Nurmijärveläinen ANNA-LIISA LEHTIPUU on yksi 5 000 suomalaisesta, jotka osaavat puhua karjalan kieltä. Nyt tälle vähemmistön puhumalle kielelle haluttaisiin virallinen asema Suomessa.
- Kuuntele ja katso: Anna-Liisa Lehtipuu puhuu karjalan kieltä
- Karjalasta halutaan virallinen vähemmistökieli
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/03/karjalan_kieli_halutaan_viralliseksi_vahemmistokieleksi_586872.html
Lehtipuun isoäiti oli karjalankielinen, ja niinpä Lehtipuu innostui muutama vuosi sitten opettelemaan ja muistelemaan lapsuudessaan oppimansa karjalan kielen uudestaan.
Karjalan kieli on Lehtipuulle osa identiteettiä, kuten monelle muullekin karjalan taitajalle. Niinpä hän haluaisikin, että karjalan kielen asema virallistettaisiin Suomessa.
- Se on sellainen rikkaus. Siinä missä kasveja ja eläimiä suojellaan sukupuuttoon kuolemiselta, niin kyllä kieltäkin pitäisi suojella, Lehtipuu sanoo.
Hänen mukaansa karjalan kieli on runollista ja sillä voi kertoa monia sellaisia asioita, joita suomeksi ei pysty sanomaan. Lehtipuu toivoisikin, että koulutukseen panostettaisiin, jotta kieli ei katoaisi ja nuorempi sukupolvikin oppisi sen.
- En tiedä ketään kolmannen polven karjalaista, joka puhuisi karjalan kieltä. Käymilläni karjalan kielen kursseilla on ollut mukana muutama nuorempi ihminen lähinnä yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa, mutta eivät he ainakaan aktiivisesti ole kieltä käyttäneet, Lehtipuu harmittelee.
ARKKIPIISPA LEO PUHUU KARJALAN PUOLESTA
Karjalan Kielen Seuran puheenjohtaja, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo uskoo, että karjalan kieli tulee saamaan virallisen aseman Suomessa. Kieltä puhuu muutama tuhat, mutta sen lisäksi sitä ymmärtää noin 25 000 ihmistä Suomessa. Karjalan kieli on monelle äidinkieli.
- Se on monelle kotikieli, ja on tietysti meidän kaikkien kannalta tärkeää, että kielellä on valtiovallan virallinen tunnustus ja asema, arkkipiispa Leo sanoo.
Hän tapasi tiistaina epävirallisesti pääministeri Matti Vanhasen ja Oikeusministeri Tuija Braxin. Tavoitteena oli puhua karjalan kielen aseman parantamisesta.
Karjalan kieli on ollut käytössä Suomessa jo noin 1 200 vuotta, ja Euroopan neuvoston määrityksen mukaan virallista vähemmistökieltä täytyy olla puhuttu vähintään 100 vuotta.
- Karjalan Kielen Seuran mielestä kaikki perustelut ovat olemassa. Onhan paljon muillakin paljon vähemmän puhutuilla kielillä asemansa Suomessa. Tässä nyt on vaan erään historiassa jääneen puutteen korjaamisesta kysymys, arkkipiista sanoo.
Virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa ovat saaneet jo kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.
- Kuuntele ja katso: Anna-Liisa Lehtipuu puhuu karjalan kieltä
- Karjalasta halutaan virallinen vähemmistökieli
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/03/karjalan_kieli_halutaan_viralliseksi_vahemmistokieleksi_586872.html
Lehtipuun isoäiti oli karjalankielinen, ja niinpä Lehtipuu innostui muutama vuosi sitten opettelemaan ja muistelemaan lapsuudessaan oppimansa karjalan kielen uudestaan.
Karjalan kieli on Lehtipuulle osa identiteettiä, kuten monelle muullekin karjalan taitajalle. Niinpä hän haluaisikin, että karjalan kielen asema virallistettaisiin Suomessa.
- Se on sellainen rikkaus. Siinä missä kasveja ja eläimiä suojellaan sukupuuttoon kuolemiselta, niin kyllä kieltäkin pitäisi suojella, Lehtipuu sanoo.
