Vasemmisto ei hyväksy

Deliberatiivinen eli julkisen harkinnan demokratia

Deliberatiivisen demokratian perusajatuksena on, että vain sellaiset päätökset, jotka perustuvat kaikille avoimelle keskustelulle ja tahdonmuodostukselle, voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja muodostua sitoviksi. Kaikkien, joita päätöksenteon kohteena olevat asiat koskettavat, voivat osalistua kyseiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kaikki sanomisen arvoinen tulee sanotuksi, sen sijaan, että kaikki pääsevät puhumaan. Lisäksi päätöksenteon tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen ja yksimielisen ratkaisun etsiminen.

Viestintä ja demokratia liittyvät kiinteästi yhteen, sillä demokratiaan olennaisesti kuuluva sananvapaus voi toteutua vain viestinnällisten suhteiden kautta. Eli päätöksenteko ja sitä edeltävä keskustelu eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä toteutuvat vain viestintäjärjestelmän kautta.

Demokratiassa enemmistön tahto muodostuu avoimen julkisen keskustelun kautta. Keskustelun tuloksena syntyy julkinen mielipide, josta muodostuu kaikkia sitova päätös. Täten julkisuus on demokratian keskeinen käsite. Julkisuus toteutuu nykypäivänä viestimien välityksellä, joita ovat mm. lehdistö ja sähköiset viestimet. Julkisuuden toteutuminen asettaa kuitenkin määrättyjä edellytyksiä viestimille. Viestimien on levitettävä tehokkaasti päätettävää asiaa koskeva tieto kaikille, joita asia koskee, turvattava avoin ja kriittinen keskustelu eri päätösvaihtoehtojen välillä, informoitava päättäjiä keskustelun tuloksena muodostuneesta julkisesta mielipiteestä, julkistettava tehdyt päätökset sekä seurattava ja tiedotettava päätösten toimeenpanosta ja sen seurauksista.

Viestinten ja viestinnän rooli on erilainen eri demokratiajärjestelmissä. Suorassa demokratiassa korostuu dialogi, edustuksellisessa demokratiassa avainasemassa ovat puolestaan joukkoviestimet ja deliberatiivisessä demokratiassa viestintä on välittynyttä ja tapahtuu viestimien kautta.

Suora demokratia perustuu puheeseen ja keskusteluun. Ongelmana on läsnäolon edellytys eli poissa olevat eivät voi vaikuttaa päätökseen. Lisäksi keskustelu ja päätöksenteko ovat riippuvaisia tilannekohtaisista tekijöistä. Esilletulevia väitteitä ei voida tarkastaa ja päätöksenteko voi nojautua täten puutteeliseen tai jopa virheelliseen tietoon. Lisäksi taitava puhuja voi manipuloida tilannetta haluamallaan tavalla.

Vasemmisto näyttäisi olevan ainoa, joka ymmärtää demokratiaa ja eläkeiän noston järjettömyyden. Pitää ihan nostaa kahta hattua sille, ettei vasemmisto suostu kepun ja kokoomuksen koiraksi, ja myötäile työllisyyttä tuhoavaa elkäeiän nostoa. Olivat ihan oikeassa siinä, että uusi laki antaisi vain lisää työvuosia, mutta vähemmän eläkeaikaa.

Kepulaisten älynväläys pitää käsittää niin, että ihmiselle jää vähemmän elinaikaa nauttia eläkkeestään. Jos eläkeaika vielä ollaan sairaana, niin eihän siitä kukaan nauti. Ei ole mitään järkeä uhtata viimeisiä elinvuosiaan työlle. Onko työ sittenkään tuossa iässä sen arvoista? Typerien poliitikkojen mielestä näyttäisi asia näin olevan ja typerät poliitikot näkyvät pitävän siitä kiinni.

Ihmiset tehkööt omat valintansa eläkeiän suhteen ja toivottavasti se valinta on oikea. Tervejärkisellä ei ole mitään syytä pilata vanhuuselämäänsä ylimääräisellä työllä. Vanhuustyötä harrastakoot ikäloput ja vähämieliset poliitikot, joilla ei työn lisäksi ole muuta elämää.