http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=48143&k=fi&old=754&rapo=20255
Työministeri Filatov: Työllisyysohjelman painopisteet ja toteutus
Hallituksen kunnianhimoisena hankkeena on työllisyyden kasvattaminen 100 000 uudella työpaikalla hallituskauden loppuun mennessä. Sen lisäksi työllisyysasteen pitäisi kohota seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 %:iin, kun työllisten osuus nyt on 66 % (lokakuu 2003) . Tämä tarkoittaa työllisyyden nostamista edelleen ainakin 150 000 hengellä.
Onkohan Filatov esikuntineen nyt oikein ajan tasalla. Esimerkiksi valtion virasto Tilastokeskus ennustaa työllisen työvoiman määrän kasvavan 109 000 hengellä vuoteen 2010 mennessä:
Suomi vuonna 2002 2010
Väestö 5 206 5 368
Työllisyystilanne 67% 75%
Työikäisten osuus 67% 67%
Työikäisten määrä 3488 3597
Työllisten määrä 2337 2697
Siis jotta pidettäisiin edes nykyinen 67%:n työllisyyden taso, pitäisi Suomeen luoda 109 000 uutta työpaikkaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Jotta työllisyysaste olisi vuonna 2010 75%, pitäisi Suomeen luoda vaatimattomat 360 000 uutta työpaikkaa. Siinä kyllä Lipposen hallitusten työttömyyden puolittaminen 100 000 uudella työpaikalla kalpenee noiden lukujen rinnalla.
Työministeri Filatov: Työllisyysohjelman painopisteet ja toteutus
Hallituksen kunnianhimoisena hankkeena on työllisyyden kasvattaminen 100 000 uudella työpaikalla hallituskauden loppuun mennessä. Sen lisäksi työllisyysasteen pitäisi kohota seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 %:iin, kun työllisten osuus nyt on 66 % (lokakuu 2003) . Tämä tarkoittaa työllisyyden nostamista edelleen ainakin 150 000 hengellä.
Onkohan Filatov esikuntineen nyt oikein ajan tasalla. Esimerkiksi valtion virasto Tilastokeskus ennustaa työllisen työvoiman määrän kasvavan 109 000 hengellä vuoteen 2010 mennessä:
Suomi vuonna 2002 2010
Väestö 5 206 5 368
Työllisyystilanne 67% 75%
Työikäisten osuus 67% 67%
Työikäisten määrä 3488 3597
Työllisten määrä 2337 2697
Siis jotta pidettäisiin edes nykyinen 67%:n työllisyyden taso, pitäisi Suomeen luoda 109 000 uutta työpaikkaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Jotta työllisyysaste olisi vuonna 2010 75%, pitäisi Suomeen luoda vaatimattomat 360 000 uutta työpaikkaa. Siinä kyllä Lipposen hallitusten työttömyyden puolittaminen 100 000 uudella työpaikalla kalpenee noiden lukujen rinnalla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On hyvä, että tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin ja näinollen työttömyyden alentaminen. Mutta toiveajattelun tasolle se jää. Riippumatta siitä, mikä hallitus meillä on asioita hoitamassa, työttömyys vain pahenee, sillä eri hallitusten käytännön toimenpiteet ovat nykyisessä tilanteessa riittämättömiä. Tämäkään hallitus ei uskalla tehdä niin radikaaleja päätöksiä, kuin käytännössä todella tarvittaisiin. Työttömyys vain pahenee, ja sen mukanaan tuomat sosiaaliset ongelmat samoin. Osa työikäisestä väestöstä syrjäytyy ja vieraantuu työnteosta ja yhteiskunnasta. Syntyy uusi köyhälistö.
Vieläkin jotkut tahot, ilmeisesti tahallaan ja harkitusti, levittävät tarinaa, että meillä muka uhkaa työvoimapula suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Se vaihe on jo menossa, eikä todellakaan näytä uhkaavan työvoimapula, vaan uhkaa ja on jo tullutkin HITAASTI JA VARMASTI PAHENEVA TYÖPAIKKAPULA. Toistan: "Meitä uhkaa TYÖPAIKKAPULA". Kehitys on menossa tähän suuntaan, eikä mitkään pienet toimenpiteet tätä yleissuuntausta miksikään muuta. Työttömyys pahenee!
