mielipiteensä takia?
a)Onko se geeneissä?
b) onko se opittua?
Moni ihminen joka ei kuulu kirkkoon eikä ole uskovainen on kuitenkin valmis kuolemaan perheensä tai joskus mielipiteensä takia.
Mistä tämä johtuu? Käyttäytyykö jokin eläinlaji samalla tavalla?
Onko jokin muu eläinlaji valmis kuolemaan oikeassa olemisen takia?
Onko taistelu oikeasta ja väärästä geeneissä vai opittua?
Ateistit hiiltyvät ihan yhtä lailla kuin uskovaiset, miksi?
a)Onko se geeneissä?
b) onko se opittua?
Moni ihminen joka ei kuulu kirkkoon eikä ole uskovainen on kuitenkin valmis kuolemaan perheensä tai joskus mielipiteensä takia.
Mistä tämä johtuu? Käyttäytyykö jokin eläinlaji samalla tavalla?
Onko jokin muu eläinlaji valmis kuolemaan oikeassa olemisen takia?
Onko taistelu oikeasta ja väärästä geeneissä vai opittua?
Ateistit hiiltyvät ihan yhtä lailla kuin uskovaiset, miksi?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ne taitaa tietää noista hiiltymis jutuista.
Evoluutio ei toimi ilman geneettistä koodia ja genomissa on kuolema mukana - ihan konkreettisesti.
kuolemmaan tai taistelemaan jopa niin pienestö kuin naaraan pillusta.se on geeneissä.
Oikea ja väärä ovat abstrakteja käsitteitä.Yleensä on oikein toimia tietyllä edelläkäsin määritellyllä tavalla,mutta joskus se toiminta tuottaa sekasortoa.Tarvitsee vain tutkia lajimme historiaa.Tiede osoittaa sitten laajemman kontekstin argumentteineen...
eikä geeneissä,niin kuoleminen "oikeassa olemisen" takia,kuin ns.hiiltyminenkin.Tehokkaalla ja hyvällä opetuksella lapsesta saakka voidaan ihmisestä muovata lähes minkalainen tahansa.Lisäksi on muistettava ihmisen synnynnäinen hulluus.
Kuka on opettanut ihmisen pelkäämään kuolemaa?
Väistämättähän se tulee.
Miten siis kuolemanpelkoa on voitu kautta historian käyttää aseena ihmisten alistamisessa.
Uhataan kuolemalla, taivutellaan pelolla.
Kuolemahan tulee joka tapauksessa.
kun kuuluu vain oikeaan ryhmään.Eikö se näin ole?Mitenkä lienee historian aamuhämärässä pelkojenkin laita ollut,silloin kun kukaan ei maalaillut uhkakuvia tuonpuoleisesta,esimerkiksi.
on kasvatettu ´hyviä sotilaita´, jotka ovat valmiita uhraamaan henkensä jonkin asian puolesta.
´Kuolla muiden puolesta´ tai puolustaa miellipidettä aina ´kuolemaan asti´ on ollut korekalle arvostettua.
Mutta onko se sittenkin vain vallankäyttöä ja joutaa uudellenarvioitavaksi?
Vai uhraako ihminen henkensä lajin selvitymisvietin takia?
Ihmisä on muutenkin liikaa joten selvitymisestä ei enää voi olla kyse.
voivani kuolla muutamien ihmisten puolesta.En tiedä kuinka kävisi tosipaikan tullen tuolle ajatukselle.Syy on yksinkertaisesti se että pidän noita henkilöitä kaikin puolin arvokkaampina ja parempina kuin itseäni.Elämälläni ei kaiken kokemani jälkeen kovin suurta arvoa ole,joten voisin antaa sen toisten puolesta.
ovat valmiita kuolemaan
isänmaan
kunnian
rohkeuden
perheen
suvun
kansakunnan
mielipiteen
puolesta/takia
mutta mikä siinä on se motiivi ja miksi ihminen uhrautuu vaikka ei ehdi ajatella koko asiaa järjellä, kannattako se vai ei?
Onko se yli 2000 vuotta kestäneen kasvatuksen tulosta vai vaistoissa eli geeneissä?
ei ollut kuin yksi asia, joka vaikuttaisi siltä, että henkeni asettaisin vaaraan ja se on perhe, joka siis käsittää puolisoni ja kissan.
