1. Mistä helevetistä se raha tulee, jota kaikki valtiot taantumassa elvytykseen käyttävät. Pankitkin ovat kuralla maailmanpankkia myöten. Siitä huolimatta valtiot oikein kilpailevat miljardimääristä, joita elvytykseen käytetään.
Viimeksi tänään Niinistö kritisoi hallituksen velanottopolitiikkaa, liikaa sitä otetaan. Siis edelleen, mistä helevetistä ne rahat oikein lainataan, kun koko tellus tuntuu olevan lainarahan tarpeessa?
2. Mitä helevetin väliä on sillä, minkä ikäisenä eläkkeelle pääsee/joutuu, kun kuitenkin kansalaiset yleensä eläköityvät silloin, kun työkyky/-into lopahtaa, nykyisin about vajaat kuusikymppisenä. Eikö mieluummin pitäisi poistaa koko eläkeikä ja antaa ihmisten itse päättää milloin eläkkeelle haluavat siirtyä. Ja parantaa työoloja, lisätä työpaikkademokratiaa ja muutenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiin työpaikoilla. (Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että Sarasvuon tapaisia idioottikonsultteja päästetään asioita sotkemaan, vaan sitä, että työpaikoilla käytetään maalaisjärkeä kiistakysymyksissä. Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin...)
3. Viimeinen kysymykseni arvuuttelee hetkeä, jolloin osakkeita kannattaa ryhtyä ostamaan. Nyt kuulemma yksityishenkilöt ovat avanneet sijoitustilejä ennätyksellisen innokkaasti. Yleensä piensijoittajia kusetetaan, joten meitsi päättelee, ettei otollinen hetki ole vielä tullut. Mutta osaako kukaan sanoa kuinka pitkään kandee vielä odotella? Kaipa kurssit vielä joskus ylöspäinkin menevät.
Viimeksi tänään Niinistö kritisoi hallituksen velanottopolitiikkaa, liikaa sitä otetaan. Siis edelleen, mistä helevetistä ne rahat oikein lainataan, kun koko tellus tuntuu olevan lainarahan tarpeessa?
2. Mitä helevetin väliä on sillä, minkä ikäisenä eläkkeelle pääsee/joutuu, kun kuitenkin kansalaiset yleensä eläköityvät silloin, kun työkyky/-into lopahtaa, nykyisin about vajaat kuusikymppisenä. Eikö mieluummin pitäisi poistaa koko eläkeikä ja antaa ihmisten itse päättää milloin eläkkeelle haluavat siirtyä. Ja parantaa työoloja, lisätä työpaikkademokratiaa ja muutenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiin työpaikoilla. (Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että Sarasvuon tapaisia idioottikonsultteja päästetään asioita sotkemaan, vaan sitä, että työpaikoilla käytetään maalaisjärkeä kiistakysymyksissä. Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin...)
3. Viimeinen kysymykseni arvuuttelee hetkeä, jolloin osakkeita kannattaa ryhtyä ostamaan. Nyt kuulemma yksityishenkilöt ovat avanneet sijoitustilejä ennätyksellisen innokkaasti. Yleensä piensijoittajia kusetetaan, joten meitsi päättelee, ettei otollinen hetki ole vielä tullut. Mutta osaako kukaan sanoa kuinka pitkään kandee vielä odotella? Kaipa kurssit vielä joskus ylöspäinkin menevät.
Vastaukset 14
Vanhimmat
..minä en sitä sinulle kerro saatat vielä rikastua,joten otan kunnian itselleni.
Mihin se raha on häipynyt maapallolta, vai onko se niin ettei sitä ole ollutkaan?
Joku nero on keksinyt vain paperin ja laittanut sille hinnaksi esim 100€, myynnyt sen kaverilleen 200€ joka taas myynnyt sen tupla hinnalla eteenpäin jne. ja nyt kun sen 100€:lla myynneen olisi aika lunastaa paperi niin sitä lunastushintaa ei tietenkään ole kun hinta voi olla monin kymmenkertainen.