TYÖVOIMAPULA uhkaa myös. Ennusteiden mukaan vuoden 2010 ja 2020 työikäinen västö vähenee 350 000 henkilöllä. Vuosien 2020 ja 2030 välisenä aikana 120 000 henkilöllä. Eli kyllä työvoimapula on ihan konkreetinen ongelma jo tänään. Jos työvoiman riittävyyttä aletaan pähkäillä vasta 2010, ollaan jo myöhässä. Nykyisellä nälkävuosien (1866-1868) aikaisilla syntyvyyslukemilla kotoperäiset konstit eivät riitä. Tänään syntyvät lapset ovat täysi-ikäisiä vasta vuonna 2022.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan vuodesta 2010 lähtien lisää vähintään 20 000 henkilöä JOKA VUOSI seuraavan 20 vuoden aikana.
http://www.utu.fi/agricola/hist/kronologia/
http://www.vaestoliitto.fi/toimintayksikot/vaestontutkimuslaitos/images/kaavio5.gif
Monet erittäin viisaat ja pätevät henkilöt ovat ennustelleet sitä työvoimapulaa tulevaksi jo vuosikymmenten ajan ja ainakin tähän asti he ovat olleet aina väärässä ja minä tyhmä aina oikeassa.
Menisikö lasku siinä vikaan, että tilanne työvoiman tarpeessa muuttuu myös vinhaa vauhtia teknisen kehityksen ja automaation vaikutuksesta. Ja mitä vaikuttaakaan tämä, että työvoimavaltaiset yritykset siirtyvät suureksi osaksi ulkomaille, halvan työvoiman maihin.
Ne käyrät, taulukot ja tilastot ovat aina tähän päivään saakka toistuvasti johtaneet harhateille, mutta nämä viisaat eivät ole siitä mitään oppineet. Edelleen väitän, että ei uhkaa työvoimapula - vaan TYÖPAIKKAPULA.
Taitaa olla jonkun edun mukaista tehdä tuollaisia vääriä ennustuksia, joita on tehty jo vuosikymmeniä, ja aina ne ovat osoittautuneet vääriksi. Ei edes hallitus ole todellisuudessa niin tyhmä, että uskoisi tosissaan omien toimenpiteidensä vaikuttavan niin tehokkaasti, että työttömyys merkittävästi laskisi. Kyllä työttömyys säilyy ja työpaikkapula vaivaa tulevaisuudessakin.
Pienin työttömyys meillä oli 1970-luvun alussa, jolloin nuo suuret ikäluokat astuivat valtavin joukoin työmarkkinoille, mikä sekin olisi tilastotiedelogiikan vastaista.
Laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon, että juuri työssäkäyvät, nuoret ikäluokat kuluttavat eniten. Tarvitaan asuntoja, huonekaluja, elektroniikkaa, lastenvaippoja, leluja, päiväkoteja, kouluja yms., mikä luo uutta kysyntää ja lisääntynyt kysyntä taas uusia työpaikkoja.
Työttömyydestä tuli Suomessa ongelma, kun nämä suuret ikäluokat olivat hankkineet kaiken välttämättömän ja turhankin omaisuuden ja krääsän. Kun samat ikäluokat siirtyvät muutaman vuoden päästä eläkkeelle, heidän kulutuksensa vähentyy nykyisestäänkin. Jokainen voi tarkkailla, kuinka vähän 60-75 -vuotiaat eläkeläiset kuluttavat.
Vastaavasti kun työssäkäyvät ikäluokat pienenevät, pienenee heidänkin yhteiskulutuksensa, vaikka edessä ovat samat hankinnat kuin suurilla ikäluokillakin. Asuntoja, huonekaluja, vaippoja, leluja, päiväkoteja ja kouluja tarvitaan vähemmän kuin ennen. Pienet ikäluokat tuottavat itse tarvitsemansa entistä vähäisemmät tarvike- ja palvelumäärät. Eivät he tarvitse ulkomaalaisia tuottamaan niitä itselleen.
vielä paljon työtä ja omistuksia muuttaa ulkomaille kuin myös työtä pystytään automatisoimaan, veikkaan enintään lievää laskua työttömyyteen, mutta työttömyys ei edes poistu. Laskunmaksajista tosin voi tulla pula.