Yksi nykypäivän kiinnostavimpia ilmiöitä on tuo unelma- tai visiohöpötys. Se vaikuttaa epäilyttävästi uskonnolta tai uskonnon korvikkeelta.
Muutama vuosikymmen sitten luki vähän joka toisen tolpan nokassa: ”Ota Kristus sydämeesi”. Nyt jokaisella pitää olla kuulemma oma UNELMA.
Arvostan toki kristinuskoa – ja myös monia muita vanhoja ja viisaita uskontoja, esimerkiksi taolaisuutta. Olen myös sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla unelmia. Mutta…
...yhtä paljon kavahdan kaikenlaista LAHKOLAISUUTTA, olipa se sitten lähtöisin kristinuskon, islamin tai minkä hyvänsä muun opin tai elämänasenteen piiristä.
Myös tämä ”oma unelma” -juttu voi helposti myrkyttyä lahkolaisuudeksi.
Lahkolaisuudelle on tässä tapauksessa tyypillistä, että USKOTAAN SOKEASTI OMAAN USKOON (ei siis Jumalaan tms.) niin, että kaikkein vääjäämättömimmätkin realiteetit alkavat hävitä näköpiiristä uskon huuruun.
Toinen lahkolaisuuden piirre on usko KUULUMISESTA VALITTUJEN JOUKKOON, siihen pieneen murto-osaan, jolle on valjennut jokin erinomainen totuus – toisin kuin meille pimeydessä vaeltajille.
Verkostomarkkinoinnin herätyskokouksissa vakuuteltiin sitä, kuinka kaikki paikalla olijat olivat nyt ottaneet tärkeän askeleen ja olivat unelmien taivaisiin johtavan tien päässä...toisin kuin nuo tavalliset kadun tallaajat. Heidän osansa on jäädä kykkimään ikuisiksi ajoiksi pieniin ja mitättömiin ympyröihinsä.
Erityisen koomista (tai traagista, kuinka vain) tässä on se, että lahkolainen pitää itseään sitä valaistuneempana ja sitä varmemmin valittujen joukkoon kuuluvana, mitä itsepäisemmin hän kieltäytyy näkemästä normaalia todellisuutta. Eli mitä täydellisemmältä houkalta han normaalijärkisen silmissä näyttää.
Voidaan sanoa niinkin, että viisas uskonto ja oikean laatuiset unelmat antavat ihmisille voimaa elää ja hyväksyä myös maailman karummat tosiseikat - ja myös sen, ettei täällä kaikki mene aina omien toiveitten mukaan. Lahkolainen uskonto tai samansuuntaiset unelmat saavat taas aikaan sen, että ihminen alkaa sulkea silmiään tosiasioilta, jotka hän ehkä muuten näkisi ja ymmärtäisi.
Mitä ajattelette ihmnisistä, jotka eivät usko helpohkoihin, selkeisiin ja milloin hyvänsä todennettavissa oleviin matemaattisiin päätelmiin? Minusta sellainen ihminen on yksinkertaisesti hölmö.
Ja yksinkertainen (sovellettu) matemaattinen päätelmä on tämä: Verkostomarkkinointi voi kannattaa tai olla mielekästä vain siinä tapauksessa, että itse tuotteen myymisestä saa tehtyyn työhön nähden kohtuullisen korvauksen.
Jos verkosto rakentuu niin, että jokainen mukana olija pyrkii hankkimaan kolme tai neljä "alalinjalaista", niin tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että verkoston kuuluvista noin 80 prosenttia on niitä, joilla ei ole omaa alalinjaa, jotka ovat kaikkein pohjimmaisia.
Jos heidän myynnista saamansa tulot eivät ole kohtuullisia suhteessa tehtyyn myyntityöhön - eli on inhimillisesti katsoen kannattamatonta - niin silloion homma on kannattamatonta 70- 80 prosentille. Eikö vain! Tällaisessa tilanteessa heidän yläpuolellaan oleva kerros ei liion voi vielä suurilla tuloilla leveillä...Loppujen lopuksi selviä nettoajia verkostossa tlee olemaan noin prosentti tai pari.
Jos rakennelma on näin pahoin tyvestä laho, se ei seiso kauaa pystyssä.
Muutama vuosikymmen sitten luki vähän joka toisen tolpan nokassa: ”Ota Kristus sydämeesi”. Nyt jokaisella pitää olla kuulemma oma UNELMA.
