EK:n tilaston mukaan Suomessa:
vuonna 2050
- tulee työmarkkinoille (ikä 20 vuotta)
noin 60.000 nuorta
vuonna 2050
- poistuu työmarkkinoilta (ikä 60 vuotta)
noin 65.000 eläköityvää
Kehitys on suurin piirtein samanlainen suurten ikäluokkien poistuttua eläkkellee tai hautaan. Työmarkkinoille tulee hyvinkoulutettuja innokkaita nuoria, joille pitää järjestää työtilaisuuksia.
Miten käy kouluissa opitun ammattitaidon, teoriamuotoisen, ellei sitä voida käytännössä aktivoida?
Muutaman vuoden työtöminä oltuaan nuoret passivoituvat, teoriatieto unohtuu ja muuttuu...
vanhukset sinnittelevät vanhalla ammattitaidolla, vanhoilla työmentelmillä puolikuolleina työpaikoilla tai ovat työttöminä työnhakinoina kilpaillen nuorten kanssa työpaikoista.
Kenen etua ikääntyvä työvoima palvelee?
Onko ikääntyvien vanhoilla työmenetelmillä ja dementian uhatessa tekemä työ "erittäin kilpailukykyistä". Miten on yli 60-vuotiaiden työmotivaation laita, kun kulumia on sekä fyysisiä että henkisiä?
vuonna 2050
- tulee työmarkkinoille (ikä 20 vuotta)
noin 60.000 nuorta
vuonna 2050
- poistuu työmarkkinoilta (ikä 60 vuotta)
noin 65.000 eläköityvää
Kehitys on suurin piirtein samanlainen suurten ikäluokkien poistuttua eläkkellee tai hautaan. Työmarkkinoille tulee hyvinkoulutettuja innokkaita nuoria, joille pitää järjestää työtilaisuuksia.
Miten käy kouluissa opitun ammattitaidon, teoriamuotoisen, ellei sitä voida käytännössä aktivoida?
Muutaman vuoden työtöminä oltuaan nuoret passivoituvat, teoriatieto unohtuu ja muuttuu...
vanhukset sinnittelevät vanhalla ammattitaidolla, vanhoilla työmentelmillä puolikuolleina työpaikoilla tai ovat työttöminä työnhakinoina kilpaillen nuorten kanssa työpaikoista.
Kenen etua ikääntyvä työvoima palvelee?
Onko ikääntyvien vanhoilla työmenetelmillä ja dementian uhatessa tekemä työ "erittäin kilpailukykyistä". Miten on yli 60-vuotiaiden työmotivaation laita, kun kulumia on sekä fyysisiä että henkisiä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
on työmarkkinoille tulevan ja sieltä poistuvan väen välillä merkittävä. Nuoret ovat hyvin koulutettuja, kielitaitoisia, it-taitoisia ja kasvaneet luontevaan itseilmaisuun ja ryhmätyöhön, heillä on itseluottamus ja rohkeus ja visiot. Yksi nuori pystyy tekemään ainakin viiden vanhan työt ja lukemaan luppoaikana vielä työssä kehittymisen kannalta hyödylliset lehdet ja kirjat.
Edelleen monilla työpaikoilla on useita paljon yli 50-vuotiaita, jopa 6-kymppisiä, jotka ovat tyhjän pantteina, eivät osaa mitään tänä päivänä tärkeää, eivät osaa uusia työmenetelmiä, elävät menneisyydessä, eivät opi uutta ,,, Kaikkein kauheimpia ovat 1949-50 syntyneet, joiden ei ole tarvinnut koko elämänsä aikana tehdä mitään, on kaikki ollut edellisten 1945-47 syntyneiden valmiiksi tekemää ja nuorempien kehittämää. On ollut pöyristyttävää nähdä, että eräskin 1968 ylioppilaaksi tullut on tämän ajan yläasteen koulukirjojen edessä silmät ympyriäisinä ja ei edes ymmärrä aihepiiriä, ei kerrassaan mitään, ei puhu sanaakaan vieraita kieliä, ei ymmärrä yhtä lausettakaan vieraskielistä tekstiä, istuu vain työpisteessään ja nauttii kaikilla ikälisillä mehustettua palkkaa.
