siitä on jo kauan kun vielä kuuluimme yhteen. Reilun vuoden olen jo kulkenut levottomana sieluna ympäriinsä ja onhan siinä oma jännityksensä, mutta aikansa kutakin... Syyllinen katoamisellesi on tiedossa, mutta se on sivuseikka, nyt ei etsitä syyllistä vaan sitä kauan kateissa ollutta seesteistä mielialaa. Tulehan pian takaisin, mulla on jo ikävä:)
Mielenrauhaa
etsitään
4736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mikä sinun mielenrauhasi vei?
on se syyllinen, joka tässä tapauksessa on ihan reilu ja rehti suomalainen mies, mutta eihän tässä syyllistä haettu...
Moi!
Ymmärrän sua hyvin. Ihmisen ei ole hyvä levottomana ja rauhattomana vaeltaa. Parisuhteessa seesteys on mielestäni tärkeä asia. Se on asia mitä ei vain yleensä tule huomioitua tarpeeksi. En varmaankaan ole kumppanisi, mutta seesteys lähtee ihmisestä itsestään. Toinen ihminen ei sitä sinulle mukanaan voi tuoda. Itselläni oli jo pidemmänkin aikaa asiat hyvin hänen kanssaan, mutta kaikki kääntyi ihan nurin päin. Aloin itse olla levoton ja väsynyt. Nyt olen seesteisyyden viimein löytänyt ja minun on hyvä olla. Löydät sen itsetutkiskelun kautta. Siihen voi mennä aikaa ja tarvitset uskallusta hypätä tuntemattomaan. Mitä vähemmän sinulla on ärsykkeitä ja huomion viejiä niin paremmin tulet onnistumaan tässä. Löydät sen kyllä. Rauhaa mielellesi! Cheers!
Olen täysin kanssasi samaa mieltä. Ihmisluontoon kuuluu että kun olet rauhassa...haluat että asiat pysyvät silleen kun ne ovat, mutta kun olet levoton ja tuskissasi....käynnistät muutoksia ja yrität muuttaa elämääsi. Joskus on hankalaa kun ei tiedä tarkkaan mikä on vikana. Itsepähkäilyllä pötkii pitkälle mutta joskus löytää langanpään toisten kanssa jutustellen. Väistämättä me autamme joskus toisiamme eteenpäin. Tsemppiä ja halaus levottomalle.