Kuolemaa ennen ja jälkeen

bolgrad** kirjoitti:

Täällä ollaan ihmetelty jälleensyntymistä ja sitä, että jos ihmisellä on vapaa tahto syntyä, miksi syntyä kurjiin oloihin?
Tässä oma mielipiteeni asiasta (toki olen lukenut paljon aiheesta ja tehnyt ns. oman totuuteni asiasta)

Ensinäkin ne ihmiset, jotka ovat läheisiä ystäviäsi, vihamiehiäsi ja sukulaisiasi, ovat olleet kanssasi ennenkin, entisissä elämissäsi. Äitisi oli ehkä siskosi ja isäsi paras ystävä ja sitä edellisessä äitisi oli tyttäresi ja isä työnantajasi...
Suhteesi heihin nyt, voi kertoa mitä se oli ennen.
Avioliitto, missä mies alistaa naista hellan ja nyrkin väliin on voinut ennen olla isäntä orja suhde. Tämä ihmissuhde viidakko vaihtaa rooleja ja meidän tehtävä on karmallisesti selvittää suhteemme niin, että lopputulos on viimein molemmille osapuolille myönteinen.

Miksi synnymme uudelleen?

Uskon että taivaassa olemme oman persoonamme omaavia ajattelevia henkiä. Lepäämme siellä, mutta lopuksi lihallisuuden vetovoima alkaa mangeetin tavoin vetäämään puoleensa. Olemme Luojan lailla luovia persoonia ja unelmoimme ja haluamme luoda jotain pysyvää.
Ehkä junat, lentokoneet, autot, kännykät ym. laitteet ja keksinnöt on suuniteltu taivaassa, mutta toteuttaakseemme unelmamme, tarvimme materiaalia.

Mutta miksi syntyä kurjiin oloihin?

Miksi rakastaa ylipäätänsä ketään?
Kuten jo mainitsin karmallisesta suhteesta, uskon että se on osa syy. Ja toinen on rakkaus niihin ihmisiin, kenen kanssa on aina aikojen alusta asti ollut. Vihollisemme valitsemme itse -sanotaan jossain aforismissa ja mikä ettei. Ehkä se, että omistaa ainakin yhden vihamiehen on keino oppia tuntemaan itseään ja omia heikkouksiaan kaikkein parhaiten. Ja loppujen lopuksi, vihamies on elämässä usein se, jota ajattelee kaikkein eniten (jos sellainen henkeen ja vereen on) eli kyse lienee sittenkin rakkaudesta, tai ainakin kiintymyksestä.

Tulemme tänne joka kerta oppimaan ja oivaltamaan jotain uutta.
(toki aina elämämme ei menekkään niin, kuinka sen suunnitelimme, vaan esim. kuljemme harhaan.)

Totuus on kuitenkin, että paljon on ihmisiä, joilla on ollut muistoja entisistä elämistä ja jotkut jopa menneessä vieraaseen kaupunkiin turistiksi, muistaa yllättäen kaupungista katuja, taloja, ihmisiä ja itsensä. Lapsilla on muistot viellä tallella, mutta usein aikuiset tukahduttaa ne, kuvitellessa lapsen kertovan mielikuvitustarinoita. Pitäisi oikeasti kuunella lasta!!!

Alkukirkko hyväksyi jälleensyntymisajatuksen, mutta Konstantinopolin toinen kirkkokokous vuonna 553 julisti sen kerettiläiseksi.

idässä taas uskotaan lujasti uudelleensyntymiseen.

Kannattaa lukea kirjoja aiheesta, ennenkuin tuomitsee asian humpuukiksi.
On paljon ihmisten kokemuksia, joita ei voi selittää muuten kuin, että ihmisen henki on ollut täällä ennenkin jossain toisessa ihmisessä ja kuoltuaan tulee taas takaisin.

Eikä näissä kirjoissa kerrota kuninkaalisista ja vallanpitäjistä, vaan ihan tavallisista ihmisitä tavallisissa elämissä. En itse ole viellä törmännyt yhteenkään prinsessa tarinaan.

Itse pohdin, onkohan astrologisella kartalla mitään merkitystä syntymiin. - olenko aina numerologisesti sama? 4 ja 9 ja horoskoopiltani sama oikku? Se kyllä edesauttaisi karmallisessa tehtävässä, kun persoona pysyisi kutakuinkin vakiona (sen verran uskon syntymäkartan tulkintaan, sillä omalta kohdaltani ja perheen kohdalta osuu osuvasti nappiin)

No, aika näyttää, tuleko takaisin vai heittääkö Jumala minut liekkeihin, koska uskon tähän niin vahvasti.

Hauskaa tätä elämää kuitenkin kaikille.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä