Meijänkieli jota puhutaan pitkin pohjanmaan rannikkoa on oikeastaan oma kielensä.se poikkeaa riikin ruotsista niin paljon että sitä voitaisiin pitää omana kielenään mutta Ruotsin kuningas on halunnut ruotsalaistaa nuo kylät jo aikoja sitten.Maalahden,Petolahden,Korsnäsin ja Närpiön alueella puhutaan eri murretta.nuo murteet poikkeavat joskus toisistaan niin suuresti että oli kerran tapaus jossa kaksi ruotsalaista rakennusmiestä sattui samalle työpaikalle ja toinen niistä oli Vöyriltä.Nuo työmiehet eivät ymmärtäneet kuitenkaan toisiaan omalla kielellään vaan joutuivat lopuksi keskustelemaan toistensa kanssa suomeksi.Tuo tapaus kertoo paljon siitä eristyneisyydestä missä nuo heimot ovat eläneet omissa kylissään.kaupunkilais ruotsalaiset ja hallintoporukka on omaksunut kirjakielen ja esim vaasassa puhutaan naurettavan kirkasta ruotsinkieltä.Sensijaan esim maatalousihmiset vähän sivummalla Maalahdessa ja Petolahdessa puhuvatkin jo tosi värikästä kieltä ja tuota kielipankkia ei ole pystynyt tuhoamaan edes Ruotsin kuningas tai suomen koululaitos.Oppilaat nykyäänkin oppivat kouluissa tuon kirjakielen mutta kun kysäisin koulupojalta että osaattako te riikin ruotsia niin hän sanoi että kyllä me sitä luetaan mutta ei me puhuta sitä kavereitten kanssa.On myös sellaisia teorioita että tuo väestö olisi vaihtanut kielensä ruotsiin ja olisi alkujaan ollut esim suomalaista väestöä.tuo teoria tuskin pitää paikkansa koska muuten heidän sanastonsa olisi osaksi suomea.He ovat kuitenkin todennäköisesti alkuperäinen germaaninen heimo jonka kieltä voitaisiin vaikka ruveta pitämään kantaruotsina jonka Ruotsin hallituskoneisto on tuhonnut .Ruotsalaiset voivat tulla tänne Suomeen tutkimaan omaa menneisyyttään eli sitä mitä hekin kerran olivat .Äärimmäinen ilmiö on nyt meneillään Malmön mellakat jotka kertovat vähän missä nyky ruotsissa mennään.
Rantaruotsi;ikivanhaa germaanista kieltä
kissamies57
251613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Meänkieli on Tornionlaakson suomea, ei ruotsia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meänkieli
Germaanisista kielistä eriytynyt muinaisskandinaavinen kieli on säilynyt parhaiten Islannissa, hiukan eristyksissä muista. Pohjanmaan ruotsi on omanlaisensa, samoin Ahvenanmaan ruotsi. Ahvenanmaalaisia jopa hiukan loukkaa se, ettei heitä aina ymmärretä Ruotsissa, vaikka samaa kieltäkin puhutaan.
kyllä mä tiedän että tornionjokilaakson suomea kutsutaan meiänkieleks,mähän oon käynykki siellä jo parikymppisenä snadina mutta toi meiänkieli mitä mä sanon on yhdeltä rantaruattalaiselta sanottu ja tuli vaan tässä sanottua mutta lopettakaa kompastelreminen noihin lillukanvarssin tai tulee kivinen taival.
No mistäs niitä germaaneja sinne teiän perälle olisi tullut ????
Ruotsi on ollut pääsoiltaan Suomenkielinen alue vielä 1000 luvun alussa, Tanskalaiset toivat kielen tullessaan Kalmarin unionin aikoihin.
Karrikoidesti voidaan sanoa, että ruotsinkieli syntyi siitä, kun suomenkielinen rahvas pakotettiin puhumaan tanskaa 1100-1500 lukujen välillä.
Jutut.Ei päätä ei häntää.Uusia satu setiä..
Älä silti masennu, näin se vaan on, Ruotsissa on tehty paikannimitutkimuksia, joissa voidaan todeta aika milloin kieli paikkakunnalla on vaihtunut.
Näin ne Ruotsalaiset nykyään väittää, ei se minun keksintöä ole ...
