. Sain kuulla että kaverilla on sydänlihas tulehdus. (lievä joten lepoloma vain). No, samalla aloin miettiä miten itse olen ollut 2 ja puoli viikkoa flunssassa ja muussa taudissa jossa nielu tulehtunut yms. ajatukset harhaili lopulta siihen että voisikohan tuo nielutulehdus olla levinnyt kauemmas, esim sydämeen asti. Ja automaattisesti aloin taas saada sydäntuntemuksia. Ja lopulta kaikkia oireita mitä kävin lukemassa wikipediasta kuuluvan sydänlihastulehdukseen (tosin lievempinä versioina). Tietysti rauhoittelen itseäni että paniikkihäiriötä/luulotaihan tämä vain on. Mutta nyt on taas se vaihe jolloin miettii, voiko paniikkihäiriö tuoda näin fyysisiä tuntemuksia? ja onko itse petosta ajatella että kaikki johtuisi pelkästä paniikkihäiriöstä piilotellakseni todellisuutta ..
Mitenköhän tästä helvetistä pääsis eroon..?
viikko sitten se taas alko. Sain kuulla että kaverilla on sydänlihas tulehdus. (lievä joten lepoloma vain). No, samalla aloin miettiä miten itse olen ollut 2 ja puoli viikkoa flunssassa ja muussa taudissa jossa nielu tulehtunut yms. ajatukset harhaili lopulta siihen että voisikohan tuo nielutulehdus olla levinnyt kauemmas, esim sydämeen asti. Ja automaattisesti aloin taas saada sydäntuntemuksia. Ja lopulta kaikkia oireita mitä kävin lukemassa wikipediasta kuuluvan sydänlihastulehdukseen (tosin lievempinä versioina). Tietysti rauhoittelen itseäni että paniikkihäiriötä/luulotaihan tämä vain on. Mutta nyt on taas se vaihe jolloin miettii, voiko paniikkihäiriö tuoda näin fyysisiä tuntemuksia? ja onko itse petosta ajatella että kaikki johtuisi pelkästä paniikkihäiriöstä piilotellakseni todellisuutta ..
Mitenköhän tästä helvetistä pääsis eroon..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
paniikkihäiriötä/luulotautiahan..
voiko paniikkihäiriö tuoda näin fyysisiä tuntemuksia?
-Kyllä voi ja nimenomaan aiheuttaakin. Nuo fyysiset tuntemukset ovat olennainen osa paniikkihäiriötä.
viikko sitten se taas alko. Sain kuulla että kaverilla on sydänlihas tulehdus.Ja automaattisesti aloin taas saada sydäntuntemuksia.
-Kyllä kyse on minusta paniikkihäiriöstä / psyykkisten syiden aiheuttamista oireista. Jo tuo kertomukseni, milloinka ja miksi oireet alkoivat vahvistaa mielestäni sen.
- Olet vasta nuori ja sun sydän on tutkittukin kertaalleen. Ei sun tarvitse siitä olla huolissaan. Miksi olisit?
Mitenköhän tästä helvetistä pääsis eroon..?
-Lääkärissä käymällä. Tarvitset kenties masennuslääkettä (sillä hoidetaan paniikkihäiriötä) ja rauhoittavia lisäksi. Kyllä se niillä lähtee.
oireita alkoi olla sydämentyktys, tajunnan menettämisen/kuoleman pelko(useimmiten sydänkohtauksen pelko).
-Nuohan aivan tyypillisiä paniikkihäiriön oireita.
Alkoi joskus pari vuotta sitten keskellä yötä kamala tykytys (olin sillo 18), soitetii ambulanssi kun luulimme että sydänkohtauksesta ois kyse... No, ei ollut, vaan paperipussin sain. Mutta sitte alko tulla enemmä ja enemmän, pakokauhua, ja nimenomaan vieläkin ahdistuksessa sitä kuolemanpelkoa/pelkoa siitä että nimenomaan sydän oireilee, vaikka kuinka olenki sydänfilmeissä käynyt ja sydänlihaskokeet (tnt ja tni) ja kaikki aina otettu... jossai vaiheessa ravasin ensiavussa melkee joka päivä. Mulla todettiin sillo jo `07 p-häiriö, ja siihen on kokoajan lääkitys meneillä... Bentsoja olen valitettavasti pari vuotta syönyt, ei pärjää enää ilman niitä. Lisäksi käyn paniikkiryhmässä ja terapiassa... itsekin haluisin ahdistuksesta ja jatkuvasta kuolemanpelosta eroon...