On se kuitenkin niin kumma
kun ihminen ei unohda
pahoja asioita,
Esim.helluntailaiskodin kasvattina
koettuja juttuja.
Ja kuitenkin sinne sydämeen
on jäänyt pieni siemen.
Sen huomaa päivittäin.
Vaikkapa illalla nukkumaan mennessä
tulee se rukous,
minkä lapsena oppi.
Ehkä se pieni siemen
panee tarkastelemaan uskovia
suurennuslasin läpi.
Sitä kun silloin ajatteli
ettei uskovainen voi
tehdä virheitä
Uskovainen on täydellinen.
Sitten kun uskovaisiin pettyi
niin sitähän pettyi ihmisiin
ei Jumalaan.
Minäkin tällä palstalla
kyseenalaistan asioita
juuri tuon sisimmässä olevan
siemenen tähden.
Se on kai jotenkin koteloitunut sinne
kun ei kasvamaan vielä
ole lähtenyt.
Sanotaan että
ihmisen elo on varjojen maa
Kaikki me varjossa täällä kuljemme..
enemmän ja vähemmän.
kun ihminen ei unohda
pahoja asioita,
Esim.helluntailaiskodin kasvattina
koettuja juttuja.
Ja kuitenkin sinne sydämeen
on jäänyt pieni siemen.
Sen huomaa päivittäin.
Vaikkapa illalla nukkumaan mennessä
tulee se rukous,
minkä lapsena oppi.
Ehkä se pieni siemen
panee tarkastelemaan uskovia
suurennuslasin läpi.
Sitä kun silloin ajatteli
ettei uskovainen voi
tehdä virheitä
Uskovainen on täydellinen.
Sitten kun uskovaisiin pettyi
niin sitähän pettyi ihmisiin
ei Jumalaan.
Minäkin tällä palstalla
kyseenalaistan asioita
juuri tuon sisimmässä olevan
siemenen tähden.
Se on kai jotenkin koteloitunut sinne
kun ei kasvamaan vielä
ole lähtenyt.
Sanotaan että
ihmisen elo on varjojen maa
Kaikki me varjossa täällä kuljemme..
enemmän ja vähemmän.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja totuuden mukainen. Minullakin on eräs äidiltäni noin viisivuotiaana kuulema lause, joka on muistuttanut minua silloin kun teinivuosista alkaen toistakymmentä vuotta yritin rehvastella ateistisuudellani ja useita kertoja sen jälkeen monenlaisissa vaikeuksissa:
— Minun lapsiani ei pelotella Jumalalla. Meillä on hyvä Jumala — hän sanoi anopilleen, meidän isämme äidille, vaikka ei ollutkaan helluntailaisittain ajatellen "uskovainen".
Olen käynyt elämässäni läpi monta helvettiä, ja kaikista niistä on Hyvä Jumala minut tavalla tai toisella pois päästänyt.
Ps. 103:9
"Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti."
Jer. 3:12
"Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti."
Kyllä runoksi..tekstiäni
tarkoittanut.
Mutta sinä näet sen niin.
Joskus sitä vain miettii..
kaikenlaista.
leahim: "Sanotaan että
ihmisen elo on varjojen maa
Kaikki me varjossa täällä kuljemme..
enemmän ja vähemmän".
--
Raamattu sanookin:
"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren VALKEUDEN;
jotka asuvat KUOLEMAN VARJON MAASSA,
niille loistaa VALKEUS" (Jes.9:1).
Jeesus on hengellisessä mielessä valkeus koko maailmalle (Joh. 5:12).
Joka häntä seuraa, se ei pimeydessä vaella. Ihmisessä, joka on tämän valon alaisena, syntyy uusi, hengellinen elämä.
Mutta tämä taas edellyttää, että ihminen luottaa Jeesukseen ja seuraa häntä.
Jumala on Henki ja hengelle hengellisyys on todellista ja näkyväiset varjoja.
Ps. 39:6
(39:7) "Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa."
Ps. 90:5
"Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:"
Tuossa siemenestä
joka on ehkä sisimpään
"koteloitunut".
Ehkä sen aika on joskus herätä.
Ja alkaa kasvamaan uudelleen.
Ja kun se ei ole enään
varjojen maassa,
ja saa valoa,..
Kasvaa se
entistä ehompana.
Kohti sitä valoa,
sitä jonka se joskus on menettänyt.
"kansa joka vaelsi pimeydessä,näki suuren valon,kuolemanvarjon maan asukkaat kirkkaan valon" on edelleen kyse Assyyrian uhasta ja lähi-idän mullistuksista jotka lopulta tuhosivat Israelin mutta joilta Juuda tuolloin pelastui.
Sekä Israelin että Juudan kuninkaat harjoittivat hyvin lyhytnäköistä ulkopolitikkaa joka jatkuvasti saattoi heidän maansa vaikeuksiin.Israel ja Juuda sijaitsivat juuri sillä kannaksella joka yhdisti Afrikan Aasiaan, alueen suurvalloille tärkeällä alueella jolla pienetkin uhittelut johtivat pahoihin seurauksiin pikkuvaltioille.Aikanaan sen paremmin Israel kuin Juuda eivät olleet mitenkään merkittäviä valtioita, vasta se että niiden uskonto jäi elämään ja perustaksi uudemmille uskonnoille on luonut niille postuumin kulttuurihistoriallisen tärkeyden.