Väittäisin, että APS-kennot kaikissa kokoluokissa katoavat piakkoin.
Jäljelle jäävät ammattilaisten Full Frame ja harrastajien 4/3.
Katsotaan. Tuo systeemi palvelisi harrastajiakin parhaiten, koska suurin osa ei halua pistää isoja summia kameroihin ja tarvikkeisiin. Ammattilaisilla sen sijaan "bajonetti- ja merkkiuskollisuus" olisi ymmärrettävämpää.
Standardibajonetti pistäisi kameravalmistajat kilpailemaan optiikan ja kameroiden laadusta. Ja se tekisi hyvää.
Canon, Nikon, Sony ja Pentax joutunevat tulevaisuudessa luomaan oman 4/3-mallistonsa optiikkoineen.
APS-kennot
katoavat
16
1191
Vastaukset
- mika2
... ja lystikäs väite sinällään. Epäilen kuitenkin ettei valmistajia kiinnosta ampua itseään jalkaan. Yhtenäisestä kiinnityksestä luovuttiin aikanaan juuri kilpailun vähentämiseksi. Uskoisin, että yhtenäinen bajonetti tulisi kyseeseen ainoastaan, jos kameravalmistajat luopuisivat kokonaan objektiivien valmistuksesta. Kennon koko on sinällään hauskempi kysymys, koska ei ole yhteistä filmiä asettamassa vaatimusta sille koolle, vaan jokainen valmistaja voi tehdä ihan minkäkokoisen kennon lystää eikä mikään seikka aseta sille rajoituksia. Ainoa syy tänä päivänä erivalmistajille samankokoiselle kennoille olisi se yhtenäinen bajonetti ja objektiivivalmistus kolmansilla osapuolilla. Toinen syy on tietysti se, ettei kennovalmistajia ole kovin montaa ja niitä kennoja joita muutkin käyttää voi saada halvemmalla kun valmistuserät ovat isoja.
- tulevaisuus?
Jos 4/3-valmistajat onnistuvat hankkimaan hyvillä kameroilla ja optiikalla niin ison markkinaosuuden, että muut panikoivat, niin sitten muutoksia saattaa alkaa tapahtuakin.
Yhteinen bajonetti voisi olla asia, jonka kansainvälinen markkinatuomioistuin määräisi pakolliseksi. Se vähentäisi kulutusta ja parantaisi laatua.
Samaa voitaisiin soveltaa muihinkin teollisuudenaloihin (standardiakut, standardilaturit, standardiautot). - PekkA-
tulevaisuus? kirjoitti:
Jos 4/3-valmistajat onnistuvat hankkimaan hyvillä kameroilla ja optiikalla niin ison markkinaosuuden, että muut panikoivat, niin sitten muutoksia saattaa alkaa tapahtuakin.
Yhteinen bajonetti voisi olla asia, jonka kansainvälinen markkinatuomioistuin määräisi pakolliseksi. Se vähentäisi kulutusta ja parantaisi laatua.
Samaa voitaisiin soveltaa muihinkin teollisuudenaloihin (standardiakut, standardilaturit, standardiautot).Tuosta merkittävän isosta markkinaosuudesta 4/3-järjestelmälle ei taida olla pelkoa.
Epäilen enemmän että Oly joutuu ennen pitkää siirtymään isompiin kennoihin.
Ja yhteistä bajonettia ei runkoihin tule. Toki kuka vain voi valmistaa optiikkoja mille kiinnitykselle tahansa. Aikoinaanhan tähän oli ratkaisuna irtosovite jota kytettiin optiikan ja rungon välissä merkkiin katsomatta, optiikka siis vaati aina sovitteen.
- niitä olekaan
Eihän APS-kennoja olekaan. APS kuului filmiaikaan. Tarkoitat varmaankin APC-kennoja.
Tuskinpa kameroiden valmistajat lämpenevät standardibajonetille sen enempää kuin autonvalmistajat lämpenevisivät standardikorisille autoille.- Rams
Taidatte tarkoittaa APS-C kennoja...
- en ole kuullut
APC-kenno on minulle tuntematon. APS-C:n tunnen, eli APS-kennon. APS-kennoihin kuuluu muitakin kuin APS-C, siksi käytin pelkkää APS-nimitystä.