1. Tokihan juuri rahaa on paljon tarjolla nyt kun sitä ei kukaan pysty tai uskalla käyttää. Korotkin ovat pienet. Niinistölle on jäänyt turha trauma siitä, että oli vv-ministerinä 90-luvun laman jälkeen. Monet asiantuntijat ovat jälkeenpäin sanoneet, että Ahon hallituksen olisi pitänyt ottaa vielä enemmän lainaa torjuakseen työttömyyden nousun silloisiin lukemiin.
2. Eläkkeellehän pääsee nyt niin kuin jatkossakin, kun työkyky sairauden takia loppuu tai ns. yksillölliselle varhaiseläkkeelle, kun sairauksien lisäksi muutkin inhimilliset seikat otetaan huomioon.
Nyt puhutaan eläkeiän nostamisesta 63:sta 65:een. Sehän koskee vain niitä, jotka täysin työkykyisinä eivät pääsekään eläkkeelle 63-vuotiaina, vaan vasta 65 vuotiaina.
Nykyään yli puolet 63-vuotiaista ovat jo päässeet eläkkeelle. Eläkeiän korottamisella on vain se merkitys, että ne terveet ja työkykyiset 63- vuotiaat eivät pääse automaattisesti eläkkeelle ennenkuin 65-vuotiaana.
3. Itsekin melkoisena pörssikeinottijana seuraan tarkasti, milloin kannattaisi ryhtyä halvalla ostamaan. Kurssit vain näyttävät jatkavan laskuaan, ettei se aika ole vielä tullut. Olen niitä ostoja varten varannut rahaa korkorahastoihin, joissa ne säilyttävät arvonsa.
Eipä ole järkeä sijoituksessasi, minulla on määräaikaistalletuksena Pohjola pankissa vielä pitkään,korko 5,56%
Näin Taloussanomat:
Antti Lampinen
13.1.2009 13:51
Kommentit 30
Talouden äkkijarrutus ja keskuspankkien koronlaskut ovat painaneet korot nopeasti hyvin mataliksi. Markkinoilta saatavissa oleva riskitön korko on laskenut ennätyksellisen alas. Korkosijoittajatkin joutuvat sopeutumaan matalien tuottojen aikaan.
Suomalaisten lyhyen koron rahastojen hallinnointipalkkiot ovat keskimäärin 0,37 prosenttia, pitkän koron rahastojen 0,51 prosenttia.
Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen pohdiskeli Arvopaperi-lehden verkkosivujen kolumnissaan rahastojen tuotto-odotusten ja hallinnointipalkkioiden suhdetta.
– Miten perustella sijoittajille, että korkorahastoon kannattaa sijoittaa, jos tuotto-odotus laskee kahteen prosenttiin ja hallinnointipalkkio syö siitä neljänneksen? Puttonen kirjoittaa kolumnissaan.
Viime vuosi oli monelle korkorahastolle karmea. Turvallisina, jopa pankkitilin vaihtoehtoina, kaupattujen lyhyen koron rahastojen arvot laskivat roimasti.
– Kun markkinat palautuvat lähemmäksi normaalitilaa, yrityslainojen riskilisät pienenevät. Tämä nostaa rahastojen omistamien yrityslainojen arvoja, jolloin rahaston tuotto paranee, Nordea Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta sanoo.
"Tokihan juuri rahaa on paljon tarjolla nyt kun sitä ei kukaan pysty tai uskalla käyttää. Korotkin ovat pienet."
Voisitko kuitenkin hieman tarkentaa kenellä sitä rahaa oikein on. Minulle taloudesta varsin vähän tietävälle on oikeasti hieman outo tämä nykytilanne, jolloin pankit ja valtiot ovat vaarassa mennä konkurssiin. Siis kenellä sitä rahaa on, ja mitä ne sellaiset tahot, joilla sitä rahaa on miljardikaupalla vaativat vastineeksi valtioiden pelastamisesta.
Minä hölmönä maalaisena melkein voisin epäillä, että vallankaappaus on tekeillä. Tällä kertaa ei minkään pienen banaanivaltion, vaan koko maapallon taloudellisen ylivallan kaappaus. Mutta toivon mukaan meitsi on väärässä. Ei se kovin tavatonta olisi sekään.
