Kyläkoulu, älä katoa!
Onko kyläkoulu katoavaa kansanperinnettä?
Kyläkouluista hiljattain väitellyt tutkija Gunilla Karlberg-Granlund korostaa, että pieni koulu tarvitsee kaikki normaalit tukiverkostot, joiden puoleen kääntyä. Jos se sulkeutuu kuoreensa, se on haavoittuva.
– En arvostele isoja kouluja tai pidä automaattisesti kaikkia pieniä kouluja hyvinä. Tarvitsemme erilaisia kouluja. Suomalaisesta koulutuksesta häviää paljon arvokasta, jos kaikki kylä- ja lähikoulut katoavat. Toivon, että vanhemmilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus valita kouluksi pieni kyläkoulu.
– Lakkauttamispäätöksiä tehtäessä koulun arvo tulisi määritellä nykyistä huomattavasti laajemmasta näkökulmasta. On selvitettävä, mikä tehtävä ja merkitys kyseisellä koululla on yhteisölle ja millaista laatua se tuottaa. Raha ja oppilasmäärän arviointi eivät riitä.
Åbo Akademissa väitellyt Gunilla Karlberg-Granlund haastatteli tutkimukseensa Att förstå det stora i det lilla. Byskolan som pedagogik, kultur och struktur kahtatoista kyläkoulun opettajaa. Yksi tavoitteista oli saada talletettua kyläkouluopettajille kertynyttä hiljaista tietoa.
– He kertovat työhönsä liittyvästä isosta vastuusta. Se on työssään viihtyvälle kyläkouluopettajille myönteinen haaste, joka kannustaa heitä kehittämään omaa työtä.
– En löytänyt tutkimuksia, jotka puoltaisivat pienten koulujen pedagogista huonommuutta. Valitettavasti opettajien on itse vaikea vastata arvosteluun. Heidän on vaikea sanoa ”tämä on hyvä koulu”, koska se yksilöityy
Kotiliesi nro: 5.
Siellä on yksityiskohtaisemmin asiasta pitkä kirjoitus.
Lukekaa, vaikka kirjastossa on sen arvoinen.
Onko kyläkoulu katoavaa kansanperinnettä?
Kyläkouluista hiljattain väitellyt tutkija Gunilla Karlberg-Granlund korostaa, että pieni koulu tarvitsee kaikki normaalit tukiverkostot, joiden puoleen kääntyä. Jos se sulkeutuu kuoreensa, se on haavoittuva.
– En arvostele isoja kouluja tai pidä automaattisesti kaikkia pieniä kouluja hyvinä. Tarvitsemme erilaisia kouluja. Suomalaisesta koulutuksesta häviää paljon arvokasta, jos kaikki kylä- ja lähikoulut katoavat. Toivon, että vanhemmilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus valita kouluksi pieni kyläkoulu.
– Lakkauttamispäätöksiä tehtäessä koulun arvo tulisi määritellä nykyistä huomattavasti laajemmasta näkökulmasta. On selvitettävä, mikä tehtävä ja merkitys kyseisellä koululla on yhteisölle ja millaista laatua se tuottaa. Raha ja oppilasmäärän arviointi eivät riitä.
Åbo Akademissa väitellyt Gunilla Karlberg-Granlund haastatteli tutkimukseensa Att förstå det stora i det lilla. Byskolan som pedagogik, kultur och struktur kahtatoista kyläkoulun opettajaa. Yksi tavoitteista oli saada talletettua kyläkouluopettajille kertynyttä hiljaista tietoa.
– He kertovat työhönsä liittyvästä isosta vastuusta. Se on työssään viihtyvälle kyläkouluopettajille myönteinen haaste, joka kannustaa heitä kehittämään omaa työtä.
– En löytänyt tutkimuksia, jotka puoltaisivat pienten koulujen pedagogista huonommuutta. Valitettavasti opettajien on itse vaikea vastata arvosteluun. Heidän on vaikea sanoa ”tämä on hyvä koulu”, koska se yksilöityy
Kotiliesi nro: 5.
