Kaikissa autoissa on kuluvia osia, joita pitää vaihtaa tietyin väliajoin.
Auton käyttötapa vaikuttaa esim. ruostumiseen merkittävästi: jollei autolla ajeta suolaisia teitä ja sitä pestään hyvin, ruostuminen on vähäistä.
AKEn tilastot antavat helposti virheellisen kuvan kestävyydestä, sillä eri ikäisillä autoilla/automerkeillä on ajettu aivan eri matka. On eri asia, onko autolla ajettu 100 vai 200 tkm.
Minusta hylkyprosentti kuvaa ennen kaikkea auton käyttäjiä. Pieni hylkyprosentti voi kuvata auton tarkkaa kunnossapitoa, auton kestävyyttä tai sitä, että autoa vain käsitellään "silkkihansikkain". Suuri hylkyprosentti voi kuvastaa auton kestämättömyyttä, huonoa kunnossapitoa tai sitä, että autoa "revitään".
Esimerkkejä autoilijoista:
Henkilön A auton hylkyprosentti on 2. Hän huollattaa autoa säännöllisesti merkkiliikkeessä. Välttää suolaisia teitä eikä muutenkaan käytä autoa jos keli on huono (kova pakkanen, märkyys jne.). Hän kuuntelee tarkkaan auton ääniä ja tunnistaa viat nopeasti.
Henkilön B auton hylkyprosentti on 30. Hän on kiireinen ja tien päälle lähdetään kelillä kuin kelillä. Kiireisyyden takia hän ei ehdi tarkastaa autoaan ennen katsastusta, mutta rahatyyppinä ottaa katsastuksen hinnan riskin. Hänen autonsa on niin hyvin äänieristetty ja ohjausmekaniikka on kohdallaan, että hylkyyn johtavia väljyyksiä on vaikea havaita niveltä tunnustelematta.
Auton käyttötapa vaikuttaa esim. ruostumiseen merkittävästi: jollei autolla ajeta suolaisia teitä ja sitä pestään hyvin, ruostuminen on vähäistä.
AKEn tilastot antavat helposti virheellisen kuvan kestävyydestä, sillä eri ikäisillä autoilla/automerkeillä on ajettu aivan eri matka. On eri asia, onko autolla ajettu 100 vai 200 tkm.
Minusta hylkyprosentti kuvaa ennen kaikkea auton käyttäjiä. Pieni hylkyprosentti voi kuvata auton tarkkaa kunnossapitoa, auton kestävyyttä tai sitä, että autoa vain käsitellään "silkkihansikkain". Suuri hylkyprosentti voi kuvastaa auton kestämättömyyttä, huonoa kunnossapitoa tai sitä, että autoa "revitään".
Esimerkkejä autoilijoista:
Henkilön A auton hylkyprosentti on 2. Hän huollattaa autoa säännöllisesti merkkiliikkeessä. Välttää suolaisia teitä eikä muutenkaan käytä autoa jos keli on huono (kova pakkanen, märkyys jne.). Hän kuuntelee tarkkaan auton ääniä ja tunnistaa viat nopeasti.
Henkilön B auton hylkyprosentti on 30. Hän on kiireinen ja tien päälle lähdetään kelillä kuin kelillä. Kiireisyyden takia hän ei ehdi tarkastaa autoaan ennen katsastusta, mutta rahatyyppinä ottaa katsastuksen hinnan riskin. Hänen autonsa on niin hyvin äänieristetty ja ohjausmekaniikka on kohdallaan, että hylkyyn johtavia väljyyksiä on vaikea havaita niveltä tunnustelematta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
vaan kuluvat nopeammin kuin toisissa.
Esim.
2003 käyttöönotettu C-sarjan Mersu, keskimääräinen mittarilukema 134tkm, hylkäys% 21,7
1999 käyttöönotettu Corolla, keskimääräinen mittarilukema 139tkm, hylkäys% 6,5
Itse uskon, että kuvailemasi autoilijat A ja B jakautuvat kohtuu tasaisesti kaikkien automerkkien kesken.
Juu, ei tule hylkäystä ABSeista jos niitä ei olekaan?
