Tällä adventismi palstalla tulee aika usein esille >sapattikäsky ja sen noudattaminen.> Ymmärrän sen, että moni adventisti on sitä mieltä, että sapattisin ei saa tehdä esim. vuorotöitä varsinkaan teollisuudessa olevat.(olenko väärässä?)
Adventistit sallivat sen sijaan sairaaloissa ja poliisi voimissa työskentelyn sapattisin (poikkeusyistä).
Mutta oletteko koskaan ajatellut pitemmälle, mitä siitä seuraa jos kaikki alkaisi soveltamaan kirjaimmellisesti sapattikäskyä, mitkä seuraukset siitä tulisi yhteiskunnassamme?
Mooseksen aikaan ei ollut yhtään tehdasta vielä olemassa, eikä Jeesuksen aikaan. Yleistähän siihen aikaan oli että aina yöllä nukuttiin ja sapattisin kaikki voitiin laittaa hyvin"seis". Että sellainen yhteiskunta silloin.
Entäs nyt.
Ajatteletko koskaan mitkä seuraukset tulis jos yhteiskunnassamme kaikki pysäytetään. Ei tarvitse viitata kuin vesi/lämmön/ sähkönjakeluteollisuuteen. Miten kuvittelette vanhainkodeilla ja sairaloissa käyvän talvipakkasilla ja pimeään aikaan??? Laitetaanko nuotio ja kynttilät palaamaan. Mutta tultakaan ei sa sytyttää kirjaimmellisen sapattilakien mukaan. Kysynpä vain, miten toimitte tässä asiassa?
Adventistit sallivat sen sijaan sairaaloissa ja poliisi voimissa työskentelyn sapattisin (poikkeusyistä).
Mutta oletteko koskaan ajatellut pitemmälle, mitä siitä seuraa jos kaikki alkaisi soveltamaan kirjaimmellisesti sapattikäskyä, mitkä seuraukset siitä tulisi yhteiskunnassamme?
Mooseksen aikaan ei ollut yhtään tehdasta vielä olemassa, eikä Jeesuksen aikaan. Yleistähän siihen aikaan oli että aina yöllä nukuttiin ja sapattisin kaikki voitiin laittaa hyvin"seis". Että sellainen yhteiskunta silloin.
Entäs nyt.
Ajatteletko koskaan mitkä seuraukset tulis jos yhteiskunnassamme kaikki pysäytetään. Ei tarvitse viitata kuin vesi/lämmön/ sähkönjakeluteollisuuteen. Miten kuvittelette vanhainkodeilla ja sairaloissa käyvän talvipakkasilla ja pimeään aikaan??? Laitetaanko nuotio ja kynttilät palaamaan. Mutta tultakaan ei sa sytyttää kirjaimmellisen sapattilakien mukaan. Kysynpä vain, miten toimitte tässä asiassa?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Rauhaa veli teit hyvän kysymyksen.Itse olen hoito alalla,minulla on tuttuja adventisteja niin tehtaissa kuin linjaautokuskeina.Ei ole tullut puheeksi tämä asia,on vähän sellainen käsitys että jokainen itse asian päätää mitenkä tekee.Kiitos veli että jaksat keskustella asiallisesti kun meitä adventistejakin on niin moneen junaan,siunausta sinun päivääsi.veljesi
Minulla tuttava adventisti, eräs elääkkellä jo oleva vuorotyöntekijänä merivartiostossa palvellut koko ikänsä. Yli innokas adventisti ja EGW fani. Kertoi minulle, että teollisuudessa oleva vuorotyö/ansiotyö on sallittavaa sapattisin adventistien keskuudessa.
Mutta miksi tällä palstalla sitten moni adventisti pitää tiukkaa sapattimääräystä kuin elämän ja kuoleman kysymyksenä? Ja käskevät ottaan lopputilejä sapatin takia, mihin se perustuu?``
töitä, jotka on tehtävä sapattisinkin, sairaanhoito, eläintenhoito, palokunta, vartijat, koneet joita ei voi pysäyttää on hoidettava. Tuskin Utulilallakaan joka sapatti vuoro sattuu, jos on vuorosi pyhitätkö edes hengessäsi sapatin.
Olen saanut sen käsityksen, että sinä katsot sapatin kuuluvan vanhaanliittoon konsanaan. Miten on onko sapatti sinulle pyhä ja lepopäivä?
