Valtioiden päämiehet yhdessä talousasiantuntijoiden kanssa koittavat ratkaista talouskriisiä. Jotkut tällä foorumilla ja maailmallakin näyttävät uskovan noiden tahojen julkilausumiin ja keinoihin kuin Jumalan sanaan, jopa niin fanaattisesti että eriäviä kantoja esittäviä yritetään pilkata vedoten lähinnä juuri tuohon auktoriteettiuskoon, täytyyhän maailman johtajien ja talousasiantuntijaeliitin olla oikeassa. Sokeasti näiden näkemyksiä uskovilta tuppaa unohtumaan, että nämä samaiset valtioiden johtajat ja talousasiantuntijat ovat olleet vallassa ja johtavissa tehtävissä myös tätä lamaa rakennettaessa, eivätkä esim. vuosi sitten nähneet juurikaan muuta kuin huimia kasvunäkymiä, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Näihinkö nyt luottaisimme, jotka ovat olleet laman tekijöinä?
Suurlaman perussyy on ollut läpi taloushistorian aina sama, pääomien keskittyminen, yleensä liiaksi kasvaneiden tuloerojen seurauksena. Ostovoima ei voi vastata tuotannon maksimi kapasiteettia, jos palkkoina, eläkkeinä ja muina tulonsiirtoina ei rahaa jaeta tarpeeksi laajoille kansanryhmille ja tarpeeksi tasaisesti. Pääomat alkavat kasautua kulutuksen ulkopuolelle. Pääomia tarvitaan, mutta vain siinä määrin, kun tuotantoon suhteutettujen investointien tarvetta on. Ylimääräiset kasautuneet pääomat sotkevat talouden nostamalla varallisuusarvoja ilman, että niihin sitoutuu työtä tai raaka-aineita, tai mitään muutakaan lisäarvoa. Tämä merkitsee kiinteistöjen, raaka-aineiden jne. hintojen nousua, joka entisestään heikentää kansan ostovoimaa.
Vaikka nyt puhutaan finanssikriisistä, todellisuudessa pohjimmiltaan on kyse kysyntälamasta. Tuloerojen kasvu ja pääomien kasautuminen on johtanut kysynnän heikkenemiseen suhteessa maailmantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluita. Tämän aiheuttamaa ongelmaa on viivästetty antamalla ostovoimaa kansalle velaksi, sitä ostovoimaa, joka sille olisi pitänyt tulla velkaantumatta, jotta tuotanto ja kulutuskysyntä olisivat tasapainossa. Tämä kansalta sivuun nipistetty ostovoima on sitten yritetty edelleen saada tuottamaan lisää, velkaostovoimana kansalle. Se siirtää ongelmien syntymistä, mutta tekee ne syvemmiksi.
On totta, että pääomakin tuottaa omistajalleen. Mutta tosiasiassa sekin tuotto pitää saada aikaan lisäarvoa synnyttävällä työllä, jonka jonkun on tehtävä. Kun pääomia on pajon yli talouden investointitarpeen, sille ei pitkässä juoksussa voi saada hyvää tuottoa haavoittamatta kulutuskysyntää. Tämä sen vuoksi, että pääoman omistajien kulutuskysyntä on yleensä muutenkin kunnossa, joten voitot eivät nekään paikkaa puuttuvaa kysyntää, vaan pyrkivät uudelle kierrokselle etsimään tuottoa kasvaneille pääomille.
Nyt maailman "talousviisaat" yhdessä maailman johtajien kanssa ovat yhdessä päättäneet antaa valtioiden tukipaketteja taloudelle. Pääomia pumpataan lisää pankeille ja sitä kautta yrityksille, vaikka perimmäinen ongelma on ostovoiman heikkous suhteessa tuotannon kokonaiskapasiteettiin. Viime kädessä tarvitaan aina kuluttajia ja ostovoima, jolla tuotanto voidaan hankkia. Valtioiden tukipaketit on pitkälti väärin suunnattu, toisekseen se, että lähes kaikki valtiot käyvät nyt lainaamaan rahaa, ei pura pääomakeskittymiä.
