Tämä Ruotsin uusi kielilaki olisi oikein hyvä malli myöskin suomalaiseen yhteiskuntaan jossa pieni maa yritetään pilkkoa kahden virallisen kielen typeryyksiin.
Lakineuvoston lausunto
Kielilaki
Hallitus jättää tämän lausunon Lakineuvostolle.
Tukholmassa 19. helmikuuta 2009
Lena Adelsohn Liljeroth
Knut Weibull
(Kulttuuriministeriö)
Lakineuvoston lausunnon pääasiallinen sisältö
Lakineuvoston lausunnossa ehdotetaan, että kielilaki otetaan käyttöön.
Laissa todetaan, että ruotsi on pääkieli Ruotsissa. Se tarkoittaa, että ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota täytyy voida käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Julkiselle taholle ehdotetaan erityistä vastuuta siitä, että ruotsia käytetään ja kehitetään.
Laissa todetaan myöskin, että suomi, jiddisch, meänkieli, romani chip ja saamen kieli ovat kansallisia vähemmistökieliä ja että julkisella taholla on erityinen vastuu suojata ja edistää myöskin näitä kieliä kuten myöskin ruotsalaista viittomakieltä.
Laissa todetaan, että kieli tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja muissa järjestöissä jotka tekevät tehtäviä julkisessa toiminnassa on ruotsi. Kielen julkisessa toiminnassa täytyy olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää. Erityisiä määräyksiä ehdotetaan kun on kysymys ruotsinkielisestä sanastosta ja ruotsin kielestä kansainvälisissä yhteyksissä.
Ehdotuksen mukaan julkisella taholla on myöskin vastuu, että yksilöllä on saatavuus kieliin. Jokaiselle Ruotsissa asuvalle pitää antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia. Se joka kuuluu kansalliseen vähemmistöön ja se jolla on tarvetta viittomakieleen täytyy antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä sekä ruotsalaista viittomakieltä. Myöskin se jolla on joku muu äidinkieli kuin nyt mainitut annetaan mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
Kielilaki ehdotetaan astumaan voimaan 1. heinäkuuta 2009
http://www.regeringen.se/content/1/c6/12/08/72/590ebdbb.pdf
Lakineuvoston lausunto
Kielilaki
Hallitus jättää tämän lausunon Lakineuvostolle.
Tukholmassa 19. helmikuuta 2009
Lena Adelsohn Liljeroth
Knut Weibull
(Kulttuuriministeriö)
Lakineuvoston lausunnon pääasiallinen sisältö
Lakineuvoston lausunnossa ehdotetaan, että kielilaki otetaan käyttöön.
Laissa todetaan, että ruotsi on pääkieli Ruotsissa. Se tarkoittaa, että ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota täytyy voida käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Julkiselle taholle ehdotetaan erityistä vastuuta siitä, että ruotsia käytetään ja kehitetään.
Laissa todetaan myöskin, että suomi, jiddisch, meänkieli, romani chip ja saamen kieli ovat kansallisia vähemmistökieliä ja että julkisella taholla on erityinen vastuu suojata ja edistää myöskin näitä kieliä kuten myöskin ruotsalaista viittomakieltä.
Laissa todetaan, että kieli tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja muissa järjestöissä jotka tekevät tehtäviä julkisessa toiminnassa on ruotsi. Kielen julkisessa toiminnassa täytyy olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää. Erityisiä määräyksiä ehdotetaan kun on kysymys ruotsinkielisestä sanastosta ja ruotsin kielestä kansainvälisissä yhteyksissä.
Ehdotuksen mukaan julkisella taholla on myöskin vastuu, että yksilöllä on saatavuus kieliin. Jokaiselle Ruotsissa asuvalle pitää antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia. Se joka kuuluu kansalliseen vähemmistöön ja se jolla on tarvetta viittomakieleen täytyy antaa mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä sekä ruotsalaista viittomakieltä. Myöskin se jolla on joku muu äidinkieli kuin nyt mainitut annetaan mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
Kielilaki ehdotetaan astumaan voimaan 1. heinäkuuta 2009
http://www.regeringen.se/content/1/c6/12/08/72/590ebdbb.pdf
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsissa parannetaan sikäläisen uuden kielilain myötä vähemmistökielten asemaa.
Todella hieno homma!
Valitettavasti ruotsalaiset eivät pääse nauttimaan kaksikielisyyden ja pakkosuomen opiskelun rikkaudesta!
"Valitettavasti ruotsalaiset eivät pääse nauttimaan kaksikielisyyden ja pakkosuomen opiskelun rikkaudesta!"
Siinä se suurin ero onkin, että vähemmistöt eivät pysty velvoittamaan enemmistöä oman kielensä opiskeluun. Ruotsissa sentään vähemmistöjen osuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa, taitaapa lähennellä 20 prosenttia.
Suomessa pieni 5 prosenttinen vähemmistö pitää enemmistöä kuristusotteessa tietenkin suomenkielisten myötäilijöiden avustuksella. Ilman näitä suomenkielisiä hännystelijöitä kielilaki muuttuisi hyvinkin nopeasti.
"Ruotsissa parannetaan sikäläisen uuden kielilain myötä vähemmistökielten asemaa."
Saavatkohan suomenkielisetkin omat koulut kehdosta hautaan ja omakieliset tv- ja radio-ohjelmat sekä Suomen tv-kanavat omaan töllöttimeen.
Kaiken kukkuraksi ruotsalaisille pakkosuomea koko koulutuslaitoksen joka asteelle.
osaamisesta???
Suomessa ei pääse maisteriksi ilman wanhan miehitysvaltion kielitenttiä