Nuo muut eivät kyllä sinällään merkitse mitään. Mutta kun et sinä aloituksessasi mitenkään selventänyt, mitä tarkoitat kuolemisella jonkun puolesta. Joten siltä pohjalta on vaikea vastata.
voivat kuolla uskonnollisen ajatuksen takia.
Ihminen lajina kai voi kuolla ajatusten takia. Eläimet ei kai niin tee.
Eihän se, että kokee olevansa oikeassa ja on siksi valmis kuolemaan ole muuta kuin oma mielipide.
Eläimet, sinun kissasi, tuskin haluaa kuolla mielipiteensä takia, sapuskan takia kyllä.
Ihminen voi kuolla kunnian takia tai milelipiteen tai uhrautumisen takia. Mutta kuolla mielipiteen takia, sitä vaan että eikö tässä laji mene vähän liian pitkälle eikö evoluutio ole jo ajanut tämän ohi.
Laji säilyy muutenkin kuin uhrautumalla oikeaasa olemisen kautta on se sitten uskonto tai jokin muu asia.
Ihmiset haluaa kokea olevansa oikeassa kun asiat kärjistyy vaikka sitten henki menis.
"Ihmiset haluaa kokea olevansa oikeassa kun asiat kärjistyy vaikka sitten henki menis."
- Ei minulla niin kova hinku ole todistaa olevani oikeassa, että sen takia kuolisin. Ei taatusti.
Kyseinen taipumus on geeneissä ja taipumuksen nimi on laumakäyttäytyminen.
Yksilön uhraus lauman puolesta parantaa lauman selviytymistä ja sen takia kyseinen käytös on kannattava.
toisnajattelijat. Ne, jotka esittävät laumasta poikkkeavia mielipiteitä ja tulevat sen takia tapetuiksi? Miksi toisinajattelijoita löytyy aina?
Onko heidän tehtävänsä pitää laji elinkelpoisena, tms.?
Onko sitten olemassa lajien välistä uhrautumista? Uhrautuuko jokin laji jonkin muun lajin puolesta? Kokonaisuuden takia?
Tai jos kaikki ihmiset eivät ole uskovaisia vaan jotain muuta siihenkin on geneettinen selitys? Miten sinä näet asian?
Toisinajattelijat luovat toisen lauman. Tällöin saattaa käynnistyä kahden lauman keskinäinen kilpailu.
En minä ole valmis kuolemaan mielipiteeni takia. Jos joku uhkaa pyssyllä ja sanoo, että peru sanasi, kun väitit, että olen äklö, niin ihan varmasti perun sanani.
Kyllä minä henkeni uhallakin rakkaitani puolustaisin, mutta se on toinen juttu se.
...kuolevani mielipiteen takia.
Läheisten takia, ehkä - vaikeahan se on etukäteen tietää miten jossakin tilanteessa käyttäytyy.
Olimme kerran kävelyllä isossa puistossa - minä koiraani taluttaen, mukana siskoni ja hänen aikuinen tyttärensä, kummityttöni joka on minulle rakas kuin oma lapsi.
Puiston toiselta puolelta kuului kova hätähuuto, ja näimme miten iso koira (rottweiler tai joku sen tapainen) veti naista taluttimen päässä pitkin hiekkatietä - nainen siis liukui vatsallaan maassa. Jossain vaiheessa naisen ote irtosi, ja koira lähti juoksemaan meitä kohti - nainen huusi edelleen.
Aikaa oli vain hetki. Näin ajatukseni kulkivat:
Siskoni on minulle läheinen ja hän on kummityttöni äiti, omia lapsia minulla ei ole, kummityttöni on kuin lapseni, koiran olen ottanut vastuulleni hoitaakseni sitä ja huolehtiakseni siitä - joutavin koko porukasta kohtaamaan sen ehkä hyökkäävän koiran olen siis minä.
Annoin koirani taluttimen siskolleni ja sanoin että pysykää tässä, ja astelin rauhallisesti koiraa vastaan sen verran mitä ehdin, valmiina ottamaan mitä nyt sitten koiran taholta tulossa olikin. Rauhoitin mieleni ja seisoin levollisena odottamassa. Koira hyppäsi minua vasten mutta ei tehnyt mitään, juttelin sille rauhoittavasti ja otin pannasta kiinni.