Ei tule hylkäystä sähköisesti ohjatuista iskareista, jos niitä ei olekaan?
Jos ei ole ohjaustehostinta, vähenee ohjauksen viat huomattavasti jne.
Yleisesti: mitä enemmän autossa on varusteita ja tekniikkaa, sitä enemmän on vikamahdollisuuksia.
Entä vaikuttaako katsastajan näkemys "hyvästä" ja "huonosta" autosta?
AKE = Ajoneuvohallintokeskus
Varmaankin yritit avata keskustelua A-Katsastus OY:ssä 1.1. - 31.12.2008 määräaikaiskatsastettujen autojen hylkäämiseen johtaneista vioista.
Olen tänä vuonna katsastuttanut kolme autoa.
Ranskalaisessa jarrut pitivät mittarin mukaan sataprosenttisesti ok.
Kuitenkin tuli hylky kulumisesta.Autonko vika, vai omistajan? Kunnostaako ennen, vai jälkeen katsastuksen.
Samoin alapallonivel. Maksoi 14€ ja omaa työtä puoli tuntia. Huono auto siis?
Saksalaisessa oli yksi iskari loppu.Hylky tuli siitäkin laatumerkkiin. Siis huono auto sekin?
Kyllä tilastoja pitäisi analysoida, jos haluaa tarkan totuuden.
eli olet juuri oikeassa.
Unohdat tilastollisuuden, eli voidaan kai olettaa, että kaikkia automalleja pidetään keskimäärin ihan yhtä "silkkihansikkain". Vai onko Mazdan omistajat jotenkin tarkempia kuin Volkkarin omistajat?
Lisäksi uusia autoja huolletaan merkkihuollon toimesta lähes aina ja 3 vuoden kohdalla kilometrejä ei ole vielä paljon ensimmäisesssä katsastuksessa ja erot pieniä kilomtrien suhteen. Lisäksi jos hylkäyserot ovat 3 vuoden kohdalla 2% - 30%, niin tuskin kyse on mistään sattumasta. Pahinta noiden tilastojen mukaan on mielestäni se, että joissakin merkeissä hylkäysprosentti pyörii jo 3 vuoden kohdalla 30% paikkeilla ja 9 vuoden kohdalla se on yhä suurempi, eli autotehdas suoltaa markkinoille huonoa laatua 10 vuoden ajan, eikä tilanne muutu, vaikka valmistajan mallit muuttuvat täysin. Lisäksi saman valmistajan KAIKKI mallit ovat yhtä heikkolaatuisia, eli hylkäysprosenteissa on selvä korrelaatio valmistajan eri automallien kesken, vaikka tuomallit poikkeavat vahvasti toisistaan.
Niin, mutta kyllähän jo autojen eri HINTATASO kertoo, ettei ratin takana ole tyyppejä aivan samoista lähtökohdista!?
Kun katsoin hesarista tätä uusien autojen hylsytilastoa niin tulos oli suunnilleen se mitä epäilinkin.
Autoja oli hylätty käytännössä kolmesta syystä: renkaat, ODB ja ohjauslaitteet.
Tämä puolestaan todistaa kahdesta asiasta:
1) autoilijoista on tullut niin uskomattoman kädettömiä että noilta hylsyn saaneilta pitäisi ottaa kortti pois ja laittaa bussiin.
Kuka helvetin idiootti vie katsastukseen auton jossa on sileät renkaat tai kolisevat raidetangonpäät kun on selvää että hylsyhän siitä tulee.
Molemmat viat ovat sellaisia että 100% on tiennyt niiden olemassaolosta mutta jättänyt ne korjaamatta.
2) elektroniikka on mennyt autoissa liian pitkälle.
Mikään mitä tunnollinen omistaja tekee, ei auta siihen että OBD juttelee höpöjä katsastusmiehelle ja tämä tietää reissua monopoliasemassa olevalle merkkikorjaamolle joka saa kirjoittaa valohoidosta satasien laskun.