Se, että useimmat valtiot arvioivat joutuvansa lainaamaan rahaa runsaasti lähivuosina, osoittaa toisaalta sen, että rahaa ja pääomia on. Ja niitä on reilusti yli sen, mitä maailmantalous tarvitsisi investointeihin. Mikäli näitä pääomia ei sulateta pois, talous ei voi elpyä. Niinpä valtioiden lainaaminen on väärä ja järjetön ratkaisu. Oikea ratkaisu, vaikka kuinka raaka olisikin, olisi se että valtiot päättäisivät yhdessä ruveta verottamaan pääomia eli suuria omaisuuksia ankarasti. Tällöin niiden ei tarvitsisi lainata rahaa elvytykseen, vaan se saataisiin sieltä, missä se nimenomaan nykyisellään tuhoaa talouden toimintaedellytyksiä. Eli suurten omaisuuksien/ pääomien verottaminen elvyttäisi kahdella tavalla, valtiot saisivat tarvitsemansa kulutuselvytysrahan ja liiallisesti keskittyneet pääomat sulaisivat pois.
Omaisuuden yhtäaikainen verottaminen kaikkialla maailmassa ei jättäisi liiallisille keskittyneille pääomille pakopaikkaa. Vero voisi olla esim. sellainen, että yksityisen henkilön tai yrityksen miljoonan yli menevästä omaisuudesta kannetttaisiin veroa 1% vuodessa, yli kymmenen miljoonan omaisuudesta 2% vuodessa, yli sadan miljoonan omaisuudesta 3% ja yli miljardin omaisuudesta 5%. Tämä koskien kaikkia juridisia henkilöitä, olipa kyseessä sitten yritys tai yksityishenkilö. Vero menisi tietenkin velattomasta netto-omaisuudesta.
Äärikapitalismi, jolle nyt on annettu valta, tuhoaa toimivan markkinatalouden ja ajaa maailman suurlamaan, koska pääomat keskittyvät vääjäämättä halvaannuttaen lopulta kysynnän. Esittämäni ratkaisu olisi kova, mutta estäisi maailmaa ajautumasta suurlamaan. Jos pääomakeskittymiä ei pureta, ne purkautuvat suurlaman seurauksena, mutta samalla myös koko talous halvaantuu tuhoisin seurauksin.
Suurlaman perussyy on ollut läpi taloushistorian aina sama, pääomien keskittyminen, yleensä liiaksi kasvaneiden tuloerojen seurauksena. Ostovoima ei voi vastata tuotannon maksimi kapasiteettia, jos palkkoina, eläkkeinä ja muina tulonsiirtoina ei rahaa jaeta tarpeeksi laajoille kansanryhmille ja tarpeeksi tasaisesti. Pääomat alkavat kasautua kulutuksen ulkopuolelle. Pääomia tarvitaan, mutta vain siinä määrin, kun tuotantoon suhteutettujen investointien tarvetta on. Ylimääräiset kasautuneet pääomat sotkevat talouden nostamalla varallisuusarvoja ilman, että niihin sitoutuu työtä tai raaka-aineita, tai mitään muutakaan lisäarvoa. Tämä merkitsee kiinteistöjen, raaka-aineiden jne. hintojen nousua, joka entisestään heikentää kansan ostovoimaa.
Vaikka nyt puhutaan finanssikriisistä, todellisuudessa pohjimmiltaan on kyse kysyntälamasta. Tuloerojen kasvu ja pääomien kasautuminen on johtanut kysynnän heikkenemiseen suhteessa maailmantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluita. Tämän aiheuttamaa ongelmaa on viivästetty antamalla ostovoimaa kansalle velaksi, sitä ostovoimaa, joka sille olisi pitänyt tulla velkaantumatta, jotta tuotanto ja kulutuskysyntä olisivat tasapainossa. Tämä kansalta sivuun nipistetty ostovoima on sitten yritetty edelleen saada tuottamaan lisää, velkaostovoimana kansalle. Se siirtää ongelmien syntymistä, mutta tekee ne syvemmiksi.
On totta, että pääomakin tuottaa omistajalleen. Mutta tosiasiassa sekin tuotto pitää saada aikaan lisäarvoa synnyttävällä työllä, jonka jonkun on tehtävä. Kun pääomia on pajon yli talouden investointitarpeen, sille ei pitkässä juoksussa voi saada hyvää tuottoa haavoittamatta kulutuskysyntää. Tämä sen vuoksi, että pääoman omistajien kulutuskysyntä on yleensä muutenkin kunnossa, joten voitot eivät nekään paikkaa puuttuvaa kysyntää, vaan pyrkivät uudelle kierrokselle etsimään tuottoa kasvaneille pääomille.