on se kumma kun nuoret ihmiset ovat vailla työtä ja vanhoja yritetään väkisin pitää työelämässä.tämä nykyinen systeemi on ihan hyvä, saahan sitä nytkin olla 68 vuotiaaksi asti työssä jos kunto ja pää pitää.jos jotakin pitää muuttaa niin sitten ihan kaikille sama laki,eikä mitään poikkeavuuksia eläkeikään.onhan ihan kummallista kun rajavartiostossakin parhaassa iässä olevat miehet saa jäädä eläkkeelle.sitten ne menevät seuraavaan tienestiin eläkkeeläollessaan.
Vaikka olekin sitä mieltä, että ensisijaisesti olisi hyvä saada nuoret ihmiset työelämän piiriin, niin olen myös sitä mieltä, että kaikki asiat mitä nuoremmat ovat kehittäneet eivät sisällä sitä laatua.
Monet asiat mitä myöskin kouluissa opetetaan, ovat oikeastaan kehittyneet monen mutkan ja kokemuksen kautta sinne oppikirjoihin ja internettiinkin.
Ilman aikaisempia ikäpolvia saisitte keksiä ihan alusta alkaen kaiken vessanpöntöstä sähköhellaan saakka, monesta muusta puhumattakaan.
Itse katselin vierestä miten tietokoneet ovat käyneet oman historian kulkunsa läpi. Ilman niitä alkuperäisiä rakkineita ja meidän aiempien ikäpolvien haaveita saisitte aloittaa näidenkin laitteiden keksimisen ihan alusta.
Se mitä edelleenkään siellä kouluissa ei opeteta on nöyryys...noh, sen te sitten opitte iän myöntä. Näin on mennyt aina. Kyllä minäkin nuorempana olin tietävinäni enemmän kuin edeltäjäni, mutta nytpä ajattelen toisin. Elämä opettaa. Se ei ole ihminen eikä mikään, joka ei omia juuriaan osaa arvostaa.
kokemus on kauan sitten vanhentunut ja tätäkin vanhemmille ei ole kertynyt kokemusta kuin olosta laiskana työpaikalla.
Vanhan polven viisaus ei tämän päivän haasteissa auta pätkääkään, nuoret sille nauravat, aiheellisesti ja makeasti.
Nöyryyttä ei vanhoilla ole tunnustaa omaa saamattomuuttaan. Nuoret eivät nöyryyttä tarvitse, heillä on itsevarmuus ja tietotaito.
Aina uusi polvi on saanut jatkaa siitä, mihin edellinen on päässyt, muutenhan jokainen uusi sukupolvi joutuisi keksimään pyörän uudelleen. Mutta se, mikä on jo keksitty, on olemassa ja pysyy kunnes parempi keksitään, riippumatta noista turhista vanhoista parroista.
Se nyt näyttää vähän siltä, että työelämään tulee nyt luomu-jakauma. Töitä haetaan netin kautta sähköpostitse ja nuori on siinä CV:nsä kanssa ihan aikuisten oikeasti etulyöntiasemassa.
Laitetaanpa tälläinen kaksisormijärjestelmällä tekstiä naputteleva kääkkä ja tekstari-sukupolvi näpyttelemään työhakemuksia. Siinä missä meikäläinen saa yhden tuherettua päivän aikana, niin nuorempi ihminen on jo spämmännyt s-posteillaan tarjolla olevat työpaikat lävitse.
Lama ajaa meidät vanhat kääkät ulos työmarkkinoilta ja oikeastaan mitään muutahan tässä monikaan ei toivo, kuin että työttömänäkin sitten toimeen tulisi ja hengissä pysyisi ja sitten vanhetessa, siellä 60 v. tienoilla saisi JO tehdystä työstä kunnon eläkkeen.
