Hallitus työllisyystalkoissa - seminaarissa
IKK, 2.12.2003
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=45503
Epäilijöiden kasvavasta määrästä huolimatta Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallitus uskoo työllisyystavoitteeseensa kuin pässi sarviinsa. Hallitus käynnisti tiistaina näyttävästi työllisyysohjelmansa uudella seminaarilla, jossa työllisyyden kohentamiseksi korostettiin rakennetyöttömyyden poistamista, työhallinnon palvelurakenteiden uudistamista, työmarkkinatuen aktivointia ja osaavan työvoiman varmistamista.
- rakennetyöttömyyden helpottaimnen kävisi parhaiten mm. Kokoomuksen mainostaman Holmin-Viriälän mallin avulla. Se kohdistuu suoraan tähän työttömien osaan. Esimerkeissä ko. mallin vaikutus loppuu viimeistään 1 400 e/kk tuloilla ja on tehokkaimmillaan 1 000 e/kk tuloilla. Pätkätyöllistäminen heikentää työnantajan saamaa etua selvästi.
- työhallinnon palvelurakenteessa on todellakin uudistamista. Jos palvelun tavoite on vain siirtää työtön työllistämiskurssille, ei palvelusta voi puhua. Se on valtaan perustuvaa pakottamista.
- työmarkkinatuen aktivointi. Mitä tämä on? Jos TMT:hen oikeutettujen ryhmien määrää ei laajenneta (siis ehtoja lievennetä) , tämä on vain sanahelinää. Odotan mielenkiinnolla hallituksen vastausta. Mistä rahat?
- osaavaa työvoimaa saadaan lisäämällä ammattioppilaitoksissa erilaisia asentaja- ja rakentajakursseja. Putkimies ja sähköasentaja ovat tulevaisuuden ammatteja.
Hallituksen olisi syytä laskea viime kuukausina menetettyjen työpaikkojen määrää. Ne ovat syntyneet hallituksen tekojen ja Keskustan vaalilupausten välisen ristiriidan jatkumisesta.
Valtiontalouden synkkää tulevaisuudenennustetta katsoessa tuntuukin, että SDP teki Keskustalle vanhanaikaiset. Vaalikauden loppupuolelle luvattu pienipalkkaisen työntekijöiden palkan työnantajamaksujen lasku ei toteudu, kun valtion on pitänyt jo siihen mennessä ottaa niin paljon velkaa, että uudet lainakulut ovat Holmin-Vihriälän mallin kustannuksia kalliimmat.
IKK, 2.12.2003
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=45503
Epäilijöiden kasvavasta määrästä huolimatta Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallitus uskoo työllisyystavoitteeseensa kuin pässi sarviinsa. Hallitus käynnisti tiistaina näyttävästi työllisyysohjelmansa uudella seminaarilla, jossa työllisyyden kohentamiseksi korostettiin rakennetyöttömyyden poistamista, työhallinnon palvelurakenteiden uudistamista, työmarkkinatuen aktivointia ja osaavan työvoiman varmistamista.
- rakennetyöttömyyden helpottaimnen kävisi parhaiten mm. Kokoomuksen mainostaman Holmin-Viriälän mallin avulla. Se kohdistuu suoraan tähän työttömien osaan. Esimerkeissä ko. mallin vaikutus loppuu viimeistään 1 400 e/kk tuloilla ja on tehokkaimmillaan 1 000 e/kk tuloilla. Pätkätyöllistäminen heikentää työnantajan saamaa etua selvästi.
- työhallinnon palvelurakenteessa on todellakin uudistamista. Jos palvelun tavoite on vain siirtää työtön työllistämiskurssille, ei palvelusta voi puhua. Se on valtaan perustuvaa pakottamista.
- työmarkkinatuen aktivointi. Mitä tämä on? Jos TMT:hen oikeutettujen ryhmien määrää ei laajenneta (siis ehtoja lievennetä) , tämä on vain sanahelinää. Odotan mielenkiinnolla hallituksen vastausta. Mistä rahat?
- osaavaa työvoimaa saadaan lisäämällä ammattioppilaitoksissa erilaisia asentaja- ja rakentajakursseja. Putkimies ja sähköasentaja ovat tulevaisuuden ammatteja.
Hallituksen olisi syytä laskea viime kuukausina menetettyjen työpaikkojen määrää. Ne ovat syntyneet hallituksen tekojen ja Keskustan vaalilupausten välisen ristiriidan jatkumisesta.
Valtiontalouden synkkää tulevaisuudenennustetta katsoessa tuntuukin, että SDP teki Keskustalle vanhanaikaiset. Vaalikauden loppupuolelle luvattu pienipalkkaisen työntekijöiden palkan työnantajamaksujen lasku ei toteudu, kun valtion on pitänyt jo siihen mennessä ottaa niin paljon velkaa, että uudet lainakulut ovat Holmin-Vihriälän mallin kustannuksia kalliimmat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
toinen, eli tarjoamasi vaihtoehto aiheuttaisi tätä?
http://www.stakes.fi/dialogi/02/dia20027/37.htm
Itseasiassa viime vuosina palkkatilastossa on selvästi ollut näkyvissä kehitys kahden palkkaluokan yhteiskunnaksi. Se, onko kyseessä kengänkiillottajayhteiskunnan muodostumisen ensi vaiheet vai ei on toinen kysymys.
Suomen etu on yhteiskunnan tukema, edullinen koulutus. Sitä sitten maksetaan veroissa takaisin - parempituloiset enemmän, kuin pienempituloiset. Jatkossakin on Suomessa alimmalta oksalta mahdollisuus nousta yhteiskunnan huipulle, kunhan vain pidetään huolta koko väestön opiskelumahdollisuuksista myös tulevaisuudessa. Se on paras keino ehkäistä jakoa eri yhteiskuntaluokkin.
Minusta parempi vaihtoehto on se, että saadaan mahdollisimman monta ihmistä töihin, kuin että osa heistä hakee "fattasta" toimieentulonsa. Tähän vaaditaan valtion väliintuloa tekemällä suomalainen työ paremmin houkuttelevaksi ja siten heikentää tuotannon ulkomaille siirron mielekkyyttä. Holmin-Vihriälän -mallin toimenpiteet edistävät suomalaisen työn kysyntää juuri kriittisimän työttömien joukon kohdalla. Eli nostaa heidän tulotasoaan, jopa merkittävästi.
Kyse on lähinnä siitä, miten malli kalibroidaan. Ulkomailta on lukuisia esimerkkejä siitä, että vastaavanlainen malli luo merkittävästi uusia työpaikkoja. Fattasta rahoituksen hakevan ja 1 200 eur/kk ansaitsevan työntekijän ero kuluissa yhteiskunnalle on hyvin lähellä 1 200 eur/kk:ssa. Lisäksi yhteiskunta (valtio) hyötyy palkkaavan yrityksen liikevaihdon kasvusta 10-50% palkkasummasta. Hyöty on noin 10% palvelusektorilla. Teollisuudessa tyypillinen tuottotavoite on vuosipalkan verran, siitä valtio saa pelkästään alv:nä 28%. Ei siis ihme, että valtion tavoite on nostaa työllisyysprosentti 75:een.