Jos palataan aikaa taakseppäin kivikaudelle on skandinaviassa asustellu paimentolaiskansa elikkä saamelaiset jotka ovat suomalaisugrilaisia mutta eivät kuitenkaan suomalaisia.Suomalaiset ja saamelaiset ovat olleet yleensä paimentolaiskansoja kun taas ruotsalaiset ovat rannikkoväkeä.myös me suomalaiset olemme vaihtaneet kieliasua Agrikolan jälkeen jolloin meille kehitettiin kirjakieli.Asiat ovat suhteellisia ja aina voi takertua lillukanvarsiin.
Saamelaiset ovat kyllä paimentolaiskansaa, mutta suomalaiset ovat maanviljelyskansaa ja juuri tästä on lähtenyt se ero saamelaisen ja suomelaisen kulttuurin ja kielen välille, vaikka molemmat kansat ovatkin ns. suomalais-ugrilaisista sukujuurista.
J.K. Kannattaa ensin opetella oikeinkirjoittamaan suomeksi, jos tahtoo esiintyä asiantuntijana kielen ja sivistyksen aloilla.
Saamelaisten "paimentolaisuus" on aika myöhäinen juttu ja voi olla, että se on syntynyt vasta keski-ajan loppupuolella.
Alunperin on todennäköisesti vain seurailtu tunturipeuraa, eli niitä ei varsinaisesti paimenneta, vaan peura liikkuu omia luonnollisia reittejä vuodenaikojen mukaan ja ihmiset seurailevat näitä laumoja, vähänniinkuin Intiaanit seuraili biisoneja preerialla.
Nenetsit Jamalin niemimaalla "paimentaa" porojonsa samalla systeemillä, eli eläintä ei sinänsä kuljeteta mihinkään suuntaan, vaan annetaan sen kulkea omien vaistojensa ohjaamana.
Mitä tulee muihin väitteisiin, niin ne oli niin lapsellisen naiveja, etten ala edes kommentoimaan ...
Kyllähän suomalaiset ovat osanneet kaskeamisen ja viljelemisen jo pitkään mutta viljelijät olivat myös karjanhoitajia ja siksi myös paimenia.Suomalaiset siirtyivät kaskiviljelystä kolmikantaviljelyyn jossa käytettiin palkokasveja kuten apilaa ja hernettä typentuottajana.tuon taidon he ovat oppineet tietenkin muilta kulkijoilta.nykyinen viljely taasen perustuu keinotyppilannoitteeseen joka on tuhonnut meidän sisävesistömme suurelta osalta.nyt kun energian hinta nousee ollaan taas palaamassa vanhaan parempaan mutta kun taito on menetetty on sen oppiminen lujassa.pelkkä geenien tutkiminen tuskin johtaa tarpeeksi laajaan tulokseen,siksi olenkin yleensä käyttänyt vanhaa temppua elikkä että kieli on kansan muisti.myös eläminen ihmisten ja eläinten parissa on välttämätöntä saadakseen edes jonkinlaisen kuvan tuosta menneestä.pelkillä kirjoilla ei viisastu koska historia on aina jonkun kirjoittamaa ja on uskallettava epäillä ja asettaa hypoteeseja .jos hypoteesi on väärä sen voi yrittää kumota.Fyf fa!
Mitä ihmeen paimentolaisuutta ???
Kuvitteletko tosissasi että tänne korpimaihin vaelsi aroilta joitain lammaspaimenia lampaineen ...
Kaskiviljely on ollut maailmalla ihan yleistä, ei se ole mikään Suomalainen erikoisuus, itseasiassa se on maanviljelystapa joka soveltuu nimenomaan keveilla ja alkeellisilla työkaluilla viljelevälle, jopa amerikan intiaanit harrasti kaskiviljelyä ennen kuin valkoiset sinne tuli.