Kysehän ei ole yhtään mistään muusta kuin rahasta ja hallituksella ei sitä ole vaikka se miljaaardeja menisikin Kiinasta lainaamaan. Mietin vain mihin ne miljaardit sitten tullaan käyttämään?
Kyllä minä, joka olen huonokuntoinen ihminen, milelläni annan tilaa nuoremmille. Minulla ei ole mikään tarve itseäni työllä tapattaa. Mutta en minä kuitenkaan halua työllissyytoimenpiteisiin ja leipäjonoihin ajautua.
Jotain vähemmän vaativaa pienimuotoista työtäkin voisin hakea ja kouluttautuakin, jos minun annettaisiin tehdä se omalla ajallani pikku hiljaa, eikä koko ajan huudettaisi, että:" äkkiä nyt tai otetaan sulta tuet pois." En tiedä mikä maailmanlopun kiire siellä työvoimatoimistoissa on. Vanha sanontakin sanoo, että kiireessä ei synny kuin heikkopäisiä kakaroita.
Ja vinkiksi vaan nuoremmille, se teoria, mikä ei päässä ensi lukemalta pysy, ei ole edes tarpeellista. Tietokoneisiin tallennetaan turha tieto. Ihmisaivoilla pitää olla tilaa luovuudelle.
Suurin osa valmistuneista nuorista ei tulee saamaan koulutustaan vastaa työtä laisinkaan!
Saati mitään työksi luokiteltavaa ansiotuloa,kortisto odottaa ja senmyötä ammattiin kouluttautuminen vanhenee ja valuu hukkaan!
Eikö näille nuorille jotka ovat lähdössä kotoaan perustamaan perhettä ja aloittamaan itsenäisen elämän pidä ensisijaisesti työllistää.
Ovathan he lukeneet ja kouluttautuneet yli kymmenen vuotta eri opinahjoissa,palkaksi saavat työttömyyden kurjimuksen.
Eivätkö he ansaitse rehdin hyvän työpaikan missä pääsevät toteuttamaan oppimiaan asioita työelämässä.
Ei ole mitään järkeä tässä nykymallissa missä nuoret saavat työvoimasta vain kuulla eioota.
Sitten ihmetellään miksi nuoret ovat niin häiriytyneitä,ja tyhjää täynnä kun yhteiskunta ei anna mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään!
Tämähän oli loistavan innovatiivinen kirjoitus.
Sinua voisi suositelle nykyisen hallituksen neuvonantajaksi.
Ikääntyvät eläkkeelle, sopisiko vaikka ensin kakki yli viisvitoset vai haluaisitko jo viisikymppiset.
Yhdessä ikäryhmässä on n. 75000 henkilöä. Jos kaikki yli viisvitoset laitettaisiin eläkkeelle nyt, eläkkeelle lähtisi yhtä aikaa (nykyisen järjestelmän mukaan eläkeikään 63 v asti)600000 ihmistä. Työpaikkoja vapautuisi nuorille.
Yritykset jäisivät siis muutaman työvuoden kokemuksen omaavien ja vastavalmistuneiden varaan ja jäisihän vielä keski-ikäiset.
Olisihan tämä jonkinmoista kansantaloudellista tuhlausta. Moni on opiskellut aikanaan ja lähes jokainen työhistoriansa aikan. Firmat panostivat menneinä aikoina koulutukseen ja usealla on parikin tutkintoa jne. On käyty niin paljon kaikenlaista kurssia, että ammattitaito ja osaaminen on säilynyt.
Kun on joutunut toimimaan eri tilanteissa, kansainvälisissäkin, sitä on ehkä tullut opittua jotakin elämänkoulussakin, kulttureista jne. asioita joita ei tenttikirjoista opi.
Mutta, työtä pitäisi olla kaikille työhaluisille, niin nuorille kuin vanhoille?