Siellä on yksityiskohtaisemmin asiasta pitkä kirjoitus.
Lukekaa, vaikka kirjastossa on sen arvoinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Aika hassulta ajatukselta tuntuu ylläpitää kouluja joissa ei ole oppilaita. Opettajilla on varmaan tuollaisissa koulussa aikaa kehittää itseään. Itse muistan omalta ajaltani pienessä kyläkoulussa ongelmaksi esim joukkuepelit, ei saatu edes yhtä joukkuetta puhumattakaan kahdesta joita olisi pelaamiseen tarvinnut. Koulusta puuttuivat kaikki tarpeelliset laitteet käsitöiden tekemisiin ja tietotekniikkakin tuli ihan viimeiseksi ja muitten vanhaa kalustoa. Ei se mitään herkkua ole olla köyhän kyläkoulun kasvatti. Voi olla niinkin, että saa huonomman lähdön kuin isomman koulun oppilaat.
Itse myös pienen kyläkoulun käyneenä, saan kiittää hyvistä, luovista ja auktoriteetiltaan vahvoista opettajista.
Yhtä hyvä onni ei ollut paljon nuoremmalla sisaruksellani. Silloin opettajat olivat vaihtuneet ja opettajien auktoriteetista ei ollut mitään jäljellä! Kiusattu sisarukseni oli joutua erityisluokalle, koska opettaja oli voimaton koulun kiusanhengen kanssa...
Että mikä se lapsen paras sitten aina onkaan?
Pieni koulu saamattomin, vai suuri koulu pystyvin opettajin...
ja välineitä! Puhukaa vasta sitten, kun itse näette. Ei edes omien lasten valituksiin ole aina luottamista.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla 12:sta kyläkoulun opettajaa.
En tosiaankaan vetäisi tuosta mitään johtopäätöksiä kyläkoulujen opetuksen tasosta tai yhtään mistään muustakaan asiasta koskien kyläkouluja.
Ihan sama jos kävisi vaikkapa kysymässä pienten k-kauppojen kauppiailta pienten k-kauppojen -eduista asiakkaalle. Aika varmasti pienet k-kaupat olisivat ko tutkimuksen mukaan aika loistavia. Enkä siis tällä ota mitään kantaa ko kauppojen hyvyyteen tai huonouteen, vain esimerkki.
Minä olen sitä mieltä, että kaksiopettajainen kyläkoulu ei voi olla hyvä, siis sellainen, jossa opettajalla on opetettavana monia vuosiluokkia yhtäaikaa ekaluokkalaisten kanssa, yleensä esikoulu samassa samalla opettajalla.
Vuosiluokalla ei välttämättä ole kuin yksi oppilas. Hän ei opi samoja sosiaalisia taitoja joita ryhmässä oppii. Vaikeuksia on myös useilla edessä joutuessaan aikanaan isompaan kouluun, jossa luokassa muilla on jo omat kaveriryhmänsä ja tämä sivukyläläinen tulee siihen ihan yksin.
"Vaikeuksia on myös useilla edessä joutuessaan aikanaan isompaan kouluun, jossa luokalla muilla on jo omat kaveriryhmänsä ja tämä sivukyläinen tulee siihen ihan yksin."
Tämä ei oikein ole hyvä peruste sivukoulujen lakkauttamiseen. Eikös se ole sama sopeutumis ongelma jostain kortesjärveltä tuleville 4-5 oppilaalle tullessaan keskustan 100-150 oppilaan kouluun?
lopettamiselle ei ole mitään muuta perustetta kuin oppilaiden loppuminen. Jos koulussa alkaa olla vain noin 15 oppilasta vuodesta toiseen, niin sinne voidaan tuoda sieltä ylitse pursuavasta koulusta oppilaita. Jos sillä toimenpiteelläkään ei oppilaita piisaa, silloin jo voidaan harkita sulkemista..ehkä. Kunnan toimenpiteillä sivukylienkin markkinoinnista kylien kehitys voisi jatkua muuttoliikken myötä eikä näin ollen päädyttäisi koulun sulkemiseen. Jokainen käsittää, että tällä hetkellä päättäjien intressit ovat muualla kuin kouluissa. Koulu ei heidän mielestään "tuota" mitään ja lapset eivät voi pitää puoliaan.
