Kuinka "helposti" C-luokitus?

Taidat olla A-mies, ylipaino voi b:hen tiputtaa, mutta laihduttamalla tulee ihhan varmaan A, varmasti intissä pakostakin laihdut! Itsella lasit -3 diop. ja VIEÄ HUONO KUULOKIN! Silti A!!!

Mielenterveyshäiriöitähän ei tietenkään normaalisti ole, jos ei niitä itse tunnista. Moni kärsii niistä tietämättään tai kieltää niiden olemassaolon kokonaan.

Ei sinun pidä pelätä sitä, jos saat C-luokituksen. Se voisi olla kannaltasi helpompi vaihtoehto, nimittäin korkea verenpaine on vakava asia ja voi rasituksessa aiheuttaa esim. äkillisen kuoleman. Jos et siis ole rehkinyt ja liikuntaa harrastanut, niin mielestäni sun on syytä laittaa oma terveytesi armeijan edelle.

Aina on tapauksia armeijasta, jossa on joku äkillisesti kuollut sydänkohtaukseen tms.

Vapautuksesta kertomasi mukaan olet ihan terve.Huono näkösi ei estä sinua suorittamasta asepalvelua,minulla oli saapumiserässäni alikersantti joka ei ilman laseja nähnyt käytännössä mitään.Laihduttamaankin kerkiät vielä hyvin koska et ole ollut edes kutsunnoissakaan,voi palvelukseen astumiseesi olla vieä kaksikin vuotta aikaa.Joten etköhän sinä sinne joukkoon kelpaa ja nuo pikkupuutteet joihin kykenet itse vaikuttamaan kerkiät siis hyvin hoitamaan kuntoon.

B-luokkaan ei sinua laiteta tuollaisen näön takia, hanki silmälasit niin eiköhän se siitä. Itsellä on myös -0.5 näkö, mutta pärjäsin ilman lasejakin.

Vaadi ihmeessä ne C-n paperit jos vähänkin epäilet että saisit ne. Itsellä myös C-paperit, olin intissä tasan kuukauden. Sairastelin alokaskauden ensimmäisestä kuukaudesta ainakin 3 viikkoa, ramppasin aina lääkärillä ja EHDOTETTIIN lopulta C-n papereita. Hyväksyin, kiitin ja menin kotiin. Tuon vapautuksen jälkeen olin kipeänä vielä seuraavat 1,5kk. Poskiontelohuuhtelut ym. jouduttiin tekemään, koska nuha ja yskä ei loppunut.

Mielenterveysongelmia ei ole minullakaan, mutta kyllä se välillä aika raskasta oli henkisesti kun peruskoulupohjalla olevat aliksessut kusettivat minkä kerkesivät. Aika naurettavaa touhua on luvassa kuule, varaudu siihen! Se isänmaallisuuden maku katoaa monelta jo ensimmäisinä viikkoina, kun todellisuus pelle/vankileiristä iskee.

Itse olin alussa myös sillä asenteella, että olen ainakin sen vuoden. "Menen aliupseerikouluun tai jopa rukkiin, jos vain pääsen." Ensimmäisellä viikolla olin täynnä energiaa ja intoa, mutta sen jälkeen 3 viikkoa olin flunssassa, kuumetta aina pari kertaa viikossa, vaikka oli VMTL-vapautusta ym, niin ei se silti auttanut täydelliseen parantumiseen.. Aina pienenkin juoksulenkin tai rasituksen jälkeen olin taas rapakunnossa. Kuntoni on kuitenkin ihan ookoo, 175cm 70kg, mutta valitettavasti en ole tottunut siihen, että juoksen flunssaisena pakkasessa joka aamu yms, näistä ei sairaus parane.


Onko siihen jotain erityistä syytä että haluat välttämättä sen 6kk intissä kärsiä? Tuollaisella painolla se tulee nimittän sitä olemaan. Muistan paljon näitä ylipainoisia tyyppejä omassa patterissani. Suurin osa sai E-n paperit polvivaivojen takia jo minua aikaisemmin.