Viisikymmentä vuotta on ateistinen Kiina pyrkinyt tukahduttamaan Tiibetin kansan, kulttuurin ja uskonnon. Sitä voimme muistella erityisesti tänään pitäen samalla mielessä ne kaikki kymmenet miljoonat ateististen valtioiden hirmuhallintojen uhrit ja monen kulttuurin kuoleman ateististen valtioiden miehittämissä maissa.
Kaikki sympatiani vainojen uhreille!
@->--
Kaikki sympatiani vainojen uhreille!
@->--
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onko sinulla sympatioita uskovaisten uhreillekkin vai oletkos vaan puoluellinen uhrejen suhteen niinkuin kaikki muutkin uskovaiset???
Buddhalaisuus on ateistinen. Ei Jumalaa. Ateistinen valtio miehitti toisen ateistisen valtion.
Albaania!
mutta eikai sinä nyt sentään semmosta voisi tietää sillä olethan matalaälyinen ja koulumaton!!
Kaikki "oikeauskoisesta ateismista" poikkeava on ateistimaissa tuomittavaa, joten ateismia on syytä varoa toden teolla.
Ateismi on ihminen joka ei usko jumalan/jumalien olemassa oloa! siihen loppuu yhteiset piirteet!
paitsi että Ateisti on yleisesti älykkäämpi kuin uskovainen!
Ateismi sisältää myös älykkään tavan kahlehtia ihmisen oikeuksia ja estää henkilökohtaista vapautta! Siinä suhteessa ateistiset hallinnot ovat olleet valtaisan älykkäitä. Olisivat vain käyttäneet älykkyyden ihmisen hyvään eikä kahlehtimaan yksilön oikeuksia.
"Ateismi sisältää myös älykkään tavan kahlehtia ihmisen oikeuksia ja estää henkilökohtaista vapautta!"
Miten se ettei usko jumaliin sisältää älykkään tavan kahlehtia ihmisen oikeuksia ja estää henkilökohtaista vapautta? Kerrotko esimerkkejä?
>>>>Tarkennus..
...... Ateismi on ihminen joka ei usko jumalan/jumalien olemassa oloa! siihen loppuu yhteiset piirteet!
paitsi että Ateisti on yleisesti älykkäämpi kuin uskovainen!
Kristinusko sisältää myös älykkään tavan kahlehtia ihmisen oikeuksia ja estää henkilökohtaista vapautta! Siinä suhteessa kristilliset hallinnot ovat olleet valtaisan älykkäitä. Olisivat vain käyttäneet älykkyyden ihmisen hyvään eikä kahlehtimaan yksilön oikeuksia.
Ateisteilla on oikeus korostaa itseään, uskovaisten pitää olla nöyriä.
Taas yritetään kommari-korttia.
Uskovaisuus itsessään on järjenvastaista joten älykkäät karttavat tai käyttävät hyväksi sitä. Tapakristityt ovat suurin hyväksikäyttäjä porukka joka on täysin välinpitämätön hihhulismista. Kuuluvat vain kirkkoon ja maksavat.
Odotat vain niin joku antaa taulukon missä näkee uskostine AO:n verrattuna normaalijakaumaan tai raportin siitä että tiedemiehet ovat vähintään agnostikkoja.
Että eihän tämänkään palstan vihahihhuleilla ole mitään muutakaan motivaatiota mekkaloida täällä kun se että ovat mustasukkaisia älykkäimille ihmisille!
sen siitä saa kun elää jumalaharhoissa!
"Uskovaisuus itsessään on järjenvastaista joten älykkäät karttavat tai käyttävät hyväksi sitä. "
Paapati paa. Äläpä yleistä. Kaikki uskovaisuus ei ole järjenvastaista, vaan loogisesti koherentteja järjestelmiäkin on.
"Odotat vain niin joku antaa taulukon missä näkee uskostine AO:n verrattuna normaalijakaumaan tai raportin siitä että tiedemiehet ovat vähintään agnostikkoja."
Eivätkä ole. Suurempi osa tutkijoista on kyllä.
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan.
Lienee oikeutettua kutsua faktaksi, että ÄÖ:n puitteissa kuitenkin ei-uskonnollisten ryhmästä löytyy prosentuaalisesti korkeampi älykkyyden keskiarvo, kuin vertaisryhmä uskonnollisista. Yhteinen nimittäjä voi olla esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, sekä sosioekonominen tausta; mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen esimerkiksi Amerikassa ovat paljolti kiinni vanhempien tuloista yms. sosioekonomisesta ympäristöstä. Voisi olettaa, että esimerkiksi uskovaisuus ei sinällään johda alhaisempaan ÄÖ:n, yhteinen nimittäjä onkin koulutuksen taso, jossa tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen johtaa alhaisempaan uskovuuteen (siinä missä esimerkiksi kristinusko on ristiriidassa monen tieteellisen itsestäänselvyyden kanssa, ja tieteellisten tulosten laaja käsittely, ymmärtäminen ja hyväksyminen opiskellessa voi heikentää tämäntyyppistä uskovaisuutta) ja korkeampaan ÄÖ:n.