Nyt maailman "talousviisaat" yhdessä maailman johtajien kanssa ovat yhdessä päättäneet antaa valtioiden tukipaketteja taloudelle. Pääomia pumpataan lisää pankeille ja sitä kautta yrityksille, vaikka perimmäinen ongelma on ostovoiman heikkous suhteessa tuotannon kokonaiskapasiteettiin. Viime kädessä tarvitaan aina kuluttajia ja ostovoima, jolla tuotanto voidaan hankkia. Valtioiden tukipaketit on pitkälti väärin suunnattu, toisekseen se, että lähes kaikki valtiot käyvät nyt lainaamaan rahaa, ei pura pääomakeskittymiä.
Se, että useimmat valtiot arvioivat joutuvansa lainaamaan rahaa runsaasti lähivuosina, osoittaa toisaalta sen, että rahaa ja pääomia on. Ja niitä on reilusti yli sen, mitä maailmantalous tarvitsisi investointeihin. Mikäli näitä pääomia ei sulateta pois, talous ei voi elpyä. Niinpä valtioiden lainaaminen on väärä ja järjetön ratkaisu. Oikea ratkaisu, vaikka kuinka raaka olisikin, olisi se että valtiot päättäisivät yhdessä ruveta verottamaan pääomia eli suuria omaisuuksia ankarasti. Tällöin niiden ei tarvitsisi lainata rahaa elvytykseen, vaan se saataisiin sieltä, missä se nimenomaan nykyisellään tuhoaa talouden toimintaedellytyksiä. Eli suurten omaisuuksien/ pääomien verottaminen elvyttäisi kahdella tavalla, valtiot saisivat tarvitsemansa kulutuselvytysrahan ja liiallisesti keskittyneet pääomat sulaisivat pois.
Omaisuuden yhtäaikainen verottaminen kaikkialla maailmassa ei jättäisi liiallisille keskittyneille pääomille pakopaikkaa. Vero voisi olla esim. sellainen, että yksityisen henkilön tai yrityksen miljoonan yli menevästä omaisuudesta kannetttaisiin veroa 1% vuodessa, yli kymmenen miljoonan omaisuudesta 2% vuodessa, yli sadan miljoonan omaisuudesta 3% ja yli miljardin omaisuudesta 5%. Tämä koskien kaikkia juridisia henkilöitä, olipa kyseessä sitten yritys tai yksityishenkilö. Vero menisi tietenkin velattomasta netto-omaisuudesta.
Äärikapitalismi, jolle nyt on annettu valta, tuhoaa toimivan markkinatalouden ja ajaa maailman suurlamaan, koska pääomat keskittyvät vääjäämättä halvaannuttaen lopulta kysynnän. Esittämäni ratkaisu olisi kova, mutta estäisi maailmaa ajautumasta suurlamaan. Jos pääomakeskittymiä ei pureta, ne purkautuvat suurlaman seurauksena, mutta samalla myös koko talous halvaantuu tuhoisin seurauksin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
nimimerkkiäsi, olisi paljon uskottavampaa tämä punapropaganda?
päätoimittaja ES ???????????????
kommunisti?
Tosiasia lienee se että ilman nyt jo olemassa olevia rikkaiden veroja olisimme aika köyhä maa?
Älkäämme rokottako heitä liikaa tai muuten joku muu maa rikastuu Suomen sijaan.
Ja voi voi poika kun tietäisit minkälaisia "veroetuuksia" rikkaat jo saavat tässä maassa,Suomi on erittäin loistava maa rikastua,sitä ei moni usko.
Luit nyt avauksen liian hätäisesti tai hermostuit siinä jostakin niin, ettet kyennyt sisäistämään koko tekstiä. Minähän käsittelin nimenomaan globaalia taloutta ja sen mukaisesti globaaleja, yhdessä sovittuja ratkaisuja, koska eivät nämä keinot muuten toimisikaan.
Kommunisti en todellakaan ole, kannattaa perehtyä kommunismiin sekä myös sosialistiseen suunnitelmatalouteen. Kiinassa on kommunistinen puolue, mutta ei enää puhdasta sosialistista suunnitelmataloutta, vaan osin käytössä oleva markkinatalous. Neuvostoliitossa oli kommunistinen järjestelmä sekä sosialistinen suunnitelmatalous, joka tarkoitti sitä, että tuotannon välineet olivat valtion omistuksessa.