..., jotka on tarkoitettu olemaan valmiina ostamaan osakkeita, jolloin uskon niiden olevan alimmillaan määräaikaistalletuksina. Korkorahastoista voin myydä samana päivänä kun ostan osakkeita, jolloin ne rahat tulevat käyttöön samanaikaisesti kun niitä tarvitaan maksaakseni ostot. Varmuuden vuoksi kyllä jätän yhden päivän marginaalin, eli myyn rahaston päivää aikaisemmin kun ostan osakkeita. En näet halua pankkiirin ilmoitusta: "tilillänne ei ole rahaa kyseisen oston tekemiseen".
... vain rahasta. Taloudessahan on kyse arvoista, joita rahassa mitataan. Jos nyt jollakin olisi sellainen liikeidea, joka olisi varmasti tuottava, sen rahoittamiseen löytyisi pankkiireja kilvan.
Fyysisesti raha on vain keskuspankkien painamaa paperia, jolla sinänsä on vain sen paperin jätepaperiarvo.
"Fyysisesti raha on vain keskuspankkien painamaa paperia, jolla sinänsä on vain sen paperin jätepaperiarvo."
Toivottavasti ei vielä Suomessa tai EU:ssa tilanne ole aivan noin lohduton. Ymmärtääkseni rahalla pitää olla jotain vaihtoarvoa, arvometalleihin tai muuhun arvokkaaseen hyödykkeeseen, muuten sen arvo laskee, mahdollisesti dramaattisestikin, kuten on käynyt Saksassa aikoinaan tai nykyään esim. Zimbabwessa.
Ilmeisesti kuitenkin setelirahoitus on määritelty varteenotettavaksi mahdollisuudeksi laman torjumisen instrumenttina ainakin Britanniassa. Ilmeisesti myös muualla EU:ssa ja jopa USA:ssa. Käsittääkseni tämä liittyy juuri avauksessa esiin ottamaani kysymykseen, että mistä sitä lainaa saa, kun kaikki ovat ilmeisen pers'aukisia.
Jos kaikki ottavat käyttöön setelirahoituksen, niin ehkä ylimaailmallinen hyperinflaatio pystytään välttämään, tai ainakin saadaan aikaiseksi tilanne, jota ei koskaan aikaisemmin ole maailmantaloudessa ollut.
oikeassa tuossa, että okyrosvot lainaavat valtioille takaisin niiltä huijaamiaan rahoja, tietenkin korolla.
Osa poliitikoista on sutkien juoksupoikia, jotka kusettavat kansaa senkun kerkeävät, ja sossudemarit ovat kaikkein suurimpia ja härskimpiä kusettajia noiden ökyrosvojen puolesta.
Usko tai älä, mutta näin tuo asia vain on.
Sossut ottavat hävyttömästi köyhiltä, kun muut puolueet venkoilevat muissa piireissä.
1. Kyllähän juuri nyt rahaa on käytettävissä siksi, että sen kysyntä liike-elämässä on laimeaa kun sille ei tahdo löytyä tuottavaa käyttöä.
Niinistö on menneen ajan miehiä. Hän 90-luvun alun laman jälkeen koki tilanteen, jossa valtio oli joutunut ottamaan paljon lainaa, että maan talous olisi pidetty jotenkin toimivana. Monet asiantuntijat ovat sanoneet, että olisi pitänyt ottaa vielä enemmän, eikä laskea esimerkiksi työttömyyttä nousemaan silloisiin lukemiin.
pitää paikkansa,niin kysyisin miksi Suomessa päätettiin laskea väliaikaiseti yksityisensektorin
eläkeyhtiöiden vakavaraisuusrajaa ,kun samanaikaiseti näiden yhtiöiden varantoja siirrettiin noin 27 miljardia liike-elämän käyttöön ?
Kaikki tehtiin työmarkkinaosapuolten suostumuksella.
Vuoden 2009 alusta lukien myös eläkeyhtiöiden valvonnassa tapahtuu muutoksia. Silloin Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistetään uudeksi Finanssivalvontavirastoksi.