Hänen mukaansa karjalan kieli on runollista ja sillä voi kertoa monia sellaisia asioita, joita suomeksi ei pysty sanomaan. Lehtipuu toivoisikin, että koulutukseen panostettaisiin, jotta kieli ei katoaisi ja nuorempi sukupolvikin oppisi sen.
- En tiedä ketään kolmannen polven karjalaista, joka puhuisi karjalan kieltä. Käymilläni karjalan kielen kursseilla on ollut mukana muutama nuorempi ihminen lähinnä yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa, mutta eivät he ainakaan aktiivisesti ole kieltä käyttäneet, Lehtipuu harmittelee.
ARKKIPIISPA LEO PUHUU KARJALAN PUOLESTA
Karjalan Kielen Seuran puheenjohtaja, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo uskoo, että karjalan kieli tulee saamaan virallisen aseman Suomessa. Kieltä puhuu muutama tuhat, mutta sen lisäksi sitä ymmärtää noin 25 000 ihmistä Suomessa. Karjalan kieli on monelle äidinkieli.
- Se on monelle kotikieli, ja on tietysti meidän kaikkien kannalta tärkeää, että kielellä on valtiovallan virallinen tunnustus ja asema, arkkipiispa Leo sanoo.
Hän tapasi tiistaina epävirallisesti pääministeri Matti Vanhasen ja Oikeusministeri Tuija Braxin. Tavoitteena oli puhua karjalan kielen aseman parantamisesta.
Karjalan kieli on ollut käytössä Suomessa jo noin 1 200 vuotta, ja Euroopan neuvoston määrityksen mukaan virallista vähemmistökieltä täytyy olla puhuttu vähintään 100 vuotta.
- Karjalan Kielen Seuran mielestä kaikki perustelut ovat olemassa. Onhan paljon muillakin paljon vähemmän puhutuilla kielillä asemansa Suomessa. Tässä nyt on vaan erään historiassa jääneen puutteen korjaamisesta kysymys, arkkipiista sanoo.
Virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa ovat saaneet jo kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Näytä aiheet >
Se on tyypillistä liioittelevaa karjalan valetta!
Kirjoittanut: EmakkoPoika 4.3.2009 klo 07.36
Taustalla ovat A-L. Lehtipuu ja jokin mustakaapuinen piruntorjuja Leo.
Nyt jotkut haluavat päästä kovilla konsulttipalkkioilla kulkemaan Venäjän ja Suomen väliä muka virallisina läti-lötin-kurjalan-karjalan murteen höpisijöinä.
Ortokirkolla on tietenkin oma intressi ojassa ja siksi mukana sotkemassa uskoaan murteeseen. Sama, kuin olisi länsi-teiskomurteen kirkko ja mejänkielkirkko mukana Lapista.
Lehtipuu väittää 5 000 puhuvan kotikielenään lätikarjalaa! He heeee ja 25 000 ymmärtävän sitä Suomessa.
He heeee ei kai kukaan vahingossa tee viiden numeron desimaalipilkkun virhettä? Se on tyypillistä liioittelevaa karjalan valetta!
Pohjanmaan hurrrimieliset maanpetturit
helvettiin Karjalasta ja koko Suomesta!
Turpa kiinni, pohjalaiselukka!
Äitisi ei ollut viisas synnyttäessään kun kusi pääsi läpi ja niin edelleen.....
EmakkoSialle kuten myös kaikille pohjaalaasille
karjapaimenille ja elukoihin sekaantujille!
Sie huastat kaaniist karjal kielt. Oikenko oot evakkoäpärä montepoosta? Vae ootkona sikiörääpyle korkiojasta?
Tässä sitä taas törmätään tämän palstan perusvikaan: tietämättömyyteen.
Tuo yllä oleva ei ole karjalan kieltä, vaan suomea -- tarkemmin sanoen suomen kielen Karjalan murretta. jolla ei ole mitään tekemistä karjalan kielen kanssa. Karjala on kieli joka poikkeaa suomesta niin paljo, että sen ymmärtäminen ilman opintoja on vaikeaa.