Eipä ihme jos koodiin lisätään vasiten pari riviä joilla omistaja pakotetaan merkkihuollon katetta parantamaan.
ja nollaa "joutavat" vikakoodit ja ajaa sen satakilsaa vaihtelevaa ajoa niin menee katsastuksesta läpi. Usein tuntuu koodit olevan harmittomia kosketushäiriöitä johdoissa jotka häviävät nollauksella. Oikean vian ollessa kysymyksessä auto ilmoittaa vikakoodista nopeasti uudestaan.
ostaa? Huuto-netissä on ollut myytävänä joskus. Tekeekö niillä n. satasen laitteilla mitään?
"Kuka helvetin idiootti vie katsastukseen auton jossa on sileät renkaat tai kolisevat raidetangonpäät"
Renkaiden kuluneisuus pitäisi kyllä huomata pikaisesti vilkaisemalla, mutta kuka viitsii nostaa auton keulan ilmaan ennen katsastusta ja tarkastaa raidentangonpäiden kunnon?
Hylkäykseen johtavaa väljyyttä kun ei useinkaan ajaessa huomaa, ja usein se väljyys on niin pientä ettei harrastelija sitä havaitse vaikka saisi hylätyn nivelen käteensä...
En minä ainakaan autoille mitään katastushuoltoa viitsi tehdä. Sen yleensä tarkistan, että valot on kunnossa, mutta lopuista saa inssi kirjoittaa vikalistan jos jotakin löytää.
ehkä täältä
http://www.elekma.com/
http://www.kauppasatama.fi/info.asp?tuote=OBD2-200
itselläni on tollanen ja kelpo peli vaikka sen huutonetistä ostinkin ja toimii suomen kielellä ja vikakoodinkin ilmoittaa luettavassa muodossa eikä vain numeroina jonka joutuisi tulkitsemaan jostain manuaaleista niin kuin joissain malleissa.
Lisää tietoa löytyy tuolta sillä muutamien saksalaisten automerkkien kanssa pitää huomioida "töpselin" erilainen muoto. http://www.google.fi/search?q=OBD&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a
kertoo jos autossa on vikaa.
aikoinani kans kiertelin autoa ennen katsastusta, nykyään ajan suoraan asemalle.
No, renkaiden ja valojen kunnon kyllä tiedän, ilman katsastus tarkastustakin ja vaikea tota mottorivalonpalamista on olla huomaamatta.
Auton alle menen ainoastaan katsastus asemalla, jos ei ole vikaa.
Sanoisin että yli 80% autoilioista ei huomaa ajossa raidetangonpään pientä kuluneisuutta, mikä johtaa hylkäämiseen.
Olisiko niin että autoissa jossa viat kuuluvat selkeästi ohjaamoon on katsastuksissa vähemmän vikoja kuin niissä autoissa joissa kaikenlaiset hälyäänet on eristetty tehokkaammin?
Eli vikoja on, mutta joissain automerkeissä sen huomaa helpommin ja korjauttaa ennen katsastusta.
on niitä "pelkääkkö nää katsastusmiestä" tyyppejä.
Käyttävät merkkikorjaamolla ryöstettävänä ennen katsastusta, ettei vaan tule mitään huomautettavaa viranomaisen taholta.Se olisi loukkaus hienoa viatonta pirssiä kohtaan.
Sitten on niitä vikoja,jotka autoissa ei tunnu. En itsekään viitsi käydä auton alla, jos havaittavaa vikaa ei ole.
Antaa inssin tutkia ja sitten alan korjata, jos jotain löytyy.
Eli ensin katsastukseen ja antaa inssin etsiä mahdollisen vika paikat ja sen jälkeen korjataan vain vaaditut kohdat. Tämä on se kaikkein halvin tapa.
pitää asemalla olla myös kohdallaan. Kun menee viallisella autolla, niin saa asiallisen korjausmääräyksen, eikä sitä keksittyä.
Kun vie merkkikorjaamoon ennen katsastusta laitettavaksi, niin se on huoltoa.
Mutta kun saman tekee hylsy-katsastuksen jälkeen, niin se on korjaamista.
Se pilaa automerkin tilastoprosentin, maineen,jopa omankin maineen.
Siispä pitäisi tehdä tilasto omistajien käyttäytymisestä.