Nimenomaan oppilaspula. Alle 40 oppilaan koulut eivät vastaa tarkoitustaan millään muotoa. Täyttä pelleilyä koko opetus ja jälkiä saadaan paikkailla vuosia.
Oli virkistävän suora tuo sinun kannanottosi. Et edes yrittänyt puolustella kyläkouluja lasten edulla, kuten yleensä, vaan aivan suoraan kerroit idean olevan kylien elinvoimaisuuden parantamisessa. Väliä ei ole kustannuksista tai lasten määrästä tai mistään muusta. Vain se, että kylääsi saadaan tulemaan ihmisiä, jotka sinne oikeasti eivät halua, on tärkeää
Tuollainen rehellisyys on hienoa. Voisi tietenkin kysyä, auttaako se koulu saamaan sinne uusia ihmisiä, siellähän on ollut koulu ja ihmiset on kuitenkin häipyneet sieltä.
Minusta se opetusryhmä ja sen koko on tärkeämpi asia kun se, onko koulussa 40 vai 100 oppilasta. Ekaluokalle tullessaan kaikki ovat samassa asemassa. Kaikille kaikki on uutta. On minusta parempi, että ekaluokalla on oma opettaja, jonka aika on varattu vain niiden ekaluokkalaisten opettamiseen ja peräänkatsomiseen.
Jos opettajalla on useita luokkia ja vielä esikoulu niin siellä seassa olevat yksi tai kaksi ekaluokkalaista on aika omillaan. Sitten aikanaan he tulevat joka tapauksessa menemään sinne isompaan kouluun jossa heidän luokkansa on jo entuudestaan tuttuja keskenään, siihen muodostuneeseen sosiaaliseen verkostoon mukaan pääseminen siinä vaiheessa murrosiän kynnyksellä, on vaikeampaa. Erityisesti kun ne sosiaaliset taidot on pikkasen hukassa kun kavereita on aina ollut liian vähän. Silloin opettajan on paljon vaikeampi sopeuttaa ryhmään tai katsoa perään, ettei tule kiusatuksi.
Ekaluokkalaisten kyseessäollessa se luokan yhteishengen aikaansaaminen on aika helppoa jos opettajalla on vain se yksi ekaluokka. Ja huom. se ei ole liian iso.
kuolemalla vanhuuttaan. Taloja rakennetaan ja alle kouluikäisiä on. Ei ole ketään pakotettu kylälle muuttamaan. Tulijoita on ...vapaaehtoisesti, mutta miksi kunta nostaa oppilasmäärien alarajaa hiljalleen? Pienen koulun ja siis lasten edusta ei tarvitse erikseen mainita, koska lasten edustahan on ensisijaisesti kysymys. Siksi on tärkeää, että kylällä on koulu, lasta ei kiikuteta autolla pitkiä matkoja suureen porukkaan "oppimaan sosiaalisia taitoja". Väärin tulkitsit kommenttejani.
Sittenhän teillä on reippaasti yli 40 oppilasta ja kolme opettajaa, sitä pienempiä kouluja tuskin on rakennettu. Ja lisääntyy vaan joten asia on teillä ihan ok.
Nykyään ne koulukuljetukset tuskin on yli 10 km mittaisia, ne ei ole pitkiä matkoja ne. Pahempi oppilaalle on jos koulu on omassa kylässä pikkasen kauempana. Joutuu kulkemaan jalan parin kilometrin koulumatkaa kyläkouluun. Bussikyyti kotoa saakka kirkolle on näille lapsille onni ja autuus.
Myöskään koulun koko jossain 100-150 oppilasta ei ole mitenkään liian iso. En kyllä näe lapselle olevan juurikaan väliä, onko koulussa 50 oppilasta tai 100 oppilasta. Opetusryhmän koko on tärkeämpi, siitä pitäisi puhua enemmän.