Samanaikaisesti eläkemaksujen osalta on tehty päätös, että palkansaajien osuus nousee 0,2 prosenttia ja työnantajien säilyy ennallaan. Keväällä 2009 on luvassa uudet neuvottelut eläkemaksuista.
Suomen taloustilanne on sellainen, ettei pitkäaikaisia päätöksiä voida tehdä......muissa kuin eläkejärjestelyissä ja näiden rahoituspohjan parantamiseen tähtäävissä toimissa.
Mille tässä nyt loppujen lopuksi haetaan maksajaa kansalaisten keskuudesta ?
Mitä löytyy tuon yksityisten eläkeyhtiöiden vakaavaraisuuden väliaikaisen laskemisen taustalta ?
Rahoitetaanko näillä varoilla esim asuntotuotantoa ja korjausrakentamista,vaikka taantuman pitkittyessä vääjäämättä asuntojen reaalihinnat tulevat laskemaan.
Joten väitteen........
"1. Kyllähän juuri nyt rahaa on käytettävissä siksi, että sen kysyntä liike-elämässä on laimeaa kun sille ei tahdo löytyä tuottavaa käyttöä."
.......pitäessä paikkansa on käynyt niin ,että eläkevaroja pumpataan korkealla riskillä kohteisiin joihin liikemiehet eivät omia rahojaan laittaisi.
1. Kapitalismissa yksityisten yritysten voitot kuuluvat yritysten omistajille ja nyt kun tappiota alkaa syntyä, vaaditaan julkista valtaa, eli veronmaksajia, kuittaaman tappiot. Rahaa maailmalla on, eikä mistään finanssikriisistä rahan puutteen merkeissä ole kysymys, Yritysten tuloksentekonäkymät vaan ovat niin heikot, etteivät ne uskalla ottaa lainaa rahoittaakseen toimintaansa. Toiminnan tuloskehityksestä ei pitkällä tähtäimelläkään ole varmuutta.
Finanssikriisiä edelsi monta lihavaa vuotta, jolloin yritykset tekivät suuria voittoja ja jakoivat omistajilleen sekä sisäpiiriläisille runsaita palkkioita. Oma keinottelijaryhmänsä olivat rahan välittäjät ja spekulantit, jotka vetivät satumaisia palkkioita rahan siirtelyllä.
Monikansalliset yritykset pyörittävät kassavirtojaan veroparatiisien kautta ja näin jättävät kotimaansa nuolemaan näppejä verotulojen suhteen. Veroparatiiseissa majailee arvioiden mukaan noin 12000 miljardia dollaria. Se toki on vain osa yksityisessä omistuksessa olevasta rahasta.
Valtiolla kun ei verotulojen lisäksi muita tuloja ole ja rahavarat ovat jo ennestään miinusmerkkisiä, niin yhteiskunnallisen toiminnan ylläpitämiseksi on tässä tilanteessa otettava lisää velkaa. Valtio jolta odotetaan sille lanatun rahan palaavan takaisin korkojen kera, saa lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta.
Kansallisvaltiot eivät maksa toistensa lainoja, eivätkä pelasta muuta kuin oman maansa elinkeinoelämän toimintoja. USA ja Englanti (ainakin ilmoittanut) valtioina hoitavat rahahuolensa pois päiväjärjestyksestä lainaamalla setelirahaa maansa keskuspankilta. Keskuspankki panee setelipainot hommin ja tilanne on sillä ikään kuin ratkaistu. Mutta tuota ratkaisua seuraa inflaatio ja runsasta rahanpainamista hyperinflaatio. Tällöin velat haihtuvat ”savuna ilmaan” ja kaikki voi alkaa taas uudelleen alusta. Näissä keimeissä kansalaiset menettävät säästönsä ja köyhtyvät, jotkut menettävät myös omaisuutensa.
USA on pitkään rahoittanut maailmansotiaan myymällä valtion obligaatioita maailman markkinoille ja kun lunastuksen aika tulee, niin on laskettu uusia obligaatioita markkinoille vanhojen maksuksi.