- Aineen häviämättömyyden laki
Todennäköistä on, että valmistusprosessien kehittyessä saadaan suurempia saantoja ts. sutta ja sekundaa tulee linjalta vähemmän. Susipikseleitähän osuu suurempaan kennoon todennäköisemmin kuin pienempään. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö virta veisi suurempaan kennokokoon. Vastaava evouutio on selkeämmin nähtävissä kameroiden perspuolen nestekidenäytöissä.
- harvemmin
...katsellaan. Onhan sekin tietty mahdollista, kun ottaa optiikan pois ja asettaa kameran puhdistustilaan.
- Kimmo Koo
"Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö virta veisi suurempaan kennokokoon."
Yleensä pokkaripalstallakin joku kertoo, kuinka hän on kuvannut 50 vuotta laakafilmille... Suuren koon arvoa ei tunnut olevan tarkemmat kuvat vaan hinta ja arvostus. Kinokennoisten hinta putoaa kohisten ja mitä useammalla on mahdollisuus sen hankkimiseen sitä pienempi on sen statusarvo. Keskustelusta tulee paljon fiksumpaa kun "50 vuotta laakafilmille kuvanneet" teinit eivät enää hehkuta kennon kokoa.
Erilaisilla kuvausmatkoilla näkee yhä useammin kuvaajia, jotka ovat siirtyneet digijärkkäreistä huippupokkareihin kameran painon vuoksi (varsinkin naiset ja iäkkäät miehet). Samat kuvaajat, jotka luupilla katsoivat 70-luvulla kuvia, iloitsevat pokkarilla otetuista kuvista kannettavan ruudulla. Näin maailma muuttuu ja tarpeet sen mukana (ja kaverit vanhenevat). - Ei kirkastunut
harvemmin kirjoitti:
...katsellaan. Onhan sekin tietty mahdollista, kun ottaa optiikan pois ja asettaa kameran puhdistustilaan.
Mitähän *olennaista* kommentissasi on - siis sellaista, jota ei kommentoimassasi kirjoituksessa jo ole?
Ainahan kaikki kuvaajat ovat halunneet pienenpiä kameroita. Minun aloittaessa kuvaamiseni 60-luvun puolivälissä oli vaikeeta saada kinofilmiä. Silloin oli suosituin koko oli 120-filmi. Kamera tietysti 6*9 kokoa. Joillakin saattoi olla 645 kamera, mutta ne oli vähemmistönä. Ammattilaiset tietenkin kuvasi laakafilmille. Lähinnä lehtikuvaajilla oli kinofilmikamera.
En näe mitään syytä, miksi suuntaus ei jatkuisi samana.Nythän ammattilaiset ovat yleisesti siirtyneet pois 645 kameroista. He käyttävät nykyisin kinokoon kameroita.
Leican perustelu 1920-luvulla kuului seuraavasti: Opjektiivi rungon sisään vajotettuna kamera mahtuu taskuun. Toisin sanoen jo yli 80v. sitten pyrittiin pienikokoisiin kameroihin. Tuskin nytkään kukaan haluaa mielellään kantaa suurikoista järkälettä kaulassaan.- mika2
.... samaa mieltä kanssasi. Olen aikaisemminkin täällä ihmetellyt oletusta, että kameroiden kehityksen valtavirta yllättäen muuttaisi suuntaa digistymisen myötä. Ainahan se on ollut niin, että isot kamerat ovat erikoistuneita ja pienemmät yleiskäyttöisempiä ja laadun aina vain parantuessa niillä pienillä voi tehdä juttuja ettei sitä isoa tarvitse vallankaan harrastajan hankkia.
Itseasiassa epäilen, että kinarit ovat kovasti työntämässä nokkaansa keskareiden perinteisesti hallinnoimille alueille studioihin (halvempi hinta ja kovasti kilpailukykyinen laatu).
PS: tämä ei ollut mikään kannanotto kinokokoa kohtaan vaan ihan sellainen yleisluontoinen komppaus hexin kommentille. - Kössi
mika2 kirjoitti:
.... samaa mieltä kanssasi. Olen aikaisemminkin täällä ihmetellyt oletusta, että kameroiden kehityksen valtavirta yllättäen muuttaisi suuntaa digistymisen myötä. Ainahan se on ollut niin, että isot kamerat ovat erikoistuneita ja pienemmät yleiskäyttöisempiä ja laadun aina vain parantuessa niillä pienillä voi tehdä juttuja ettei sitä isoa tarvitse vallankaan harrastajan hankkia.
