Tiedustelis...

..muiden kokemuksia myyräkuumeesta(alusta, hoidosta jne.) Olen kyllä vieraillut tuolla ilmoittamallasi sivulla, mutta olisi huomattavasti tärkeämpää saada henkilökohtaista palautetta aiheesta, lähinnä juuri kokemuksen pohjalta.

Myyräkuumeen tartunta ja oireet

Myyräkuumeen aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmiseen useimmiten hengitysteitse. Virus leviää aeresolina pölyn myötä paikoissa, joissa on jyrsijöiden tuoreita ulosteita, ja joutuu näin keuhkoihin. Näin ollen ei ole ihme, että puuliiteri on kokemustemme perusteella yleinen tartuntapaikka. Todennäköisesti virus ei kovin kauan säily tartuntakykyisenä myyrän ulkopuolella, mutta virusta kantava myyrä erittää sitä virtsassaan käytännössä koko elämänsä.

Myyräkuumen itämisaika on keskimäärin noin kolme viikkoa. Jos epäillään myyräkuumetta, kannattaa muistella, missä on ollut kolme viikkoa, ei kolme päivää aiemmin. Tauti alkaa yleensä äkisti ja rajusti korkealla kuumeella. Tätä voi seurata päänsäryn ohella muita keskushermosto-oireita. Useimmilla on myös selkäsärkyä, vatsakipua ja pahoinvointia. Osalla potilaista esiintyy myös näköhäiriöitä. Joillain on myös pieniä verenpurkaumia iholla - onhan kyseessä verenvuotokuume, vaikka lievä sellainen.

Munuaisoireet alkavat parin päivän kuumeen jälkeen, jolloin virtsan määrä vähenee tai eritys lakkaa kokonaan. Tämä voi aiheuttaa nestetasapainohäiriöitä, ja 5%:lla sairastuneista dialyysihoito (keinomunuaishoito) on tarpeen. Munuaisten toimintaa palautuu viikon kuluessa ja siinä vaiheessa virtsaa saattaa erittyä paljon, jopa 7 litraa päivässä. Tämä "laihdutuskuuri" voi olla aika raju, ja sitä seuraava väsymystila voi kestää muutaman viikon.

Oireet vaihtelevat potilaskohtaisesti melkoisesti. Kaikilla ei esiinny virtsaamishäiriöitä. Toisaalta selkäkivut voivat olla kovat ja aiheuttaa epäilyn umpilisäkkeen tulehtumisesta tai jopa sydäninfarktista. Koska myyräkuume on yleisinfektio, saattaa siihen joskus liittyä muita vakavia sivuoireita, kuten aivokalvontulehdus, maksatulehdus, sydänlihastulehdus tai keuhko-ongelmia. Oireiden vaihtelevuuden vuoksi taudinmääritys kannattaa varmistaa verinäytteestä tehtävän vasta-ainetestin avulla. Nykyisin myyräkuume voidaan määrittää nopeasti yhden verinäytteen perusteella.

Lohtuna sairastumisesta on elinikäinen vastustuskyky. Kuolleisuus myyräkuumeeseen on alhainen, 0,1%. Mitään pysyviä haittoja taudista ei normaalisti jää, joskin eräissä vakavissa tapauksissa potilaat ovat myöhemmin valittaneet, ettei suolaisen tai alkoholin nauttiminen yhtään isommin ota luonnistuakseen. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen. Mitään varsinaista lääkettä myyräkuumeen perushoitoon ei ole. Kaukoidässä on käytössä heikennettyyn virukseen perustuvia rokotteita, joita lännessä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. USA:ssa ollaan melko pitkällä molekyylibiologisin keinoin valmistetun puhtaan rokotteen kehittämisessä.