osastoon?
Kuuluiko Leif Salmen Neuvostoliiton perseen-
-nuolija
7609
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Leif Salmen oli yksi Suomen ja koko asutun maailman innokkaimmista Neuvostoliiton nuolijoista, kun hän hurahti Leonid Brezhnevin aikana hänen kirkkokuntansa Suomen äärilahkoon.
Lefa luuli olevansa punakaartin etujoukkoon kuuluva kenraali, vaikka tasapainoisten ja hyvinvointia kaikille rakentaneen poliittisen järjestöväen keskuudessa luokiteltiin ainoastaan rauhanohjusreppanoiden sattumakorpraaliksi.
Leif Salmen on siitä hyväuskoinen hölmö, ettei hän vieläkään älyä, että oli, on ja tulee olemaan hyväuskoinen hölmö.
Vai mitä luulette, miksi Suomen rikkaimmat ruotsinkieliset säätiöt palkitsevat tämän tason poliittisen ajattelijan 210 000 markan eli 35 000 euron verottomilla apurahoilla?
päivänä ovat mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana?
Olisi hyödyllistä tietää, ainakin kaikki toimittajat!
ja on siellä punaisia vieläkin varsinkin tv 2:ssa
Pelkkä hurriryssä koko mies eli intomielinen kielipoliitikko. Ei ole päässyt poterostaan vieläkään eroon. Ei aja Suomen etua. Haluais miljoona somalia Suomeen. Ei näe Thorsin mamupolitiikassa mitään ongelmaa. Se on aika mielenkiintoista ja kertoo miehestä kaiken.
leif on humoristinen peijooni ja koko vasemmistolainen arhinmäen piiripieni syvältä punarenkaisesta anuksesta :)
turska oli pahimpia neukkuperseennuolijoita, iljetys ja räkä!
Rkp oli "porvari"puolue, joka ajoi sodan jälkeen rauhanoppositiossa Hertta Kuusisen SKDL:n vasemmalta puolelta ohi (on arveltu, että Rkp-läiset
halusivat liittoa Stalinin kanssa suomalaisten pään yli siten, että stalinistit olisivat jakaen erottaneet Suomesta SVENSKSFINLANDIN Rkp:n käyttöön niin, että siellä olisi voitu harjoittaa suomalaisvastaisuuksia kuin Ahvenanmaalla: suomalainen ei saa mm. suomeksi kuolinilmoitusta Ålandin lehtiin jne. OMASSA MAASSAAN SIIS, Saksassa saisi ja Tanskassa ja pian pohjois-Koreassa (kunhan
niillä riittää paperia ensin vessoihin lehtiin painettaviksi).
Koska Rkp viehättää ruotsinkielisiä taistolaisia, niin onko kyseessä muutakin kuin raha:
onko halu päsmätä suomalaista rahvasta, kyykyttää sitä milloin neuvostokommunismilla milloin kielipolitiikalla, kuin siirtokarajalaisia ennen?
18.2.2009
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000041836006
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors
Valtioneuvosto
Arvoisa Ministeri Thors,
Suomenruotsalaisten suhtautuminen karjalaisiin evakkoihin ei rajoittunut vain vuoden 1940 tapahtumiin, vaan ne toistuivat vielä räikeämpinä vuonna 1945, jolloin yli 400.000 sotapakolaista jouduttiin asuttamaan eri puolille Suomea. Eiväthän karjalaiset olleet erityisen tervetulleita monellakaan alueella, mutta suomenkielisten oli pakko hyväksyä siirtokarjalaiset omille mailleen ja alueilleen.
Sen sijaan suomenruotsalaiset onnistuivat Ruotsikortin avulla torjumaan karjalaiset sotapakolaiset omilta alueiltaan ns. maahankintalailla. Opetusministeriön ja Valtion painatuskeskuksen teossarjan ”Kansakunta sodassa” kolmannessa osassa ”Kuilun yli” on kuvattu tämä irvokas tapahtumasarja sivuilla 302-311. Se kertoo yksiselitteisesti, miten suomenruotsalaiset estivät suomea puhuvien pakolaisten pääsyn ”pyhälle ruotsalaiselle maalle”.
Tässä ote sivulta 308: ”Kun Nissisen komitean mietintö valmistui odotetusti ilman ruotsinkielisten tavoittelemaa kielipykälää, valitsivat he toimintalinjakseen vaikuttamisen suoraan pääministeri Paasikiveen ministeri Törngrenin kautta. Avointa kielitaistelua ei syksyn 1944 tilanteessa haluttu. Ruotsalaisten valitsema taktiikka tuotti toivotun tuloksen, sillä Paasikivi ajoi omalla arvovallallaan maanhankintalakiin kielipykälän, joka lain toimeenpanosta käydyn pitkän kiistan jälkeen vapautti ennen kaikkea Uudenmaan ruotsinkieliset kunnat siirtoväen asuttamisvastuusta.”
Ruotsinkieliselle Pohjanmaallehan siirtokarjalaisia ei ollut tarkoituskaan asuttaa, puhumattakaan Ahvenanmaasta. Suomen kansan kollektiivinen muisti on pitkä, ja se näkyy yhä vielä tutkimuksissa, joiden tulosten mukaan suomenruotsalaisia pidetään vieraana ja epäisänmaallisena elementtinä (folkting 1996, Brunell ja Suutarinen 2000, Virrankoski 2004).
Näitä tosiasioita eivät muutamat karjalaisnimiset hautakivet kotiseudullanne muuksi muuta.
Onneksi meillä on PerusSuomalaiset rp, joka uskaltaa tuoda nämäkin asiat yleiseen tietoisuuteen.
Heikki Tala
puheenjohtaja
Suomalaisuuden Liitto ry
http://www.simplesite.com/Tala