Mistä ristusta tehdään koululla, jossa ei ole oppilaita! En ymmärrä ollenkaan tätä itkua ja valitusta, että kylästä koulu kaatuu. Jos on yksi oppilas luokalla ja toisella kaksi, niin väittääkö joku, että se on LAPSEN edun mukaista. Kaikenmaailman persukyläpoliitikot repii tästä vain ja ainoastaan vaalipropagandaa. Elämää on vaalien jälkeenkin ja 10 vuotta niiden jälkeen.
Persujen ajatusmaailma on näköjään edelleenkin vain ja ainoastaan seuraavat vaalit. Vastuusta ei ole tietoakaan.
Luoja varjelkoon kakaraani joutumasta luokalle, jossa on vain yksi oppilas!
Joku puhuu lapsenkin edusta. Juuri noin se vaan on.
Sie se vaan vastailet itelles.
Mistään ei näköjään tierä mitään, tyhymä oot ku saapas.
Missä on sun argumentit?
vai mistähän tuo kirjoitustyylisi kertoo?!
HEH HEH! HEH HEH HEH ! Sieltä saaduilla elämän eväillä ei parempaan pysty.
Mutta vakavasti. Koita nyt löytää niitä argumentteja kyläkoulu-uskosi taakse.
Tutkittu juttu
Koonnut Marja Puustinen
Pienten koulujen isot haasteet
Gunilla Karlberg-Granlund selvittไไ vไit๖skirjassaan, miksi kylไt puolustavat pieniไ kouluja ja opettajat jatkavat niissไ ty๖tไไn, vaikka niiden tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Kylไkoulu on laatukysymys. Se merkitsee kasvatuksellista ja opetuksellista laatua oppilaalle sekไ elไmไnlaatua kylไyhteis๖lle. Pienuudessa nousevat esille isot kysymykset pedagogiikasta, kulttuurista ja rakenteesta sekไ niiden yhteisvaikutuksesta, Karlberg-Granlund toteaa.
Hไn dokumentoi tutkimuksessaan kylไkouluihin kไtkeytyvไไ arvokasta hiljaista tietoa ja pedagogista osaamista aineistonaan 12 kylไkoulun opettajan haastattelut.
– Tuo pedagoginen pไไoma on vaarassa kadota, kun pieniไ kouluja lopetetaan.
Pienten koulujen lakkauttamista pidetไไn kuitenkin tไllไ hetkellไ sไไstไmisenไ. Tutkimus osoittaakin koulutussuunnitteluun kไtkeytyvไn tasa-arvon, tehokkuuden ja laadun vไlisen ristiriidan.
– Kylไkoululla on sekไ pedagoginen ettไ kulttuurinen tehtไvไ, joita on arvioitava yhteiskunnallisessa kokonaisuudessa. Rakenteelliset muutokset vaikuttavat aina my๖s koulukulttuuriin ja opettajien mahdollisuuksiin toteuttaa oppilaslไht๖isiไ tavoitteita.
Gunilla Karlberg-Granlundin kasvatustieteen vไit๖skirja Att f๖rstๅ det stora i det lilla. Byskolan som pedagogik, kultur och struktur. ลbo Akademi. Tilaukset www.tibo.net
Kyläkoulut ovat ihan hyvä juttu lapsellekin, jos luokalla on edes 4-5 oppilasta, muttakun näissä lopetettavissa kouluissa on järjestään vuosiluokkia ilman oppilaita ja sitten on yksi tai kaksi oppilasta per luokka ja sitten yhtä äkkiä se yksi tai kaksi isoa vuosiluokkaa, joista saadaan kokoon se 20 oppilasta. Ei sinä juuri sosiaalisia taitoja opita ja vertaisryhmä puuttuu. Ei hyvä.
