Kysymys 7

tämä kysymys laadittu niin, etten tiedä itsekkään vastausta, kuten taannoin lupasin sellaisen tekeväni,-)) Mutta, kyllä yhdet uutiset pitää päivässä inehmon katsella, tahi kuunnella, ettei ole aivan kuutamolla maailman asioista?

retrohiippari kirjoitti:

tämä kysymys laadittu niin, etten tiedä itsekkään vastausta, kuten taannoin lupasin sellaisen tekeväni,-)) Mutta, kyllä yhdet uutiset pitää päivässä inehmon katsella, tahi kuunnella, ettei ole aivan kuutamolla maailman asioista?

Mä luotan siihen et sä kerrot mulle jos jotain ihmeellistä maailmalla tapahtuu;)

a-v kirjoitti:

Mä luotan siihen et sä kerrot mulle jos jotain ihmeellistä maailmalla tapahtuu;)

pitääkin alkaa keksimään sulle uutisia.. hmmm.. Alkaisko vaikkapa vuodesta 1783, maaliskuun kolmannesta päivästä ? Et sää silloinkaan uutisia kumminkaan kuunnellut..

retrohiippari kirjoitti:

pitääkin alkaa keksimään sulle uutisia.. hmmm.. Alkaisko vaikkapa vuodesta 1783, maaliskuun kolmannesta päivästä ? Et sää silloinkaan uutisia kumminkaan kuunnellut..

Ei varmaan kuunnellu kovin moni muukaan.

Ei oo välttämätöntä pakittaa ihan niin kauas, mä kumminkin unohdan ne samantien;)

a-v kirjoitti:

Mä luotan siihen et sä kerrot mulle jos jotain ihmeellistä maailmalla tapahtuu;)

Vuosi 1783
On vuosi 1783. Rovasti Gabriel Aspegren seisoo Rosenlundin pihapiirillä ja katselee maitaan. Hän on melko tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Suuresta kivinavetasta kuuluu lehmien, hevosten ja pienempien karjaeläinten ääniä, ja palvelusväki rientää ilta-askareisiinsa. Rovastin ajatukset siirtyvät seurakuntaan, josta hän on vastuussa. Hänen edeltäjistään, Pedersören rovasteista, kerrotaan tarinoita jo 1300-luvulta alkaen.

Image

Kirkon sakastissa olevassa ehtoolliskalkissa on vuosiluku 1429 ja suuressa kirkonkellossa, jolla kutsuttiin jumalanpalvelukseen, vuosiluku 1488. Kaikki tämä kertoo toimivasta jumalanpalveluselämästä seudulla jo katolisena aikana.

Uskonpuhdistus asetti lisääntyviä vaatimuksia saarnoihin ja kansan oman kielen opettamiseen. Tungos keskiajan kirkkoihin kävi yhä sietämättömämmäksi, erityisesti rukouspäivinä ja tärkeimpinä juhlapyhinä.


Vuonna 1760 rovasti teki aloitteen kirkon laajentamiseksi, mutta hyväksytyt piirustukset Tukholmasta saapuivat vasta tänä syksynä. Niitä odotellessa oli tungos hieman helpottunut, sillä vuonna 1775 kirkkoon rakennettiin lehteri. Lisäksi kappelikirkkojen rakentaminen jatkui - 1700-luvulla sellaiset rakennettiin mm. Ähtävälle, Evijärvelle ja Purmoon. Luodossa kappelikirkon rakentaminen oli juuri alkamassa.


Rovasti ei suinkaan aavistanut, että kappelikirkkojen ympärille alkaisi pian muodostua itsenäisiä seurakuntia. Eikä hän voinnut aavistaa, että jotkut niistä muodustaisivat 1900-luvun lopulla Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän.

retrohiippari kirjoitti:

Vuosi 1783
On vuosi 1783. Rovasti Gabriel Aspegren seisoo Rosenlundin pihapiirillä ja katselee maitaan. Hän on melko tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Suuresta kivinavetasta kuuluu lehmien, hevosten ja pienempien karjaeläinten ääniä, ja palvelusväki rientää ilta-askareisiinsa. Rovastin ajatukset siirtyvät seurakuntaan, josta hän on vastuussa. Hänen edeltäjistään, Pedersören rovasteista, kerrotaan tarinoita jo 1300-luvulta alkaen.