Sydän vähän jyskytti, täytyy myöntää, kun koiran omistaja onnahteli lopulta paikalle hiekkaisena ja verisenä. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja todellista vaaraa ei ilmeisestikään ollut.
Jälkeenpäin muistelen kuin ulkopuolisena sitä lähes matemaattista loogisuutta joka sai minut astumaan koiraa vastaan. Minä yksinäisenä ihmisenä olin todellakin joutavin. Koirani on niin rakastettava luonne että jos minua ei olisi niin todennäköisesti sen huoltajuudesta suorastaan kiisteltäisiin - en siis ollut huolissani sen kohtalosta.
Tiedostin senkin että ehkä ryntäävä koira menisi juuri omaa koiraani kohti, mutta olin niin lähellä että olisin ehtinyt aika pian apuun siinäkin tapauksessa. Aikaa oli kuitenkin niin vähän että piti vain tehdä jokin ratkaisu, ja tuollaisen ratkaisun minä tein.
Ehkä toisenlaisessa vaaratilanteessa tekisin toisin, sitä ei etukäteen voi tietää.
uskoni tähden, jumalan puolesta. En tiedä miksi mutta näin on.
jos sen puolesta olet valmis kuolemaan? Mitä se siis käytännössä mahtaa tarkoittaa?
Lauseesi on melko omituinen. Uhkaako joku jumalasi henkeä ja sinä siis olet valmis hengelläsi sitä puolustamaan?
joku uhkaa näkemystäni jumalasta ja omatuntoni sanoo että on seistävä sanojen takana niin sitten voin myös kuollakin, ehkä. Voi olla etten uskalla mutta teoriassa minut on niin kasvatettu.
eli juttu on siis kuitenkin niin, että olisit teoriassa valmis kuolemaan mielipiteesi vuoksi, et minkään jumalan.
Mutta mitä se sinun kuolemasi hyödyttäisi? Siinä katoaisi se sinun mielipiteesi samalla, kun vedät viimeisen henkäyksesi. Ei enää sinua, ei enää mielipidettäsi. Kannattaakko sellainen?
On sinulla ollut kummallinen kasvatus, täytyy sanoa.
sotilaiden kuolema ketään. Jonkun ihmisen mielipiteen vuoksi hekin kuolevat. Heidät on niin kasvatettu.
riippuu siitä, keneltä kysytään.
Sodissa ei loppujen lopuksi ole kuin häviäjiä, jos lasketaan bisnesmiehet pois. He voittavat aina.
Sotilas tekee kuten käsketään, se kuuluu jo sotilaskoulutukseen. Mahtaako monellakaan sotilaalla olla mitään käsitystä siitä, minkälaiset poliittiset kiemurat ovat johtaneet siihen, että hän juuri nyt tällä hetkessä on naamallaan mudassa ja luodit viuhuvat ympärillä.
suomaisetkin miehet ovat tappaneet.
Saadaan puhua suomea eikä venäjää tai ruotsia.
eivät riitä, tulee ruumiita.
Joka puolella maailmaa soditaan ihan jatkuvasti. Kuka niistä syistä enää selvillä on?
Ihmiset ovat valmiita kuolemaan jonkin aatteen taikka jonkun toisen ihmisen puolesta samasta syystä.
Näiden katsotaan olevan niin tärkeitä että oman elämän menettäminen katsotaan uhraamisen arvoiseksi.
Toisaalta tämä on aivan sama syy minkä takia ihmiset tappavat jonkun aatteen taikka ideologian puolesta.
Geneettistä tämä on siitä syystä että ihminen on geneettisesti rakentunut ja kaikki ominaisuudet joita ihmisellä on ovat geneettistä perustaa.
Opittua puolestaan on kaikki tieto jonka kukin on elämänsä aikana onnistunut keräämään.
>> Mistä tämä johtuu? Käyttäytyykö jokin eläinlaji samalla tavalla? > Onko jokin muu eläinlaji valmis kuolemaan oikeassa olemisen takia? > Onko taistelu oikeasta ja väärästä geeneissä vai opittua? > Ateistit hiiltyvät ihan yhtä lailla kuin uskovaiset, miksi?