Sapatin osalta jokainen kristitty tietää, että se on virallisesti lauantai.
>Mutta miksi tällä palstalla sitten moni adventisti pitää tiukkaa sapattimääräystä
>kuin elämän ja kuoleman kysymyksenä?
Luulen, että joku on opettanut heille, että se on elämän- ja kuolemankysymys. Kenen on vastuu? Miksi opettajat eli pastorit eivät ole asiaa oikaisseet? Vai ajattelevatko hekin sapatista noin tiukasti? Viime kädessähän vastuu on yksittäisellä ihmisellä ja heidän oma kantansa sen tiedon varassa, joka heillä on.
Niin sanotusti "lain alla" elävän elämä ei ole helppoa. No, jos sitten asian esittäisi niin, että miten toimii sata uskovaista, jos heitä jokaista pakotettaisiin tappamaan joku lähimmäinen tai kauimmainen tuosta vaan. Ja jotta asiaan tulisi lisää vipinää, niin joku paha rikollinen. Sanottaisiin, että juuri sinun on otettava hengiltä tuo ryöstömurhaaja, joka ei kadu tekoaan. No niin, mars mars, paina nyt sitä nappia!
Mielenkiintoista olisi nähdä, miten uskovaiset toimisivat. Kuinka moni sadasta painaisi nappia?
Luulen, että nuo adventistit, jotka sapatin vuoksi sanoutuvat irti työstään tai jotka erotetaan työstä sapatin takia, kokevat rikkovansa Jumalan lakia samalla tavalla kuin jos painaisivat sitä nappia, josta tuossa oli kysymys. Ja sapatti on heille vielä enemmän. Sehän on heille Jumalan sinetti (vaikkei Raamatusta tätä löydykään). Sen hylkääminen on heistä sama kuin pedon merkin ottaminen.
Mutta kun luulisi, että armoa riittää, vaikka sapattia haluaisikin viettää.
(Matt.18:21-22) "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus.
Jotenkin aika hurjaa, kun rinnastetaan sapatinrikkomisen tappamiseen.
Mitä Jumala alunperin halusi sapattiajatuksella ja sapattikäskyllä meille välittää, ja mikä sen sitovuus meille pakanakristityille tälle ajalle on?
>Jotenkin aika hurjaa, kun rinnastetaan sapatinrikkomisen tappamiseen.
Sehän tulee tietenkin siitä, että jos rikkoo lain yhden kohdan, tulee rikkoneeksi sen kokonaan. Mutta ilmeisesti ajatellaan kuitenkin, että jonkun käskyn rikkominen ei ole niin vakavaa kuin jonkin muun. Toisesta voidaan levittää pötypuheita eivätkä juoruilijat ilmeisesti tajua rikkoneensa käskyä "älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi". Kun sapattikäskyä erityisesti teroitetaan niin se on kai ensimmäisenä ihmisillä mielessä. Se liittyy paljon enemmän jokaviikkoiseen elämiseen kuin muiden käskyjen noudattamatta jättäminen.
Ja ilmeisesti on vallalla ajatus, että armo riittää kattamaan muiden kuin sapattikäskyn rikkomisen... En tiedä kuin yhden, joka sai kenkää sapatin takia. Vakavamielinen kaveri. Hän olisi ollut valmis tekemään töitä vaikka jok'ikinen sunnuntai, jos olisi saanut pitää sapatin vapaana. Se olisi käynyt mainiosti yrityksen johdolle, mutta työkavereille jostain syystä ei. Mitään käytännön hankaluutta järjestelyssä ei olisi ilmeisesti ollut.
Tietyllä tavalla mielenkiintoinen yhdistelmä tämä adventistinen sapatti. Ensinnäkin se on lepopäivä, mutta kovin tarkkaa säännöstöä lepäämisestä ei ole. Työtäkin voi varmaan tehdä, jos on sopivasti vaikkapa lääkäri. Jokunen yksityinen hoitaja on voinut ottaa potilaita vastaan ilmaiseksi sapattina, mutta vain äärimmäisissä tapauksissa. Jossain ulkomailla uiminen on kielletty, mutta Suomessa kyllä saunotaan ja uidaan.
Sapatti on siis lepopäivä, jonka Jumala siunasi. Lepäämällä tuona päivänä voi saada osansa Jumalan siunauksista - sitähän lepääminen eittämättä onkin monelle. Mutta sitten siihen sekoitetaan Mooseksen liitosta merkki. Sapatti ei olekaan pelkästään siunaus, vaan sen rikkojalle se on hmmm... ilmeisesti paha juttu.