Brihattshuzen kui baba miul suakkunaloi pagizi ga ezmäi jygie oli vet ellendiä ga sid vähäzelläh opassuin nengga pagizemah, hod ni oma muamo ei sih aigah enie tuagieh karjalaks paissu. A nygöin mie opin i omil bunukoil karjalaks paissa, eiga kieli vai piäze kogonah unohhumah.
Palautteleppa Karjalaa karjalaksi, ei tule vastaväitteitä ;)
Da kenen kera hyö paistah pihal da dvoral karjalakse? Jygie on nostua semmoista kieldä kudamal eule ni kyliä ni okruugua.
Tutkijat ja virgamiehet suahah siid palkkua, jesli karjala virallistetah.
Mie sanoin, jotta MIE opin bunukoil karjalaks paissa, ei hyö itshe! A mäntie erähän päivän alletah kui vähäzel vie enämbi opassutah.
Eräs briha oli käynyh nuaburikyläs svuadbois. Kodih tulduu häi leyhki bratanoil: sie oli sen jyttymäne neitzykkäine zto hänet nähtyy terväh njyblät britzkahti laget.
Häi onnuako vai niäritteli bratanoil!
Minua on useaan otteeseen hämmästyttänyt laatokankarjalaisten rivous ja entisaikainen löysä moraali, niinkuin nyt, kuka se sanoikaan:
kakshikymmen viizhi lasta kodih luajin, kuushkymment kyläh, vie kakshkymment viish suast puuttuu. Tai: meän tytöl vittu tulta ishköö, perzhesilmä rikittäy. Ja muuta tuollaista tavaraa. Oliko niitä aviottomia ja omaan laskuun tehtyjä lapsia todella niin paljon kuin irstaissa jutuissa annetaan ymmärtää? Mitä niissä praasniekoissa oikein tapahtui?
Sananlaskusi olivat rajakarjalaisia - ei laatokankarjalaisia. Mutta mitä siihen rivouteen tulee, niin ehkäpä he olivat vain aikaansa edellä, kun tarkastelee nykyajan kulttuuria ja nettiä.
ainakin perinteestä päätellen. Ilmankos nykyiset papit ovatkin alunperin luterilaisia melkein kaikki tyynni.
Mugago čoma neičykkäine oli? A starinan brihal, hänel ykskai pyzyi stan'it jallois pruazniekan aijan?
"- En tiedä ketään kolmannen polven karjalaista, joka puhuisi karjalan kieltä..."
On vie meidä jällel, en t'ie ollengo kolmatta polvea libo toista polvea kui muamo Suojärvel syndy, a maltan paissa ykskai!
Jutteleeko tässä nyt Lahtilehtilihtipuun äitee ja poika?
Rodivuitgo sinä täh muailmah sikse gu tuattas tietosti da lerkahutti omua tšikkuo muga kui akkua šeblakoijah?
Tämähän on päivänselvä asia.
Jos ja kun Venäjän orjakansoja johtavat R Y S S ÄT eivät pysty, eivätkä haalua tätäkään kanainvälisin sopimuksin määriteltyä asiaa hoitaa.
Päinvastoin orjakansat pyritään tuhoamaan (ne uppiniskaiset) tai sitten sulauttamaan venäläisiksi (ne nöyrät)
Suomen sukukieliä pidetään ehjän Venäjän uhkana - Ulkomaan uutiset - Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420333823199.html?pos=ksk-trm-uutu-ostu
Kyllä johtavat R Y S S Ä T näkevät uhkakuvia, pakotteita ja painostuksia kaikkialla. Pienet kansat yksi toisensa jälkeen katoaa Siperian soihin.
R ys sien hallinto sai liiviläiset häviämään ja saivatpa myös Karjalan heimon kannakselta ja Laatokan ympäriltä hajoamaan maailman tuuliin!
"Virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa ovat saaneet jo kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä."
JOS noita "virallisia" vähemmistökieliä ryhtyy ihmettelemään, niin miksi kansalliseepoksemme Kalevalan alkup. kieli karjala puuttu joukosta?
Sehän pitäisi olla oikeastaan "virallisten kielien" joukossa, jotka olisivat suomi, karjala, ruotsi, saami ja englanti.