Arvostan toki kristinuskoa – ja myös monia muita vanhoja ja viisaita uskontoja, esimerkiksi taolaisuutta. Olen myös sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla unelmia. Mutta…
...yhtä paljon kavahdan kaikenlaista LAHKOLAISUUTTA, olipa se sitten lähtöisin kristinuskon, islamin tai minkä hyvänsä muun opin tai elämänasenteen piiristä.
Myös tämä ”oma unelma” -juttu voi helposti myrkyttyä lahkolaisuudeksi.
Lahkolaisuudelle on tässä tapauksessa tyypillistä, että USKOTAAN SOKEASTI OMAAN USKOON (ei siis Jumalaan tms.) niin, että kaikkein vääjäämättömimmätkin realiteetit alkavat hävitä näköpiiristä uskon huuruun.
Toinen lahkolaisuuden piirre on usko KUULUMISESTA VALITTUJEN JOUKKOON, siihen pieneen murto-osaan, jolle on valjennut jokin erinomainen totuus – toisin kuin meille pimeydessä vaeltajille.
Verkostomarkkinoinnin herätyskokouksissa vakuuteltiin sitä, kuinka kaikki paikalla olijat olivat nyt ottaneet tärkeän askeleen ja olivat unelmien taivaisiin johtavan tien päässä...toisin kuin nuo tavalliset kadun tallaajat. Heidän osansa on jäädä kykkimään ikuisiksi ajoiksi pieniin ja mitättömiin ympyröihinsä.
Erityisen koomista (tai traagista, kuinka vain) tässä on se, että lahkolainen pitää itseään sitä valaistuneempana ja sitä varmemmin valittujen joukkoon kuuluvana, mitä itsepäisemmin hän kieltäytyy näkemästä normaalia todellisuutta. Eli mitä täydellisemmältä houkalta han normaalijärkisen silmissä näyttää.
Voidaan sanoa niinkin, että viisas uskonto ja oikean laatuiset unelmat antavat ihmisille voimaa elää ja hyväksyä myös maailman karummat tosiseikat - ja myös sen, ettei täällä kaikki mene aina omien toiveitten mukaan. Lahkolainen uskonto tai samansuuntaiset unelmat saavat taas aikaan sen, että ihminen alkaa sulkea silmiään tosiasioilta, jotka hän ehkä muuten näkisi ja ymmärtäisi.
Mitä ajattelette ihmnisistä, jotka eivät usko helpohkoihin, selkeisiin ja milloin hyvänsä todennettavissa oleviin matemaattisiin päätelmiin? Minusta sellainen ihminen on yksinkertaisesti hölmö.
Ja yksinkertainen (sovellettu) matemaattinen päätelmä on tämä: Verkostomarkkinointi voi kannattaa tai olla mielekästä vain siinä tapauksessa, että itse tuotteen myymisestä saa tehtyyn työhön nähden kohtuullisen korvauksen.
Jos verkosto rakentuu niin, että jokainen mukana olija pyrkii hankkimaan kolme tai neljä "alalinjalaista", niin tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että verkoston kuuluvista noin 80 prosenttia on niitä, joilla ei ole omaa alalinjaa, jotka ovat kaikkein pohjimmaisia.
Jos heidän myynnista saamansa tulot eivät ole kohtuullisia suhteessa tehtyyn myyntityöhön - eli on inhimillisesti katsoen kannattamatonta - niin silloion homma on kannattamatonta 70- 80 prosentille. Eikö vain! Tällaisessa tilanteessa heidän yläpuolellaan oleva kerros ei liion voi vielä suurilla tuloilla leveillä...Loppujen lopuksi selviä nettoajia verkostossa tlee olemaan noin prosentti tai pari.
Jos rakennelma on näin pahoin tyvestä laho, se ei seiso kauaa pystyssä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirottua
Näin se toimii. Otetaan aimo annos uskoa:
"TUPLAAMINEN TOIMII - kohta rahaa tulee ikkunoista ja ovista!"
(yksinkertaisella 2 potenssilla voi todistaa minkä tahansa liikeidean kannattavaksi).
Otetaan oma itsetunto peliin:
"KUKA TAHANSA, joka noudattaa ohjeita, menestyy!"
Lisätään löylyä itsetuntosektorilla:
"MINÄ KUULUN siihen 10 - 20 % joka menestyy!"