Älykkyyden ja uskottomuuden välillä on heikko korrelaatio. Psykologiassa kuitenkin ollaan varsin tiukkoja noiden testien ekologisen valideetin suhteen, eritoten niiden syyseuraussuhteiden tulkinnassa.
Ei noita ÄÖ- testeja oteta psykologiassa kovinkaan tosissaan; lähinnä niille on hyötyä kehitysvammaisuuden arvioinnissa ja nuoruusiän tukitoimenpiteissä, mutta ei minkään uskonnollisten kiistojen selvittäjänä.
Jos katsotaan sitä, kuka on oikeassa ÄÖ:n perusteella esimerkiksi maailmankatsomuksellisissa kysymyksissä, ja vedotaan heikkoon ÄÖ:tä koskevaan korrelaatioon vaikkapa ateismin suhteen verrattuna uskovaisuuteen niin ollaan täysin hakoteillä.
Mikä ÄÖ? Älykkyys Ösämääräkö?
tarkoitat varmaan Älykkyys osamäärä! eli ÄO.
tässä siitä kaavio.
http://www.crap.fi/archive/5255.jpg
"Mikä ÄÖ? Älykkyys Ösämääräkö?
tarkoitat varmaan Älykkyys osamäärä! eli ÄO. "
No eikun en.
Voit tunkea sen kaavion sinne missä päivä ei paista, minulla on paljon enemmän noita ja paljon luotettavampia kuin joku fotoshopissa kyhätty :)
On totta, että ateisti kykenee hirmutekoihin, mutta niin kykenee uskovainenkin.
Kyseessä ei ole sinänsä "ateismin" kurimus, koska ateismin omaksuminen ei vaadi sitoutumista hirmutekoihin, tai "kurimuksen synnyttämiseen". Kyseessä on hirmuhallinnon kurimus, ja sellainen onnistuu yhtä hyvin ilman ateismiakin.
Esimerkiksi murhaajatkin käyttävät kyllä usein kenkiä, jotka ovat moraalisesti neutraaleja objekteja, mutta emme silti sano, että murhaajan uhri joutui "kenkien" kurimukseen (ellei häntä sitten mahdollisesti tapettu kengällä), vaan murhaajan.
Ateisti voi olla myös humanisti ja kannattaa ihmisoikeuksia, mutta humanisti ei voi kannattaa moista hirmuhallintoa=
ateismi ei mitenkään implikoi automaattisesti sitoutumista hirmuhallintoon.
Ateismi ei ole mikään oikotie valtiolliseen onnelaan, mutta ei ole uskontokaan.
Tyypillinen uskovainen idiootti mikä ei osaa mitään mutta yrittää liittää kaiken pahan Ateismiin että voi koulussa kiusata toisia koska pitää itseään ylempänä ja kaiken arvostelun yläpuolella!
Mikä ateistinen valtio ei ole harrastanut hirmuhallintoa? Missä ateistisessa valtiossa on ihmiset saaneet täydet ihmisoikeudet?
Väitän, että missään valtiossa ateistinen hallinto ei ole sallinut ihmisen toteuttaa itseään ja uskontoaan vapaasti.
Mikä teokraattinen valtio ei ole harrastanut hirmuhallintoa? Missä teistisessä valtiossa on ihmiset saaneet täydet ihmisoikeudet?
Väitän, että missään valtiossa teokraattinen hallinto ei ole sallinut ihmisen toteuttaa itseään ja ajatuksiaan vapaasti.
Tätä en ole nyt miettinyt kovin tarkkaan vaan vastaan lonkalta - saa nähdä miten käy.
Kysymys on sikäli nurinkurinen että "ateistista valtiota" jossa ei uskottaisi johonkin dogmiin tai aatteeseen ei taida olla - johtuen siitä että suuri osa ihmisistä kaikissa valtioissa on orjasieluisia ja heitä hallitsemaan löytyy kyllä aina joku - olkoon se sitten pappi tai poliitikko.
Ateistisissa maissa uskonnon sijalla on usein joku muu palvonnan kohde - kuten esimerkiksi Pohjois-Koreassa - joten vaikka kansa siellä on ehkä ateisteja, he ovat kuitenkin orjasieluisia.