karjanhoitokin on muuttunut paljon parin sukupolvena aikana.Vielä minun vanhempien aikana karjat laidunnettiin metsissä ja niityillä.Heinänteko oli niin raskasta ja työmiehiä vaativaa puuhaa että heinää varastoitiin vain talven ylimenoajaksi.karja siis kasvatettiin ja lihotettiin kesäaikana paimentamalla niitä pitkin Suomen saloja.Jo noin 5 vuotiaat tytöt osasivat tuon taidon eikä kouluun ollut kaikilla mahdollisuutta.Heinä myös niitettiin käsin viikatteella niin että oli niittomiehet esim kolme niittäjää lähti rinnan.Tuo vaati tietysti käden taidon mutta kyllä luonto opettaa tikanpojan puuhun.Leipävilja oli tärkein ja suuri osa viljelysmaista käytettiinkin viljantuotantoon koska vilja vastasi tuolloin rahaa.Lehmät ja muut kotieläimet olivat maatiaisrotuja ja kylmän ja nälän kestäviä.Lehmät eivät lypsäneet puoliakaan siitä mitä nykyiset jalostetut maitokoneet mutta niiden hoito 0li naurettavan helppoa nyky sisähoidokkeihin.Nykyinen koneellistettu maatalous on tullut tiensä päähän samoin kuin sisäsiittoinen elämäntyyli kaupunkien lähiöissä.Kotieläimet kuten lehmät ja lampaat ja hevoset tekivät siis työtä samalla kun ne laiduntivat metsissä.Nykyisessä sisäkasvatuksessa eläimille jjää vain löhöäjän rooli kun isäntäväki raataa itsensä hengiltä.lampaat raivasivat vesakot ja kulkeminen metsissä oli helppoa.Nyky metsät ovat monitoimikoneen jäljiltä siinä kunnossa ettei siitä pääse läpi ees hirvikään.
Kyseisessä karjanhoidossa ei ole kysymys silti paimentolaisuudesta, sanan oikeassa merkityksessä.
Lehmät ja lampaat laidunsi metsissä, mutta talot ja tilat oli olemassa, aivan kuten nykyäänkin.
Maitoahan ei ennen 1900 lukua edes maakunnissa tuotettu myyntiin, karjan tehtävä oli tuottaa lihaa ja vuotia, joten karjaa ei ollut kovin paljon.
Talon tarvitseman maitomäärän tuotti hyvin kaksi tai kolme lehmää.
Maatilat tuotti viljaa ja 1800 luvulla perunasta tuli ehkä tärkein kasvi talonväen ruokkimsien kannalta, lihaa ja kalaa saatiin myös metsistä ja vesistöistä, tai rannikolla mereltä.
Kyllä myytävät tuotteet oli muuta kuin maitoa.
Paimenko ei siis ole paimen vai miten se menee?Nuo talotkin oli muuten paljon pienempiä kuin nykyiset omakotitalot joita ollaan rakennettu pilvin pimein hullut 15 vuotta talouden pyöriä käynnissä pitämässä.Torpassa joka oli n 25 Neliömetriä saattoi asua useita henkiä ja jo ihmiset keskenään tuottivat lämpöä.Pihalla oli aina tilaa eikä ihmiset olleetkaan niin sisäkasvatettuja kuin nykyisin.Puuhella riitti lämmittämään nuo neliöt koska rakennukset olivat myös matalia nykyisiin energiasyöppötaloihin verrattuna.
Paimen ja paimentolaisuus tarkoittaa eri asioita.
Vähän niinkuin lada ja auto on eri asioita.
"Maitoahan ei ennen 1900 lukua edes maakunnissa tuotettu myyntiin, karjan tehtävä oli tuottaa lihaa ja vuotia, joten karjaa ei ollut kovin paljon.
Talon tarvitseman maitomäärän tuotti hyvin kaksi tai kolme lehmää."
Maitoa ei tuotettu suuria määriä myyntiin lähinnä sen vuoksi että kulkuyhteydet ja säilytysmenetelmät olivat huonoja, mutta kyllä se maito tärkeä tuote kuitenkin oli jo 1800-luvulla, kun siitä tehtiin voita. Muistaakseni voin myynnillä oli Suomen suuriruhtinaan koko ulkomaanviennistä varsin merkittävä osuus, ja Suomi oli varsin tunnettu voistaan.
Tuota on joskus tutkittu, miksi suomalaisten esi-isät aikoinaan ottivat kotieläimeksi vaativampihoitoisen lehmän, eivätkä sitkeämpää vuohta. Molempien maidontuotto oli vuositasolla suunnilleen samalla tasolla johtuen lehmien huonosta ravinnosta ja pitkästä ummessaoloajasta, eli lehmiä saatettiin esim. keskiajalla lypsää vuodesta kuukausi tai pari.