(eli ei mitään väliä siitä, että 90 - 80 % ei menesty, sillä ne luuserit ovat sen ansainneet. Tapaamisethan ovat helppoja ja tuotteet suorastaan myyvät itsensä).
Ja sitten vielä pelkoa peliin:
"JOS MINÄ LUOVUTAN, minähän olisin siis luuseri!"
(siis myyntiä voi ylläpitää niin kauan, kun omaa rahaa riittää. Jospa suhdanteet nyt kääntyisivät ja alalinjani ryhdistäytyisi?)
Mutta luovuttaa ei saa...
"Jos verkosto rakentuu niin, että jokainen mukana olija pyrkii hankkimaan kolme tai neljä "alalinjalaista", niin tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että verkoston kuuluvista noin 80 prosenttia on niitä, joilla ei ole omaa alalinjaa, jotka ovat kaikkein pohjimmaisia."
"Jos heidän myynnista saamansa tulot eivät ole kohtuullisia suhteessa tehtyyn myyntityöhön - eli on inhimillisesti katsoen kannattamatonta - niin silloion homma on kannattamatonta 70- 80 prosentille. Eikö vain! Tällaisessa tilanteessa heidän yläpuolellaan oleva kerros ei liion voi vielä suurilla tuloilla leveillä...Loppujen lopuksi selviä nettoajia verkostossa tlee olemaan noin prosentti tai pari."
Kaikki me ollaan erilaisia ja jokaisella on omat henkilökohtaiset tarpeet. Tämä näkyy tottakait myös verkostoissa. Niissä on paljon ihmisiä, jotka eivät edes hae siitä taloudellista etua. Heille voi riittää vain tuotteiden oma käyttö. Siinä on myös paljon ihmisiä, jotka ovat vain aloittaneet ilman ajatusta, ilman toimintaa, ilman tavoitteita. Olisi lapsellista ajatella että tulosta voisi syntyä näistä lähtökohdista. Nämä joita ei koskaan missään näy vaihtuvat vuosittain uusiin. He eivät koskaan vaivaudu tulemään paikalle tai tekemään mitään.
On oikein, että tekemättömästä työstä ei tarvitse myöskään maksaa. Sekään ei ole uutinen, että jos haluaa menestyä ja rahaa verkostoista, pitää sitä varten olla todella hyviä syitä tehdä töitä, että voi saavuttaa jotakin.
Verkostoissa on myös ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti sponnoroineet yli 100 ihmistä ja tästä luonnollisesti kuuluu palkita. Henkilökohtainen vastuu , sitoutuminen ja tietty yrittäjäkipinä ihan eriluokkaa kuin ns. " rivijäsenellä".
Verkostoissa on hyväksi koettu toimintamalli, jota on hiottu hyväksi vuosikymmeniä. Tähän on koottu se kaikki osaaminen jota noudattamalla ihmiset ovat menestyneet. Olen huomannut, että 95% ihmisistä tekee tämän toimintamallin työt vähän sinnepäin tai jättää tekemättä kokonaan jotkut osat. Tämän jälkeen ihmetellään kun oma bisnes ei kasva. Se on todellakin niin, että jos haluaa tuloksia kaikki miten on neuvottu pitää tehdä täsmälleen oikein, ei sinnepäin!
Seuranta on yksi hyvä esimerkki jos sen tekee väärin, tuhannesta kontaktista aloittaa varmasti nolla, mutta jos tekee sen osan oikein kuten on neuvottu, aloittaa tuhannesta kontaktista 100- 150 ihmistä.
Lopuksi verkoston luominen kestää helposti sen 2-5 vuotta ja vain harvat sitoutuvat näin pitkäksi ajaksi, mutta niin se vaan menee. Tätä varten tarvitaan se unelma!
todellakin 2 - 5 vuotta? Minua mukaan houkutellut vakuutteli 2 kuukauden mukana olon jälkeen saavansa 2500e/kk jatkuvaa tuloa.
Voisiko joku valaista kuinka tulee toimia, että voisin kahdessa kuukaudessa rakentaa verkoston joka toisi minulle tuon 2500e säännöllistä tuloa.
Minulle kyllä jäi erittäin vahva epäilys tuon kyseisen henkilön kertomuksen todenperäisyydestä.
Ikävää sanoa, mutta näytät olevan niitä ihmisiä, jotka yrittävät koreilla fraaseilla tai hölynpölyllä kiertää aivan yksinkeretaiset ja vääjäämättämät tosiseikat.