Messiaanisten juutalaisten sapattiajatus on hiukan vapaampi. Muistaakseni ainakin Suomessa nämä opettavat, että sapatti ei sinänsä kuulu kristityille, mutta nämä voivat saada osansa sapatin siunauksista, jos viettävät sitä. Sapatin "rikkominen" eli viettämättä jättäminen ei ole minkään merkin hylkäämistä ja toisen ottamista - ainoa seuraus siitä on, että ihminen ei silloin saa sapattilevon siunausta kohdalleen.
Jotensakin tämä messiaanisten juutalaisten ajatus on valoisampi kuin adventistien?
Vaikuttaa tuo messiaanisten juutalaisten ajatus aika hyvältä sapatin suhteen. Miten sinä sovellat elämässäsi sapattia, ja kuinka koet sen henkilökohtaisesti?
Olet kertonut olevasi yhä jäsen.
Pitkän aikaa kävin sapattisin kirkossa. Sen ympärillähän päivä kuluikin mukavasti. Toisinaan kirkon jälkeen oli yhteisateria kirkon tiloissa, mikä tietenkin merkitsi sitä, että joku oli hommissa keittiössä. Itseasiassa aika moni otti osaa eri tehtäviin sen osalta, joten ilmassa oli hiukan talkoohenkeä. Nämä olivat mukavia tilaisuuksia. Siinä pääsi toteutumaan aika mukavasti yhteys seurakuntalaisten välillä. Sitten oli vuorossa erilaista nuorten toimintaa erilaisissa porukoissa, joten sitten sapatti saattoikin mennä hiukan pitkäksi ja kotiinmeno tapahtui useinkin sunnuntain puolella... No, ei nyt sentään joka sapatti.
Myöhemmin huomasin, että monessa perheessä sapatti oli lasten kannalta aika mukavaa aikaa - miksei vanhempienkin puolelta. Koska siivoushommat oli tehty jo ehkä torstai-iltana ja sapatin ruoat oli laitettu jo etukäteen, niin kun vanhemmat kotiutuivat työstä, vaihdettiin heti vapaalle. Siis pelailtiin pelejä yhdessä jne.
Kun minusta tuli adventisti, niin yksi parhaista kokemuksistani oli juuri täällä useimmiten parjattu sapatti. Kun tein töitä saatoin työskennellä viikonloputkin läpeensä, mutta sapattiopetuksen ansiosta pystyin heittämään hyvällä omallatunnolla työasiat kokonaan mielestäni. Tuli muuten heitettyä ne mieletä samantien koko viikonvaihteen osalta.
Tällä hetkellä en vietä sen kummemmin sapattia. En edes ajattele koko asiaa. Meillä tosin siivotaan useimmiten jo torstaisin, jotta viikonloppu alkaisi rennosti. Ansiotöitä en tee lauantaisin mutten kyllä sunnuntaisinkaan, viikonloppuna "omat työt" vievät aikaa. Kaupassa käydään, jos tarvitaan. Suurimmalla osalla ihmisiähän on peräti kaksi sapattia - lauantai ja sunnuntai.
Kunhan saan asiat järjestykseen, niin varmaankin pyrin lepopäivän viettoon niin, että se on todella irtautumista arkisesta leipätyöstä, toisinsanoen teen sitä, mikä tuntuu hyvältä. Jos se on retki Ikeaan, niin sitten sinne, jos Korkeasaareen, niin sitten sinne, jos kasvimaan laittoa, niin sitten sitä - puutarhanhoidossa hermo lepää. Ja jos oikein laiskottaa, niin sitä sitten! Ja tietysti vaimoa täytyy autella, jotta hänkin pääsee nauttimaan levosta. Siis tulee sentään meikäläisen kokkailtuakin välistä.
Kyllä lepopäivän järjestäminen niin, että se on kuin pienoisloma, kannattaa. Hiukan vaivannäköä viikolla ja viikonloppuna voi ottaa todella rennosti.
Epäadventistiseen tyyliin en vietä enkä aio viettää enkä vaadi keneltäkään minkäänsortin pakkosapatteja. Me emme elä Mooseksen liiton lakia, jota eivät edes ortodoksijuutalaiset pysty elämään (vaikka ehkä luulevat). Vastaavaa ajattelua en myöskään liitä sunnuntaihin. Jotkut ei-adventistithan käytännössä ovat tehneet sunnuntaista sapatin ja toimivat sen suhteen aivan yhtä hassusti kuin adventistit lauantainsa kanssa.