Valtioneuvosto päätti eläkepaketista (vuonna 2002)
- "Puron paketti"
Tavoitteena: työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukeva "paketti"
Hallituksen esityksellä joustavoitetaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaa ja kannustetaan työssä jatkamiseen siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaisi eläketurvaa. Eläkkeiden laskutapa muuttuisi koko työhistoriaan perustuvaksi. Lisäksi hallituksen esitys sisältää lukuisia muita suomalaiseen eläkejärjestelmään tulevaisuudessa vaikuttavia muutoksia, jotka osaltaan toteuttavat hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita eläkejärjestelmän kehittämisestä työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan.
Eläkejärjestelmään nyt esitettävä uudistus koskisi 1.1.2005 jälkeen alkaneita työsuhteita. Vuonna 2012 sen piiriin tulisivat myös tätä aikaisemmin alkaneet työsuhteet. Uudistus on myös rajattu koskemaan vain yksityissektorilla ansaittuja työntekijöiden ja yrittäjien eläkkeitä. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi julkisen puolen virkamieseläkkeet.
Taustana uudistuksille on ennen kaikkea tarve vastata väestön ikääntymisen ja ikärakenteen muutoksen kansantaloudelle ja eläkejärjestelmälle tuomiin haasteisiin. Nyt eduskuntaan tuotavilla esityksillä, kuten myös muilla viime vuosina annetuilla esityksillä, pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamiseen. Näin todellinen eläkkeellesiirtymisikä, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, nousisi kahdella - kolmella vuodella lähemmäs virallista eläkeikää. Toisaalta eläkejärjestelmää pyritään uudistuksen myötä selkeyttämään ja tekemään eläkkeen määräytymisperusteita nykyistä oikeudenmukaisemmiksi.
Työssä jatkamisesta kannattavaa
Yleinen eläkeikä ei esityksen johdosta muutu, vaan pysyy edelleen 65 vuodessa.
Työntekijä tai yrittäjä voi jäädä pois töistä 63-vuotiaana, ja eläke lasketaan siihen mennessä ansaituista työtuloista. Uudessa järjestelmässä tähdätään kuitenkin siihen, että myöhemmin kuin 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen parantaa työeläketurvaa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi siten, että työssä olevilla 63-68-vuotiailla vanhuuseläke karttuisi 4,5 prosentin verran vuosittain. Eläkkeen karttuminen alkaisi 18 ikävuodesta 1,5 prosentin suuruisena. Karttumaprosentti nousisi 53 ikävuodesta 1,9 prosenttiin. Tämän ryhmän työntekijät ja yrittäjät osallistuisivat parantuvan eläketurvansa kustantamiseen nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saisi jatkossakin 65 vuoden iässä. Kansaneläkkeen määrää ei kuitenkaan vähentäisi se työeläkekarttuma, jota ansaitaan 63 ikävuodesta lähtien. Sairauspäivärahaa voisi saada 68 ikävuoteen saakka.
Eläkejärjestelmässä varaudutaan myös eliniän pitenemiseen. Jotta eläketurva voitaisiin sopeuttaa keskimääräiseen eliniän kasvuun, otettaisiin vuoden 2009 alusta käyttöön ns. elinaikakerroin.
Työkyvyttömyyseläke muuttuisi 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saisi 68 vuoden ikään. Myös tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuisi. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkkeen tason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotettaisiin iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta. Uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia, varmistettaisiin kaikkina työuravuosina kertyneen eläketurvan säilyminen.
Uudessa järjestelmässä eläkkeen perustana oleva palkka eli ns. eläkepalkka laskettaisiin henkilön koko työhistorian perusteella. Nykyjärjestelmässä eläke on yleensä määräytynyt kymmenen viimeisen työssäolovuoden ansioiden mukaan.
Lisäksi kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistettaisiin indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Suojasäännösten vuoksi esitetty indeksimuutos ei heikennä vuoden 1996 ja 2000 työttömyyseläkemuutosten suojasäännösten piiriin kuuluvien eikä ennen vuotta 1947 syntyneiden osa-aikaeläkkeen saajien eläketurvaa. Muutos ei myöskään heikennä niitä eläkkeitä, joissa työsuhde on alkanut ennen vuotta 2005 ja joissa eläke tulee maksuun ennen vuotta 2012.