Ei ole kysymys ihmisten luonteesta - ei ahkeruudesta eikä laiskuudesta. Kysymys oli siitä, että jos toiminta verkostossa ei ole kannattavaa ILMAN ALALINJAA, eli pelkkä tuotteen myynti ei kannata, niin silloin homma on kannattamatonta aina noin 80 prosentille verkostossa mukana oleville. Eli kaikille ilman alalinjaa oleville.
Tätä minä tarkoitin ja tarkoitan jatkossakin: verkostomarkkinointi on ihan ok, jos myynti lyö leiville.
Ja vielä jatkokysymys: eiko verkoston tarkoitus ole myydä jotain tuotetta? Eikö se ole sen perustoiminto - eikö kyse ole verkostoMARKKINOINNISTA. Jos tämä PERUSTOIMINTO onkin kannattamatonta, niin kuinka sellainen systeemi voi toimia.
Miten toimii paperitehdas, jonka tuottama paperi on sellaista, ettei sen valmistaminen ja myynti kannata? Ehkä se yrittää myydä jonkin vedätyksen avulla osakkeitaan julmettuun ylihintaan...
Minusta sinä petät koreilla höpötyksissäsi ennen muuta itseäsi.
"Verkostoissa on hyväksi koettu toimintamalli, jota on hiottu hyväksi vuosikymmeniä. Tähän on koottu se kaikki osaaminen jota noudattamalla ihmiset ovat menestyneet." Mikä tämä "toimintamalli" on - jos kesta tuotteen myynti itsessään on kannattamatonta?
Sanoit sen itsekin! Se on uusien jäsenien hankkiminen verkostoon - eli eiköhän tässä ala pyramidit häänöttää!
" Eikö se ole sen perustoiminto - eikö kyse ole verkostoMARKKINOINNISTA."
Tämä vain osoittaa, ettet ymmärrä koko aiheesta mitään. Kyse on verkoston markkinoinnista.
eräänläista verkoston rakentamista. Tarkoitus on löytää ja sopia jatkot, jotka vie eteenpäin. Suuremmasta asiakas/kontaktipinnasta saa helpommin ja nopeammin jatkot. 10 potentiaalista hyvää asiakasta tuo nopeammin toimintaa ja tulosta kuin vain yksi. Esim kiinteistövälityksen "se juttu" välittäjän näkökulmasta, on löytää itselle 10 asuntoa myyntiin, joista myydään 1-2 asuntoa kuukaudessa ja tästä saa palkan. On myös tehtävä paljon työtä joka ei näy missään. Turhia puheluita, mainostenjakoa, turhia asiakastapaamisia. Ainoa tapa ansaita rahaa on kuitenkin systemaattinen työ.
Ongelma syntyy siitä kun ihmiset hakevat itselleen helppoarahaa, pikavoittoa, lottovoittoa ja kuvittelet, ettei tarvitse itse tehdä mitään. Harvempi kuin 1/10:stä välittäjästä jatkaa vielä vuoden päästä. Tämä on ihan normaalikäytäntö. Helppoa rahaa ei ole koskaan olemassa missään!
Myyntityössä on kuitenkin toinen puoli. Se on vapaus. Itse voi suunnitella oman ajankäytön kuten haluaa, Ei tarvitse kellokortin perässä juosta. Tämä on valintakysymys siitä mitä arvostaa itse. Onko se vapaus vai joku muu? Hyvin monet ihmiset rakentavat verkostoja juuri sen vapauden takia. Monet keski-ikäiset ihmiset, eivät arvosta sitä, että työnantajalla on oikeus päättää kaikki heidän asiat. Tavallaan omassa vaakakupissa painaa silloin esim vapaus enemmän ja tämän takia ihmiset verkostoja rakentaa, monet palkkatyön rinnalla.
Ulkopuolinen näkee vain sen ihmisen joka verkostoja rakentaa ja tätä on mukava arvostella. He eivät koskaan näe tai ymmärrä niitä syytä, jotka ovat tämän kaiken tekemisen taustalla (vapauden tavoittelu).
Menestyvä asiakashankinta perustuu aivan yksinkertaisiin perusasiohin ja ne voi vapaasti opetella. Ne ei ole mitään salaisuuksia. Mieti sitä oletko opetettavissa oleva ja haluatko oppia ne?
"Kaikki provisiopohjainen
myyntityö on eräänläista verkoston rakentamista."
