Kun täällä on tätä uskontokeskustelua, niin kerronpa oman kokemukseni Juutalaisista joihin olen törmännyt
työelämässä.
Olen lukenut eri uskonnoista, mutta Juutalaisuudessa minua rupesi askarruttamaan asia, että tällaiselle kristitylle ei ollut kirjoja, missä selitetään mikä on Juutalaisuuden idea.
Idealla tarkoitan siis sitä, että muissa uskonnoissa on yleensä "maanpäällinen elämä" ja miten sen elät, niin se palkitaan sitten taivaissa, miten kohtelet köyhiä, oletko rehellinen jne.
Juutalaisuudesta en tätä löytänyt, ihmettelin, että mikä on tuon uskonnon idea.
Olin yhdessä työpaikassa, ja tämä on taivaan tosi mitä kirjoitan, niin olin työpaikassa missä oli töissä myös Juutalainen nainen.
Olimme samanarvoisessa asemassa, mutta kerran sattui tilanne jossa olimme kahden.
Tämä Juutalaisnainen sanoi näin, "minä olen nyt sinun työnjohtajasi, ja käsken sinun laittamaan tiskit tuohon järjestykseen".
Minulla oli sinä päivänä hermot kireellä, muuten olisin ottanut tuon ehkä huumorina, ja sanoin hänelle, "että et sinä ole mikään käskemään minua, et ole pykälääkään minua ylempiarvoisempi"
En siis totellut tuota naisen komentoja, ja siitäkös se suuttui!
Hän uhosi kahvihuoneessa, että kostaa vielä tuon, ja että minä en saisi vakituista paikkaa tuosta laitoksesta, ja että hänellä on mukamas jotain suhteita.
Pidin ylpeyteni ja sanoin, "siitä vaan, tee mitä huvittaa"
Tämän jälkeen emme olleet enää puheväleissä.
Muistan, kun hän kerran kahvihuoneessa tokaisi, "että kaikki suomalaiset miehet ovat kusipäitä".
Mieleni olisi tehnyt sanoa, että ei täällä suomessa ole pakko olla, ja miksi sinulla on yleensä suomalainen mies?
Koska hän oli suomalaisen miehen kanssa yhdessä.
Kerran kysyin häneltä, "että mites teidän uskonnossa, että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?"
Hän meni aika häkeltyneeksi ja selitti jotain, että onni on tässä maanpäällisessä elämssä, eikä heidän tarvitse tuonpuoleista miettiä.
Tämä siis on oma kokemuksen Juutalaisesta aika läheltä.
Tuntui, että kovin ovat materialisteja, eli se on tärkeää mitä on täällä maan päällä, viis muista.
Tämä siis oma subjektiivinen kokemukseni.
työelämässä.
Olen lukenut eri uskonnoista, mutta Juutalaisuudessa minua rupesi askarruttamaan asia, että tällaiselle kristitylle ei ollut kirjoja, missä selitetään mikä on Juutalaisuuden idea.
Idealla tarkoitan siis sitä, että muissa uskonnoissa on yleensä "maanpäällinen elämä" ja miten sen elät, niin se palkitaan sitten taivaissa, miten kohtelet köyhiä, oletko rehellinen jne.
Juutalaisuudesta en tätä löytänyt, ihmettelin, että mikä on tuon uskonnon idea.
Olin yhdessä työpaikassa, ja tämä on taivaan tosi mitä kirjoitan, niin olin työpaikassa missä oli töissä myös Juutalainen nainen.
Olimme samanarvoisessa asemassa, mutta kerran sattui tilanne jossa olimme kahden.
Tämä Juutalaisnainen sanoi näin, "minä olen nyt sinun työnjohtajasi, ja käsken sinun laittamaan tiskit tuohon järjestykseen".
Minulla oli sinä päivänä hermot kireellä, muuten olisin ottanut tuon ehkä huumorina, ja sanoin hänelle, "että et sinä ole mikään käskemään minua, et ole pykälääkään minua ylempiarvoisempi"
En siis totellut tuota naisen komentoja, ja siitäkös se suuttui!
Hän uhosi kahvihuoneessa, että kostaa vielä tuon, ja että minä en saisi vakituista paikkaa tuosta laitoksesta, ja että hänellä on mukamas jotain suhteita.
Pidin ylpeyteni ja sanoin, "siitä vaan, tee mitä huvittaa"
Tämän jälkeen emme olleet enää puheväleissä.
Muistan, kun hän kerran kahvihuoneessa tokaisi, "että kaikki suomalaiset miehet ovat kusipäitä".
Mieleni olisi tehnyt sanoa, että ei täällä suomessa ole pakko olla, ja miksi sinulla on yleensä suomalainen mies?
Koska hän oli suomalaisen miehen kanssa yhdessä.
Kerran kysyin häneltä, "että mites teidän uskonnossa, että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?"
Hän meni aika häkeltyneeksi ja selitti jotain, että onni on tässä maanpäällisessä elämssä, eikä heidän tarvitse tuonpuoleista miettiä.
Tämä siis on oma kokemuksen Juutalaisesta aika läheltä.
Tuntui, että kovin ovat materialisteja, eli se on tärkeää mitä on täällä maan päällä, viis muista.
Tämä siis oma subjektiivinen kokemukseni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voivoi sitä pillitystä! Kyllä näköjään joskus elämä kohtelee heikkoja MIEHIÄkin niiiiin traaagisesti että voivoi... ihan tulee surku. No, nyt kun olet varmaan jo vähän rauhoittunut, voin kertoa, että minulla on juutalaisista ihan toisenlaiset kokemukset. Ehkäpä menet käymään sinäkin joskus Israelissa, niin pillitykset varmaan unohtuvat, koska sieltä sitä löytyy reipasta ja tunnollista väkeä sekä hauskoja ihmisiä. Nimenomaan hauskoja:
http://www.jerusalemonline.com/jokers3.asp