Minäkin kannatan lämpimästi 35-40 oppilaan kyläkouluja, mutta kun alle 30 oppilan ruvetaan menemään niin nämä ongelmat alkavat kerääntyä. Lisäksi kyläkoulun opettajalta vaaditaan todella paljon osaamista, joten kaikista siihen ei todellakaan ole. Se on vaan niin, että jos kahden opettajan koulussa ei juurikaan ole särkymänvaraa opettajien suhteen.
Sitten se on huvittavaa, kun opettajat tutkii toistensa opettamista.... ei korppi korpin silmää noki.
Ei okein vakuuta.
Ei vakuuta mitenkään, kun on omakohtaista ja tuttavapiirin kokemusta kolmesta täysin kafkamaisesta kyläkoulusta, jossa opetus oli olematonta. Kaksi näistä kouluista oli Etelä-Pohjanmaalta ja yksi Keski-Pohjanmaalta. Onneksi voi puhua mennessä aikamuodossa. Kaikille näilla tapauksille on yhteistä, että oppilaiden vanhemmista valtaosa oli valmis lopettamaan pelleilyksi menneen koulun, kun taas koulun puolesta itkuvirsiä väänsi sellaiset, joilla ei ole ollut kosketusta koulun opetukselliseen puoleen enään vuosiin tai vuosikymmeniin.
Eli lasten selkänahasta ja tulevaisuudesta oltiin valmiit repimään kyläterapian nimissä!
aina mene. Kokemuksia on myös toisenlaisia. Huom.. mielipiteet hyviä, mutta yleistykset huonoja.
Omassa kyläs oli pienenpieni kyläkoulu kanssa. Opettajat, kaksi kakkaletta, oli hirveissä riiroissa keskenään. Mun mielestä toisella niistä ei ollut ihan kaikki tallella. Sellainen meno voi onnistua vaan pienessä kyläkoulussa, isoos koulus joku kattoo vähän edes perään.
Koulun loppuminen oli hyvä juttu kaikille, eikä kukaan ole sitä kaivannut.
Mun mielestä alle kolmiopettajaiset koulut on syytä lopettaa ihan oppilaiden takia, vaikka se kuskaaminen tulis kalliimmaksi taikka halvemmaksi, ihan sama.
Luokilla pitää kanssa olla luokkakavereita, muuten lapset ei opi pärjäämään toisten kanssa, siitä tulee osalle pahoja omgelmia myöhemmin.
Pikkuruikkuiset kyläkoulut ovat perseestä ja syvältä!
Kyläkoulu-usko on perverssiä lahkolaisuutta, jossa uskossa vahvojen motiivit ovat aivan jotain muuta kuin lasten edun mukaisia!
vastausta...muutakin kuin rumia sanoja.
Miksi kyläkoulu-uskovaisilla on kova tarve koota kasaan tälläisiä "tutkimuksia"?
Taitaa omatunto kolkutella.......
Kyllähän tuosta ny haiskahtaa "rantaruottalaaste"
propaganda, tottakai ne haluaa piäniä kyläkouja
jotta ei vaan jouru"härregud" meidän kullannuput joudu suomenkielisehe rahvaatte kouluhu.
Rahaa ei pikkukoulujen ylläpitoon ja silla siisti,
vai haluattako veronkorotuksia ?
erityisopettajien, kouluavustajien, koulujen laajentamiseen ym lakkauttamisen lisäkustannusten aiheuttamiin kustannuksiin?
Mistä ne rahat otetaan menneisiin kulutusjuhliin.
Joista me taatelintallajat ei päässy osalliseksi.
Paremman väen ahneus ja mulle kaikki heti porukka,pisti maailmantalouden lamaan.
Nyt sitä tullaan maksamaan yhteisesti,myös me jotka eivät olleet siitä ahneudesta nauttimassa.
Se taitaa merkitä palveluitten huononnuksia,lakkauttamisia ja etäännytystä.
Me täällä netissä voimme ihan vapaasti solvata toistamme,herrat vain hymyilevät partaansa.
On se kuitenkin hyvä että tavallinen kansa kelpaa edes johonkin,maksumieheksi.
tuohon muuta voi sanoa.
Näin on