Oikeassa mielessä sovellettuna sapatti tai sanotaan neutraalimmin lepopäivä on hyvä asia. Voisipa hyvinkin sanoa, että se on siunaus sille, joka sen silloin tällöin toteuttaa, minkä nimen sille sitten antaakaan.
Kiitoksia vastauksesta! ja kun toit oman näkökulmasi asiaan.
>>Tällä hetkellä en vietä sen kummemmin sapattia. En edes ajattele koko asiaa. >>
Samanlainen kuviointi on minunkin kohdalla.
>>Epäadventistiseen tyyliin en vietä enkä aio viettää enkä vaadi keneltäkään minkäänsortin pakkosapatteja. Me emme elä Mooseksen liiton lakia, jota eivät edes ortodoksijuutalaiset pysty elämään (vaikka ehkä luulevat). Vastaavaa ajattelua en myöskään liitä sunnuntaihin. Jotkut ei-adventistithan käytännössä ovat tehneet sunnuntaista sapatin ja toimivat sen suhteen aivan yhtä hassusti kuin adventistit lauantainsa kanssa. Oikeassa mielessä sovellettuna sapatti tai sanotaan neutraalimmin lepopäivä on hyvä asia. Voisipa hyvinkin sanoa, että se on siunaus sille, joka sen silloin tällöin toteuttaa, minkä nimen sille sitten antaakaan. >>
Siinä sitä tuli oikeaa asennetta. Kirjoituksesi johtaa irtiottoon tiukkapipoisesta ajattelusta:)
>>> Laitetaanko nuotio ja kynttilät palaamaan. Mutta tultakaan ei sa sytyttää kirjaimmellisen sapattilakien mukaan. Kysynpä vain, miten toimitte tässä asiassa? >>>>
Nämä oikeat sapattilait ovat aika tuimia, mitä mm. ortodoksijuutalaiset noudattavat. Eihän nämä adventistien pitämät pykälät ole kuin varjo siitä, jos raamatullinen vertaus sallitaan.
Vaimoni on ollut nuorena kibbutsilla töissä ja hän kertoili hupaisia (siis meidän näkökulmasta) tarinoita ortodoksijuutalaisten sapattimetkuista.
Esim perjantai-iltana pistivät kaikki valot päälle ja ovet auki huoneista toiseen, sillä edes valokatkaisijaa ei saanut käyttää sapattina. Ja valot pidettiin päällä lauantai-iltaan.
Eräs kaveri oli suuttunut, kun tietysti säästäväinen suomalainen on tottunut sammuttamaan valot huoneesta poistuttuaan ja tottunut myös laittamaan oven kiinni. Edes ovenkahvaa ei saanut sapattina käyttää, sillä se katsottiin mekaaniseksi koneeksi, joten ovet piti jättää raolleen, niin että ne sai auki ilman kahvan käyttämistä.
Sitten kaupungilla oli eräänä toisena päivänä vanhempi naisihminen horjahtanut ja kaatunut ja jäänyt kadulle makaamaan. Vaimoni oli mennyt apuun kaverinsa kanssa (joka oli siis ort.juut) ja kaveri ei ollut suostunut auttamaan naisen pystyyn nostamisessa.
Hän oli perustellut sitä sillä, että kaatuneella naisella olisi saattanut olla kuukautiset ja silloin ei naiseen saa koskea. Hän oli sanonut, että ei auttaisi edes omaa vaimoaan kuukautisten aikana, jos tämä sattuisi kotona kaatumaan ja loukkaantumaan eikä pääsisi pystyyn omin voimin.
Tuo ei ole sapattisääntö, mutta he noudattavat kaikkia mooseksen sääntöjä, joita on se rapiat 600.
Hakisi naapurin paikalle vaimoa auttamaan tai jonkun muun, jonka ei tarvi lakia noudattaa.
Että sellaista se olisi elämä, jos kaikki pitäisimme Jumalan laista kiinni. Tietysti meillä miehillä on silloinkin helpompaa, sillä meitä tulisi kuka tahansa auttamaan etc, kun ei tarvi pelätä saastuttavansa käsiään erilaisten syiden takia.