Tämänhetkinen tilanne:
Suomessa perustuslain 17 § mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomessa ei siis ole enää laissa määritetty termiä "virallinen kieli", mutta oikeusministeriön mukaan termi "kansalliskieli" on siihen rinnastettavissa [1]. Vanhassa hallitusmuodossa oli määräys virallisista kielistä. Ruotsin- ja suomenkielisten perustuslaillista oikeutta saada palveluita säädellään kielilaissa [2]. Perustuslaki takaa saamelaisille, romaneille ja muille ryhmille oikeuden ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakielisien ja vammaisuuden vuoksi käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan myös lailla. Tarkemmin saamelaisten oikeudesta saada viranomaispalveluita omalla äidinkielellään säädetään saamen kielilaissa [3]. (Wikipedia)
Karjal Žurnualu 5.1.2015
Ven’al karzitah vähembistökielien opastukses –
Suomen sugukielien tilandeh heikkonou
Suomelazien tutkijoin, Riho Grünthalin, Sirkka Saarizen da Tero Mustozen mugah vähembistökielien elvytändyy pietäh Ven’al varavonnu kanzallizele yhtenäzyöle. Elvytysruaduo on sendäh vähendetty da tilandeh ainos vai huononou. Omua, ven’alazes eroajua kul’tuurua ei maksa ezitellä, ku nygöizen haldivoiččijan aigah tahtotah aksentiiruija ven’alazuttu dai pravoslaunoin vieruo.
Mennyön vuozikymmenen aigah luajitus školauvvistukses karzittih opastustu omah kieleh da ezimerkikse Komis ei enämbi voi suaha palvelendua komin kielekse. Aijembah zakon turvai sen, a nygöi zakonoil pidäy olla yhtenäzet Ven’an federatsiin zakonoin ker.
Tutkijat sellitetäh, ku daže suurimat vähembistökielet, kui udmurtu da mordva ollah varavos, hos niilöil on sadoituhanzii pagizijoi. Vodin kieldy, akkalansaamii sego muudamii samojedukielii vaivuau pagizijoin vahnus. Liivih ei pagize enämbiä niken.
Tämän lizäkse tutkijat ollah sidä mieldy, ku kaivos-, guazu-, da neftitevollizus hävitetäh alguperäzien rahvahien eloikeinoloi. Kai tutkijat ei yhtelläh duumaija muga. Lapin yliopistos ruadajan Florian Stammlerin mugah tevollizus on mahtollizus da voi luadie rahvahile sežo hyviä.
http://verkolehti.karjal.fi/uudizet-2/
Kiitos hienosta linkistä.
Eipä hyvältä näytä akrjalan kielen tulevaisuus vaikka yritystä on ja fiksua viedä turvaan ja suojelukseen "ulkomaille", vaikka R Y S S I EN mielestä Suomi ei ole ulkomaa....
Tarkoitan tuota lehdessä olevaa juttua Varkauden kaaupungissa toimivaa päiväkerhoa. Varkaudessa on muuten päiväkoti ja koulu ruotsinkielisille:
"Vähemmistön äidinkieltä on vaikea suojella unohtumiselta nykyisenä globalisaation aikana. Äidinkieli ja äidinkielinen kirjallisuus säilyvät ja pääsevät eteenpäin vasta silloin, kun kansallista itsetuntoa vaalitaan perheissä ja kouluissa, kun yhteiskunta tiedostaa vastuunsa kansallisten kielten ja kulttuurin säilyttämisestä."
Carelia Nro 6-2010
http://carelia.rkperiodika.ru/2010-06/68.html
Armas Mišin
Karjalan kansallisten kirjallisuuksien kohtalot
Karjalan kirjallisuus ilmestyy nykyään neljällä eri kielellä. Ne ovat venäjä, karjala, vepsä ja suomi. Jokaisella näistä kirjallisuuksista on omat vaiheensa ja ongelmansa ja oma tulevaisuutensakin.
"Kanzu ilmai kieldy
on kanzu ilmai syväindy."
Ruočile moittehii Europan Nevvostolpäi – terväh sezo Suomele?
http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/#190115