Kontaktiverkosto on eri asia kuin verkostomarkkinointi. Vai värvääkö kiinteistövälittäjä alalinjaansa lisää välittäjiä, jotka edelleen värväävät lisää jne. jne. ad absurdum? Ei värvää! Nuohan kilpailisivat samoilla markkinoilla nuo värväämänsä jantterit. Kuka pöljä itselleen kilpailijoita kehittää samoille markkinoille? Sekin jo osoittaa että verkostomarkkinoinnissa ei ole kyse verkoston muodossa tapahtuvasta markkinoinnista vaan verkoston markkinoinnista, jossa itse verkostoon värvääminen on "se juttu".
"10 potentiaalista hyvää asiakasta tuo nopeammin toimintaa ja tulosta kuin vain yksi. "
Jantterit sen sijaan eivät varsinaisesti pyri saamaan niitä kymmentä hyvää asiakasta vaan verkostoituminsa tarkoittaa vain kymmenen alalinjalaisen värväämistä. Ero normaaliin liiketoimintaan on huomattava.
"Ainoa tapa ansaita rahaa on kuitenkin systemaattinen työ."
Jantteroinnissa aniharva ansaitsee mitään, valtaosa pelkästään menettää. Kuten yllä jo todettu, mihin sinä et osannut sanoa mitään, jantterointiverkostot ovat jo rakenteellisesti lose-lose tapauksia, sillä valtaosalla janttereista verkostossa ei voi edes olla alalinjaa. Tuo on täysin verkoston luonteesta johtuva seikka, eikä sillä ole mitään tekemistä jantterin kykyjen kanssa.
"Ongelma syntyy siitä kun ihmiset hakevat itselleen helppoarahaa"
Ongelma syntyy siitä, että verkosto rakenteeltaan on suunniteltukin hyödyttämään vain harvoja.
"Harvempi kuin 1/10:stä välittäjästä jatkaa vielä vuoden päästä. "
Esitä luvullesi jokin lähde.
"Tämä on ihan normaalikäytäntö. "
Näin sinä väität, kun yrität esittää että äärimmäisen epänormaali liiketoimintamuoto, eli jantterointi, olisikin normaalia. Mitään lähdettä sinulla ei ole hatusta tempaisemallesi luvulle taaskaan esittää (kuten monet kerrat aiemminkin). Veikkaan näin ja jään odottamaan tuleeko sinulta sitä lähdettä.
"Myyntityössä on kuitenkin toinen puoli. Se on vapaus. Itse voi suunnitella oman ajankäytön kuten haluaa"
Aha. Jos minä sanon sinulle, että haluan sinulta tuote-esittelyn ja ainoa aika joka minulle sopisi lähiviikkoina on ensi perjantaina klo 19:30, niin sinäkö et välittäisi asiakkaalle tuota esittelyä antaa? Sanoisitko sinä potentiaaliselle hyvälle asiakkaalle, "että ei käy, olen suunnitellut ajankäyttöni toisin"? Jos sanot, olet väärällä alalla kauppiaana. Jos et sano, voit huiskuttaa vapaudellesi hei-hei.
" Monet keski-ikäiset ihmiset, eivät arvosta sitä, että työnantajalla on oikeus päättää kaikki heidän asiat."
Ei minun työnantajallani ole oikeutta päättää kaikkia minun asioitani. Missähän nykyiset jantterit ovat aiemmin olleet töissä, vankilan työpajallako?
"omassa vaakakupissa painaa silloin esim vapaus enemmän ja tämän takia ihmiset verkostoja rakentaa, monet palkkatyön rinnalla."
Palkkatyö verkostojantterointi = missä vapaa-aika? Se siitä vapaudesta taas.
"He eivät koskaan näe tai ymmärrä niitä syytä, jotka ovat tämän kaiken tekemisen taustalla (vapauden tavoittelu). "
Ei minua kiinnosta ymmärtää miksi joku haluaa minulle myydä hammastahnaa. Minua kiinnostaa vain hinta ja laatu.
"Mieti sitä oletko opetettavissa oleva ja haluatko oppia ne? "
Heitätkö haasteen vai? Vähän kuten se amerikkalainen jantteriguru suositti oppimateriaaleissaan tekemään? Odotatko jonkun vastaavan kysymyksiisi, tällä täysin turhalla palstalla, missä ei verkostoja rakenneta (siteeraten sinua itseäsi)?