Luultavasti lehmä yleistyi alunperin sen takia että se tuottaa paljon sontaa, mikä oli käytännössä entisajan maanviljelijöille ainoita hyviä maanparannusaineita.
Lehmiä ei ollut sen takia kovin paljoa, koska ne olivat kalliita ja vaativat varsinkin talvisin paljon hoitoa ja rehua, jolloin pienellä talolla ei ollut käytännön resursseja hankkia ja pitää suurta lypsykarjaa. Pitää vielä muistaa että Suomi on iso maa, eli etelä- ja lounais-Suomen kartanoalueilta löytyi jo varhain suuria karjoja. Sen sijaan pohjoisessa Suomessa isot karjat yleistyivät vasta 1900-luvulla.
Olenee vanhaa ruotsia, jota nykyiset ei enää puhu niin.
Hieno taso tässäkin kielikeskustelussa...
No eikös alkuperäinen väite, ole yhtä absurdi ja lapsellinen, kuin vastauskin ...
Puurot ja vellit jutussasi aika lailla sekaisin...
:D :D
Mutta jotain perää sikäli, että mm. Paula Wilson on rannikon paikannimitutkimuksissaan pyrkinyt osoittamaan Suomen rannikon monien paikannimien olevan pikemmin varhaisgermaanista perua kuin puhtaasti ruotsinkielellä selitettävissä. Joka tapauksessa ajalta, jolloin kokonaisuudeesta nimeltä Ruotsi ei voinut oikein puhuakaan.
Ja vielä vastaus kysymykseen että kuka Paula Wilson:
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2009-02-26,104:5:595780,1:0:0:0:0:0:
Tunnettu myös Bengtskärin majakan kunnostajana ja Rosalan "viikinkikeskuksen" luojana.
Ihan oikeassa hän on mielestäni siinä, että kristinusko varmasti oli juurtunut Suomeen jo ennen ristiretkiä, joita ei ehkä mainitulla tavalla tapahtunutkaan. Sitä paitsi arkeologit ovat tästä jo pitkään olleet samaa mieltä.
Wilson romuttaa monen svekomaanin sankariviikinkitarinat Suomen asuttamisessa. Toisaalta hän kategorisesti nauraa fennomaanien yrityksille juontaa rannikon oudot paikannimet vaikka väkisin suomenkielestä.
Taannoin jossakin iltapäivälehdessä esiteltiin teoriaa, että joskus 800 -luvulla olisivat frankit hyökänneet Pohjanlahden rannikolle (ehkä Eurooppaa ryöstelevien viikinkien takia?) ja sitten myöhemmin perustaneet pieniä siirtokuntia välittämään turkiskauppaa ja muuta.
Tutkija oli pannut merkille tavallisenta suomalaisesta poikkeavia piirteitä Pohjanmaan väestössä, kuten tummemman ulkonäön ja isomman tuulenhalkaisijan.
Joka tapauksessa hautalöydöissä on etelelämpääkin löytynyt frankki -tyylisiä aseita.
Jos frankkien paikallisia keskittymiä on ollut, niin ehkä paikallisissa murteissa olisi vielä löydettävissä frankkivaikutteita.
Jos joku saa käsiinsä vanhahkon kirja "Pohjois-Satakunnan kirkkoteillä" niin siinä on perusteltu aika hyvin mm. sanaston avulla miten Euran seudulle on muuttanut vuoden 800 kieppeillä vallooneja.
Tunnen erään niiltä seuduin kotoisin olevan kaverin ja on niin ranskalaisen näköinen kuin vain voi olla. Musta tukka ja mahtava nenä. Ei ole sen kaverin geenit Uralilta.
Tämä idiootti joka ei osaa käyttää edes välilyöntiä on ilmeisesti palstalla pitkäänkin ripuloinnut jätettään tänne.
meänkieli on siis suomenkielen murre, ei ruotsin.
Tuo frankkijuttu on palstalle tyypillistä huuhaata.
Sinun egoistinen luonteesi vaan on sellainen, että kaikki mikä on sinun mielipiteistäsi poikkeavaa on huuhaata. Eikös näin olekin ?
Hae kätösiisi tuo kirja Pohjois-Satakunnan kirkkoteillä, lue se ja kumoa perustellen ne tutkimustulokset. Sitten olet muutakin kuin pelkkä pahainen suunsoittaja jos siihen kykenet.