Image

Kirkon sakastissa olevassa ehtoolliskalkissa on vuosiluku 1429 ja suuressa kirkonkellossa, jolla kutsuttiin jumalanpalvelukseen, vuosiluku 1488. Kaikki tämä kertoo toimivasta jumalanpalveluselämästä seudulla jo katolisena aikana.

Uskonpuhdistus asetti lisääntyviä vaatimuksia saarnoihin ja kansan oman kielen opettamiseen. Tungos keskiajan kirkkoihin kävi yhä sietämättömämmäksi, erityisesti rukouspäivinä ja tärkeimpinä juhlapyhinä.


Vuonna 1760 rovasti teki aloitteen kirkon laajentamiseksi, mutta hyväksytyt piirustukset Tukholmasta saapuivat vasta tänä syksynä. Niitä odotellessa oli tungos hieman helpottunut, sillä vuonna 1775 kirkkoon rakennettiin lehteri. Lisäksi kappelikirkkojen rakentaminen jatkui - 1700-luvulla sellaiset rakennettiin mm. Ähtävälle, Evijärvelle ja Purmoon. Luodossa kappelikirkon rakentaminen oli juuri alkamassa.


Rovasti ei suinkaan aavistanut, että kappelikirkkojen ympärille alkaisi pian muodostua itsenäisiä seurakuntia. Eikä hän voinnut aavistaa, että jotkut niistä muodustaisivat 1900-luvun lopulla Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän.

Mihin mä olisinkaan joutunu ellen tietäis millanen tunku kirkkoon oli 1700-luvulla..

Mutta mitä?! 1760 rovasti teki aloitteen kirkon laajentamiseksi mut piirustukset saapuivat Tukholmasta vasta tänä syksynä? Hirasta on, hirasta.

a-v kirjoitti:

Mihin mä olisinkaan joutunu ellen tietäis millanen tunku kirkkoon oli 1700-luvulla..

Mutta mitä?! 1760 rovasti teki aloitteen kirkon laajentamiseksi mut piirustukset saapuivat Tukholmasta vasta tänä syksynä? Hirasta on, hirasta.

http://www.aspegrenstradgard.net/images/gabrielaspegren.jpg

fan klupi perustetaan kirjoitti:

http://www.aspegrenstradgard.net/images/gabrielaspegren.jpg

Seitsemäs tähtirekileffa ei olennaisesti tuonut mitään uutta vanhaan Star Trek -kaavaan. Siellä ne pyjamauniformuiset hyypiöt jälleen suhauttelevat läpi galaksin ja lujaa. Vanhat patut, Kirk (Shatner), Scotty (Doohan) ja Chekov (Koening) piipahtavat visiitillä uudessa avaruuspurtilossa. Ja tottahan se Kirk kämmää heti niin pahasti, että koko loppu leffa on piloilla.

Sukupolvet on sinänsä historiallinen elokuva, että The Next Generation- sarjasta tunnettu Jean-Luc Picard (Stewart) ja hänen miehistönsä siirtyivät tämän myötä valkokankaalle. Kovin mahtava aloitus se ei ollut, ongelmista kertoo myös se, ettei eräs vulkanilainen guru suostunut mukaan.

Elokuvan ainut kiinnostava hahmo on Malcolm McDowellin hieman ylinäyttelemä tohtori Tolian Soran, paha setä. Kaikkien latteiden kikkailujen keskellä hänkin näyttää olevan vähän hukassa. Kenenköhän syy? Hyvästi, Kirk - äläkä tule takaisin! Tai jos tulet, kysy jos se vanha suippokorva lähtisi mukaasi. Se nimittäin haistaa hyvän käsiksen.

taas onnistuin häikäisemään ittenikin;)

Äläkä vähättele, mä olin täydellisen oikeessa, just totahan mä ajoin takaa;)