Kyllä Ruotsin kielilaki voisi sopia suomalaiseen

Tämä Ruotsin uusi kielilaki olisi oikein hyvä malli myöskin suomalaiseen yhteiskuntaan jossa pieni maa yritetään pilkkoa kahden virallisen kielen typeryyksiin.


Lakineuvoston lausunto


Kielilaki

Hallitus jättää tämän lausunon Lakineuvostolle.

Tukholmassa 19. helmikuuta 2009

Lena Adelsohn Liljeroth

      Knut Weibull
      (Kulttuuriministeriö)


Lakineuvoston lausunnon pääasiallinen sisältö

Lakineuvoston lausunnossa ehdotetaan, että kielilaki otetaan käyttöön.
Laissa todetaan, että ruotsi on pääkieli Ruotsissa. Se tarkoittaa, että ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota täytyy voida käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Julkiselle taholle ehdotetaan erityistä vastuuta siitä, että ruotsia käytetään ja kehitetään.
Laissa todetaan myöskin, että suomi, jiddisch, meänkieli, romani chip ja saamen kieli ovat kansallisia vähemmistökieliä ja että julkisella taholla on erityinen vastuu suojata ja edistää myöskin näitä kieliä kuten myöskin ruotsalaista viittomakieltä.
Laissa todetaan, että kieli tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja muissa järjestöissä jotka tekevät tehtäviä julkisessa toiminnassa on ruotsi. Kielen julkisessa toiminnassa täytyy olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää. Erityisiä määräyksiä ehdotetaan kun on kysymys ruotsinkielisestä sanastosta ja ruotsin kielestä kansainvälisissä yhteyksissä.
Ehdotuksen mukaan julkisella taholla on myöskin vastuu, että yksilöllä on saatavuus kieliin. Jokaiselle Ruotsissa asuvalle pitää antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia. Se joka kuuluu kansalliseen vähemmistöön ja se jolla on tarvetta viittomakieleen täytyy antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä sekä ruotsalaista viittomakieltä. Myöskin se jolla on joku muu äidinkieli kuin nyt mainitut annetaan mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
Kielilaki ehdotetaan astumaan voimaan 1. heinäkuuta 2009

http://www.regeringen.se/content/1/c6/12/08/72/590ebdbb.pdf