Itseasiassa epäilen, että kinarit ovat kovasti työntämässä nokkaansa keskareiden perinteisesti hallinnoimille alueille studioihin (halvempi hinta ja kovasti kilpailukykyinen laatu).
PS: tämä ei ollut mikään kannanotto kinokokoa kohtaan vaan ihan sellainen yleisluontoinen komppaus hexin kommentille.Vuoden 2008 alkupuolella Kameralehdessä oli kirjoitus suomalaisesta kennokeksinnöstä. Tarkkuus oli kymmeniä megapikseleitä. Fyysisistä mitoista en osaa sanoa, mutta markkinoille päästessään se vaikuttaisi kameroiden suunnitteluun. Optiikan monimuotoisuuden tilalle tulisi eri tavoin kennosta "osasuurennetut" kuvat.Uutisen mukaan ongelmana oli rahoituksen saaminen jatkokehittelylle.
- mika2
Kössi kirjoitti:
Vuoden 2008 alkupuolella Kameralehdessä oli kirjoitus suomalaisesta kennokeksinnöstä. Tarkkuus oli kymmeniä megapikseleitä. Fyysisistä mitoista en osaa sanoa, mutta markkinoille päästessään se vaikuttaisi kameroiden suunnitteluun. Optiikan monimuotoisuuden tilalle tulisi eri tavoin kennosta "osasuurennetut" kuvat.Uutisen mukaan ongelmana oli rahoituksen saaminen jatkokehittelylle.
.... musta pii, jolla oli jonkinlainen kolmiuloitteinen kyky rekisteröidä valoa (en tosiaan muista tarkkaan enkä ymmärtänyt vaikka muistaisinkin)
aikanaan jos jotain aivan mullistavaa ilmenee.
Jokaiselle nykyiselle kennokoolle löytyy puolustajansa vielä pitkään. Pienet 10mm ja alle sopivat pokkareihin ja kamerakännyköihin, puolikino on ainakin minulle nyt sopivin ja monien etujensa vuoksi täyskino tullee olemaan ammattilaisten suosima.
Pikkukennoissa pikselien koko, varsinkin kun niitä halutaan jopa liikaa rajoittaa kuvan laatua lähinnä herkkyyden kustannuksella.
Puolikoossa on etuna jo varsin hyvät kohinaominaisuudet ja tällaiselle puolivillaiselle luontokuvaajalle optiikan pidennyskerroin 1,5 tai niillä main.
Täyskinolle taas suurin etu lienee laajakulmissa ja siinä suuressa herkkyydessä joihin varsinkin Cmos kennoilla päästään.
4/3 kennot ovat uutta luokkaa ja niiden tulevaisuus lienee epävarmin aloittajan mielipiteestä huolimatta. Niiden ainoana etuna puolikokoisiin pitäisin standardia mikäli se eri valmistajien kesken tulevaisuudessa todella pitää myös sähköisten liittymien osalta. Standardi on tavallaan aina jonkinlainen kehityksen jarru huolimatta monista eduistaan.
Minä harrastan kolmen kameran järjestelmää, pokkari (8M 6x), bridge (10M, 12x) ja järkkäri (muutamalla putkella). Pokkari on aina mukana, retkeillessä yleensä bridge jos en ole varsinaisesti lähtenyt kuvaamaan ja kuvausreissuilla järkkäri ja varalla pokkari. Puhelimen kameraa (1,3M) en laske kameraksi. Huomaan vanhemmiten tulleeni hieman välinehöperöksi.
- Hommahan tuo.
Kennohan voidaan tehdä vaikka kuusikulmioksi tarvitsematta koskea optiikkaan tai bajonettiin.
Ei ole mitään järkeä mennä objektiiveja muuttamaan tai bajonettia,koska se tietäisi vain asiakkaiden siirtymistä muihin merkkeihin ainakin siihen saakka, kunnes systeemi on saatu tarpeeksi laajaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .18010470Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde523595Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja543361- 642885
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että2152266- 1162213
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252053Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671648Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t221476Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121396