Tilanne on luultavasti muuttumassa vähitellen.
Ainakin tämän palstan ateisteista suuri osa on täälläkin tehtyjen kyselyjen mukaan aika immuuneja kaikenlaiselle fanitukselle - heistä ei siis kovin helpolla saa myöskään minkään ääripoliittisen suunnan uskollisia ja tahdottomia kannattajia.
Luullakseni esimerkiksi pohjoismaat ovat muuttumassa ateistisiksi maiksi vähitellen, sisältäpäin, enkä oikein usko että siitä seuraa hirmuhallintoa. Tiedon ja sivistyksen myötä orjasieluisuus toivottavasti vähenee.
Toisaalta onhan vieläkin paljon ihmisiä jotka esimerkiksi polttavat tupakkaa vaikka kukaan ainakaan länsimaissa ei varmaan enää ole tietämätön sen haitallisuudesta. Ihminen ei siis käyttäydy aina rationaalisesti, vaan takertuu asioihin jotka suovat lohtua - vaikka se olisi järjetöntäkin.
Aika näyttää...
"Mikä ateistinen valtio ei ole harrastanut hirmuhallintoa? Missä ateistisessa valtiossa on ihmiset saaneet täydet ihmisoikeudet?"
Mikä valtio ei ole harrastanut koskaan hirmuhallintoa? Millä ajanjaksolla? Mitä pidetään "hirmutekona"?
Mitään kovin lällärivaltioita historia ei tunne, ehkäpä tuot ilmi tällaisen uskovaisen löllövaltion, joka ei ole koskaan tehnyt mitään hirveää, niin sitten saadaan tietää, että minkä uskonnollisen ideologian omaksuminen johtaa täydelliseen rauhaan - geopoliittisesta tilanteesta viis ;-)?
Tätä voidaan tulkita myös tilastollisesti siten, että valtioita, joissa ei ole koskaan olisi tapahtunut hirmuhallintoa, olisi vaikkapa 1/1000, kun taas valtionideologianaan vahvaa, eli positiivista ateismia tunnustavia valtioita taas olisi vaikkapa 1/1000 valtiota kohden, jolloin tällaisen rauhallisen ateismivaltion syntymisen "todennäköisyyden" olisi pitänyt olla pelkästään lukumääräisyyden perusteella arvioiden 0,0000001%. Uskovaisia valtioita taas jos olisi ollut 1000/1000, niin tilaisuus löytää uskonnollinen rauhallinen valtio tuosta joukosta olisi 100%, joten tämä ei olisi historian puitteissa mikään ihme, eikä onnistumista voitaisi mitenkään välttämättä laittaa uskontojen tiliin.
Ainakaan kristinuskosta ei tällaiseksi sen enempää, koska sitä tunnustavisas valtioissa hirmutekoihin on syyllistytty siinä missä muuallakin.
Tärkeintä on sitoutua humanismiin; humanismiin taas voivat liittyä niin uskovaiset kuin ateistitkin.
Lisäksi erinäisiä uskontoja voi tietysti pitää heikkona ateismina.
Ateismi ei tietyssä mielessä rajaa pois kuitenkaan kaikkea uskonnollisuutta. Enpä minä näitä palstan heppuja tosin missään nimessä päästäisi hallituksen johtoon paljoa enempää mielellään, kuin palstan täysin kakoja uskovaisiakaan.
"Väitän, että missään valtiossa ateistinen hallinto ei ole sallinut ihmisen toteuttaa itseään ja uskontoaan vapaasti."
Ei varmaan olekaan. Eipä ole kristittyjenkään valtioissa moisia utopioita toteutunut. Ota huomioon, että esimerkiksi kristityt Suomessa ovat paikoin ihmisoikeuksien kokonaisvaltaista toteutumista vastaan, ja suomen politiikka on humanistista, eikä kristillistä näiltä osin.