Muutoinkin käsittelet kommentissasi asioita näkökulmasta, joka ei ota huomioon makrotalouden toimintamekanismeja, jotka pätevät ja toimivat armottomasti. Yksi perustekijä on se, että maailmantaloudessa on olemassa kulloinkin (kehittyvä tai taantuva) rajallinen kyky tuottaa tavaroita ja palveluita. Jotta tuo tuotantokapasiteetti voisi olla mahdollisimman hyvin käytössä, pitää kulutussektorille saada ostovoima, joka vastaa tuotannon määrää. Ymmärrät varmasti, ettei yksi mies voi kuluttaa tuhatta autoa kymmenessä vuodessa, mutta tuhat ihmistä voi. Yksi mies ei voi kuluttaa tuhansia housuja vuodessa, mutta tuhat voi. Mietipä, miten käy kulutuskysynnälle, kun tuloerot kasvavat liiaksi? Aivan, ne tuhat ihmistä eivät voi enää ostaa niitä hyödykkeitä, jotka he voivat tuottaa.
Tuloeroja tarvitaan riittävästi kiihokkeeksi, jotta ihmiset ovat ahkeria ja yritteliäitä. Mutta, kun tuloerot kasvavat liiaksi, se on myrkkyä kansantaloudelle, koska kulutussektorin ostovoima ei riitä ostamaan sitä, mitä tuotantosektori kykenisi tuottamaan. Pääomia kertyy liikaa, yksittäisten yritysten ja ihmisten sekä monien sijoitusrahastoihin yhdessä keräämiä. Pääomia tarvitaan, jotta niitä on käytettävissä tuotantoa ylläpitäviin ja kehittäviin investointeihin. Mutta niihin tarvittavien yli jäävät pääomat ovat vahingollisia maailmantaloudelle. Miksikö? Koska ne rahat ovat pois kulutuskysynnästä, etsiessään sijoituskohteita, joita ei kuitenkaan ole määrättömästi. Kysyntä ei riitä kattamaan maailman talouden tuotannon kapasiteettia. Nämä paisuneet ja keskittyneet pääomat nostavat kiinteistöjen, raaka-aineiden jne hintoja, mikä heikentää entisestään kulutussektorin ostovoimaa.
Mitä siitä seuraa? Irtisanomisia, työttömyyttä, lisää ostovoiman heikkenemistä. Negatiivinen syöksykierre.
Voit haukkua minua kommunistiksi. Voit väittää vastaan. Mutta tosiasia on se, että maailma uppoaa 30 -luvun kaltaiseen lamaan, ellei kasautuneita, liiallisia pääomia pureta muutoin. Ja lama on se vahingollisin tie.
joka voi ärsyttää vain materialistia ja ahnehtijaa.
Mutta kun ahneella on kakkanen loppu. Ja nythän se taas nähdään.
Kummallista kuinka joitakin tuo rahan kerääminen kiehtoo. Jotain perverssiä siinä on tai sitten ei ole kapasiteettia enempään.
Eikä mitään saa mukaan kun lähtö tulee.
Kuolema on täydelliseksi sosialistiksi tulemista.
Loppujen lopuksi ihmiset eivät oikein ymmärrä makrotalouden perusasioita, vaikka melkein kaikki ovat niistä jotain oppia saaneet. Jopa johtavat poliitikot ajattelvat pykälää alemmalla tasolla asioita, syitä ja seurauksia, minkä takia päätökset menee mönkään.
Tämä keinottelutalous johtaa romahdukseen, ellei sitä suitsita pikaisesti. En oikein usko, että maailman johtajilta löytyy selkärankaa purkaa pääomakeskittymiä ja huolehtia, että kulutussektorille saataisiin tuotantosektorin tehoa vastaava ostovoima.
http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=12518
Kunhan maksatte koron ja pääoman.Omistajuudesta en luovu,enkä aio rahaa myöskään hävitä.Ei mahda mitään jos hyväksyy luuseriuden.
Isänmaallinen on oikeassa. Sinä vain et ole sitä ymmärtänyt. Raha on arvotonta, jos se ei kierrä.
Lama syö lopulta omaisuutesi, jos ei taloutta muuten saada kuntoon. Jos valtiot ottaa velkaa ongelman ratkaisuksi, on silti mahdollista, että talous elpyy, nimittäin valtiot voivat kyllä käynnistää hyperinflaation, joka syö sinunkin pääomasi tyhjiksi. Sitten talous pelaakin taas vuosikymmeniä, ennen kuin pääomat ovat taas liikaa keskittyneet.