Tällaiset erikoisuudet toimivat niin kauan kun on vain pieni ryhmä, joka pitää älyttömyyksistä kiinni. Sitten jos kaikki israelissa olisivat ortodoksijuutalaisia, niin eihän siellä pystyisi kukaan asumaan. Sitten tajuaisivat koko touhun älyttömyyden.
Missä määrin kristittyjen tulisi huomioida sapattikäskyä ja mihin rajaan asti, olisiko sinulla millainen näkemys tähän asiaan?
Jos me huomioisimme sapattikäskyä millään tavalla kuten sitä alunperin ajateltiin (ei tehdä työtä etc...) niin sellaisesta yhteiskunnasta tulisi niin vaarallinen ja kammottava paikka asua, että kääntyisin vaikka Budhalaiseksi ennemmin ja muuttaisin Burmaan.
Sielläkin olisi taatusti turvallisempaa kuin sapatinviettäjien suomessa.
Selvästi sanottu! :)
että kaatunutta ei saa auttaa sapattina.
itsensä keksimistä harhakäsityksistä koskien sapattia... hohhoijaa.
sairaaloissa on omat generaattorinsa. Ne eivät välttämättä tarvitse voimaloita ollenkaan.
Eikä kukaan ole sanonut, että sapattia pitää sulkea lämpö talvella.
Mitäs jos kaukolämpölinjaan tulee vika?
Olisiko pelistä pois koko sapatin ajan, vai hälytetäänkö huoltomiehet paikalle sapattina?
korjataan, oli mikä päivä vaan, onhan meidänkin talossa aina sähköt poikki, kun on myrsky ja
vaikka kuinka kylmä tulee niin saa odottaa korjaamista.Eihän sapatti ole ihmisten kiusaamista varten, niin että lämmöt ja sähköt pidetään poikki
sapatin ajan.Sanoihan Jeesuskin fariseuksille.
Kuka teistä ei menisi nostamaan härkäänsä kaivosta
sapattina,sanamuotoa en tarkkaan muista, mutta
sapattinahan voi tehdä muutakin, esim.mennä pilkkomaan naapurin leskiemännälle puita tai
auttaa muulla tavalla,jos joku apua tarvitsee,
yms.Hyvää on lupa tehdä vaikka kuinka paljon.
sapattina vai et?
Nostan kyllä, onhan se jo eläinrääkkäystä jättää
se sinne huutamaan...ja olen adventisti.
Missä raja kulkee? Mitkä ammatit ovat luvanvaraisia harjoittaa sapattisin? Kun kerran on sapattikäsky opissanne, niin täytyyhän olla käytännön ohjeistusta lainharjoittajalle? Eihän muuten tule hommasta mitään. Sehän menee sitten sooloiluksi ja veteenpiirtelyksi kunkin kohdalla.
Mitään sapattilakeja,kyllähän jokainen normaalijärjellä varustettu tietää missä raja kulkee.Tuo näyttää vaivaavan enemmän muita kuin adventisteja.Sapattikäsky on kylläkin Jumalan
käskyissä, eikä ainoastaan adventistien opissa.Ja kyllähän Jumala tietää kaikki asiat ja syyt jokaisen kohdalla.Minulta ei kukaan ole koskaan tullut
kysymään:"Oletko viettänyt sapattia oikein?Kukaan ei kyttää kello kädessä toisten tekemisiä, jokainen
vastaa teoistaan ja tekemättä jättämisistään Jumalalle ei kenellekään ihmiselle,Jumalasuhde on
henkilökohtainen ihan jokaisen kohdalla.
siunaus. Eikä Raamatussa sanota, että tulta ei saa sytyttää.
Siellä sanotaan, että tulta ei saanut sytyttää ruoan tekemistä varten, koska Jumala antoi mannan säilyä.
ÄLÄ OTA LAUSEENPUOLIKASTA POIS TEKSTIYHTEYDESTÄÄN!
Jumalan käskyjen pitäminen olisi suuri siunaus Suomen kansalle. Sapattia unohtamatta.
Se näkyisi perheissä, yhteiskunnan peruspilarissa, ym. Siunausvirrat kuohuisivat.
Monet kansat ihmettelisivät, että mikä suuri kansa on Suomi.
Mikä on heidän voiman lähteensä?
Milloin jumala sanoi, että kymmenen käskyn pitäminen riittää adventisteille??
Uskovat ovat häpeäksi Suomelle!!