"olisi vaikkapa 1/1000, kun taas valtionideologianaan vahvaa, eli positiivista ateismia tunnustavia valtioita taas olisi vaikkapa 1/1000 valtiota kohden, jolloin tällaisen rauhallisen ateismivaltion syntymisen "todennäköisyyden" olisi pitänyt olla pelkästään lukumääräisyyden perusteella arvioiden 0,0000001%. Uskovaisia valtioita taas jos olisi ollut 1000/1000, niin tilaisuus löytää uskonnollinen rauhallinen valtio tuosta joukosta olisi 100%, joten tämä ei olisi historian puitteissa mikään ihme, eikä onnistumista voitaisi mitenkään välttämättä laittaa uskontojen tiliin. "
Hutiloin hieman kiireessä (ja ehkä vieläkin :P), mutta tajuat silti peruslinjat; kyse oli siis tilastollisesta todennäköisyydestä ja luvut olisivat "tyyliin" jotakin että se olisi uskonnollinen 99,99% ja että se olisi ateistinen 0,001%
Olette te ateistit aika reppanoita. Pitää mouhuta joka paikassa suureen ääneen että jumalaa ei ole. Enhän minäkään metelöi joka paikassa ja kuuluta ihmisille että joulupukkia ei ole olemassa! Miksi siis niin kova meteli siitä ettei jumalaa ole? Sismmässänne pelkäätte kuitenkin että jospas sittenkin on! Jos joku uskoo jumalaan niin ainakin tämän nykyisen suvaitsevaisuuden nimissä sekin on suvaittava! Mikä ihmeen oikeus teillä ateisteilla on päättää muiden mielipiteistä? Itse uskon jumalaan ja vaikka kuinka huudatte ja pilkkaatte niin omahan on asianne. On muuten hyvin vaikeaa löytää ateistia putoamassa olevasta matkustaja-koneesta tai sodassa eturintamalta!
Kiinalaiset ovat muuten huomattavan taikauskoista sakkia, lähes yhtä taikauskoista kuin tiibetiläiset. Eivät oikein vastaa standardia käsitystä ateistista, mutta toisaalta, eihän Kiinan "kommunismi" myöskään ole kuin soppa, joka saadaan yhdistämällä sosialismin ja kapitalismin huonot puolet puolue-eliitin johtamaan harvainvaltaan... ;)
Tiibet on aina ollut "ateismin kurimuksessa".
Mikäli et sattunut tietämään Tiibetiläiset eivät ensinnäkään palvo mitään persoonallista luoja jumalaa vaan heidän uskontonsa perusta on Dalai'lama, joka on heille uudelleensyntynyt henkinen johdattaja.
Valaistus on Tiibetiläisille jotakin täysin muuta kuin mitä annat ymmärtää, se on itseasiassa yksi budhalaisuuden muoto joka on sattumalta myös hyvin lähellä Kiinassa harjoitettavaa budhalaisuutta.
Tämäkin lähinnä filosofinen uskonto, ateistinen siis.
Lisäksi se onko joku Dalai'laman vai Kiinan alaisuudessa on jokseenkin samantekevää.
Lue mitä Dalai'lama on kirjoittanut omaelämänkerrassaan niin voit saada jonkinlaisen käsityksen siitä kuinka tärähtäneestä henkilöstä on oikeasti kysymys.
En tietenkään puolusta Kiinan toimia alueella mutta tälläisen tietämättömyyden ja naivin asenteen ottaminen ja suoranaisesti väärän tiedon levittäminen on jokseenkin kuvottavaa.
Mikäli jotakin asiaa haluaa kommentoida kannattaa ottaa edes hieman selvää ennenkuin rupeaa levittelemään omia harhaisia epäluulojaan ja selvästi vääriä olettamuksiaan.
Ei se vika ole ateismissa. Se vika on hallinon marxilais-kommunistisia periaatteita noudattavien tyyppien suhtautumisessa teismiin ja uskonnollisuuteen. Vaikka Kiinassa onkin monta sataa miljoonaa ateistia, niin siellä se johtuu lähinnä siitä koska hallinto on painostanut ihmisiä siihen. Ei se ateismia muuta miksikään, ateismi on vain jumalattomuutta. Kommunistit ovat kommunisteja, heillä on omat juttunsa, ajatuksensa ja tekonsa. Sen ei sillä tavalla tarvitse olla muiden attejen ongelma.
Minäkin olen ateisti, mutta en ole niin kuin kiinalaiset julmat kommarit. Vastustan Kiinan autoritääristä hallintoa ja tuomitsen heidän tekemänsä ihmisoikeusrikkomukset jyrkästi.
Säälin itsekin joka päivä vainojen uhreja ja julmia Kiinan viranomaisia, kun tekevät tuommoista :( Voimia vainojen uhreille! Ja toivon hartaasti että tilanne joskus paranee sekä vainot loppuvat.
Itse asiassa Kiinassa saa kyllä harjoittaa teismiä ja uskontoja ei-näkyvästi, vaikka valtion virallisiin aatteisiin kuuluu ateismi ja uskonnottomuus.Uskontoja pidetään ei-toivottuina ja ketään ei kannusteta niihin, mutta edes kommaripuolueen jäseniltä ei ole kielletty uskontojen harjoittamista. Poikkeuksena on Falun Gong -meditaatio, jonka harjoitus on kokonaan kielletty.