2. Ei pidä unohtaa kuka tarvitsee työläisiä ja mikä on järkevä työläisten elintaso uusiutumisrajan kannalta. Työläisiä tarvitsee tuotantoelämä, joka ainakin vielä on pääosin yksityisissä käsissä. Jos eläkkeelle pääsee varsin nuorena, ei työväkeä tehtaisiin löydy, eikä yritys pysty pyörittämään ”riittävän isoa” tuotantoa. Tällöin kapitalistia uhkaa vajoaminen köyhyysrajalle.
Toinen seikka joka puoltaa pitkää työssä jaksamista on eläkevakuutusyhtiöiden eläkkeiden maksukyky ja vakavaraisuus. Ei ole pitkää aikaa kun vakuutusyhtiöiden säästöihin haluttiin päästä käsiksi ja vinguttiin, että vakuutusmaksuvaroja pitää sijoittaa pörssiyhtiöihin. Niin on tehtykin ja nykytilanteessa eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on pörssikurssien laskun myötä vajonnut alle lakisääteisen minimin. Hallituksilla on kiire muuttaa lakisääteisiä rajoja siten, ettei vakuutusyhtiöiden tarvitse ruveta myymään omistamiaan osakkeita tappiohintaan. Eläkevakuutusyhtiöiden varallisuus on laskenut ja jossain pörssikurssien laskun vaiheessa tilanne alkaa käydä vakuutusyhtiöille ja eläkkeensaajille tukalaksi. Silloin tulee väistämättömänä vastaan eläkkeiden pienentäminen.
3. 1920-luvun lopulla alkaneen laman aikana pörssikurssit laskivat yhtäjaksoisesti kaksi vuotta, jonka jälkeen alkoi hidas nousu, jota jatkui toiset kaksi vuotta, jonka jälkeen oltiin vakaassa tilanteessa. Jos historia toistaa itseään, niin tuossa on aikataulu. Ennen kuin uusi vakaa tilanne on saavutettu, niin moni yhtiö on tehnyt konkurssin, tai jotenkin kadonnut maisemasta..
4. ”Kolmas tie”
Matti Vanhasen edellinen ”kuntolenkillä” keksimä slogan oli kolmas tie, jonka merkitystä hän ei ole vaivautunut myöhemmin tarkemmin kuvailemaan. Lieneekö niin, ettei lausahdus sisältänyt enempää kuin hieman huulien värinää, tai sitten hän odottelee mitä Euroopan isojen maiden päälliköt tulevat sanomaan. Kolmannesta tiestä on nimittäin puhunut myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja hänen sanomanaan siinä on kahta sanaa enemmän sisältöä.
Rahan liikkeiden valvomiseksi on ehdotettu mm. pankkimaailman valvonnan tehostamista ja veroparatiisien sulkemista. Keväällä G20 kokouksessa tullaan näistä asioista keskustelemaan ja varmasti tehdään myös päätöksiä uudenlaisen maailman talousjärjestyksen luomiseksi. Nykyisen kaltaisia kriisejä ei kapitalismi kestä ja nähtäväksi jää miten G20 päätöksistä päästään todellisiin muutoksiin..
Sosialistinen talousjärjestelmä on määritelmänä pelottava ja saa ajattelemiseen kykenemättömät ”palstasonnit” raivon valtaan, joten termin käyttöä on syytä välttää. Kapitalistille pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntakin on käsitteenä kestämätön ja järjestelmää yritetään purkaa kaikin keinoin. Kansalaisten kannattaa painostaa poliittisia päättäjiä siinä, etteivät uusliberaaliset voimat pääse jylläämän ja tekemään korvaamatonta vahinkoa pohjoismaisille hyvinvointiyhteiskunnille.
Sosialistisen käsitteen tilalle voidaan valita sosiaalinen talousjärjestelmä. Tällaista ajatussuuntaa edustaa saksalainen yhteiskunta-ajattelu, joka on sukua pohjoismaiselle hyvinvointisysteemille.
Olipa hyvä kirjoitus ylihiihtäjältä. Njam, herkkua!
Hyvin looginen ajatus.
Pelastetaanko tässä eläkekysymyksessä ensisijaisesti ..mitä ?