****
Edellä esitettyä eläkeuudistusta, jossa eläkkeen perustana olisi koko työhistoria ja jossa työssäkäyvien ikääntyminen huomioidaan eläkejärjestelyissä, vaikuttaa järkevältä kokonaisuudelta.
Miksi uudistusta pitäisi nyt muuttaa EK-MTK -päättäjien - ei kun Kepu-Kok - halliuksen toimesta? Tässä vaiheessa, kun laaja kokonaisuudistus ei ole vielä edes näyttänyt toimivuuttaan. Halusiko pääministeri Vanhanen tehdä työreformiaan todeksi kepulaisten kannatuksen lisäämiseksi?
On totta, että sukupolvenvaihdostilanteissa eläkeikää pitäisi muuttaa vastaamaan tehtyjä eläkeuudistuksia.
Eläkepalkkakatto tai eläkekatto on saatava myös Suomeen muiden EU-maiden tavoin.
Kansaneläkkeen (Vanhasen takuueläkkeen) nostaminen 500 eurosta 600 euroon parin vuoden päästä ei ole riittävä korotus eikä koske kaikkia eläkeläisiä. Monet työkyvyttömyys- ja työeläkkeet tarvitsevat pikaista korjausta niiden ostovoiman supistuessa inflaation vuoksi - vuosi vuodelta.
Tilastokeskuksen tutkijoiden mielestä (HS) eläkeikä Suomessa on tasaisesti noussut. Keskiarvo ei kerro koko totuutta, koska siinä on mukana myös nuoret (parikymppiset) eläkeläiset.
Kun eläkeikä on tasaisesti noussut. Toteutumassa oleva eläkeuudistus vaikuttaa järkevältä: pehmeä laskeutuminen eläkkeelle, työkyvyn mukaisesti, on järkevää.
Pakkopano eläkkeelle tai ikääntyvän sairaan työssäpito ei ole järkevää.
Kaikilla ei ole mielekästä hyvin palkattua työtä, josta seuraa suuri eläke vapaaehtoiselle eläkkeelle siirtyessään (ja kultainen kädenpuristus). Työnantajat eivät ole kaikkia työntekijöitä kouluttaneet ja kohdelleet tasapuolisesti.
Kun työpaikoilla irtisanotaan ja lomautetaan, siitä seuraa ahdistava, katkera, vihainen työilmasto, jossa kenelläkään ei ole mukavaa työskennellä. Nuoleminen, kiipiminen, panettelu... ovat näiden työpaikkojen arkipäivää. Ikäihmisiä soimataan työn tekemisestä, kun nuorillakaan ei ole varmuutta työn jatkumisesta.
Työpaikolla on ollut ja pitäisi olla perehdyttämiskoulusta nuorille. Tällöin ammattitaitoiset eläköityvät perehdyttävät nuoria työhön. Aiemmin tästä perehdyttämisestä, oman työn ohella, maksettiin perehdyttämislisää. Näin yhteistyö sujuisi paremmin. Oppisopimiskoulutusta pitäisi myös kehittää joissakin ammateissa. Ongelmana on se, että nuoret kuvittelevat tietävänsä, osaavansa jo kaiken - ilman perehdyttämistä ja oppisopimuskoulutustakin. Työnantajat arvostavat näitä itsevarmoja ja -tietoisia nuoria eläköityviä, elämänviisautta ja -kokemusta osaavia paremmin.
Valitettavasti työnantajat arvostavat teoriatietoa työkokemusta enemmän eläköityvien kustannuksella, jotka ensimmäiseksi irtisanotaan.
Eläköityvillä, irtisanomiputkessa olevilla, on turvanaan ollut - ei työnantaja, ei maan nykyinen hallitus, ei Eduskunta, vaan TYÖTTÖMYYSPUTKI. Eläkeuudistuksen tuoma parannus, jottei tarvitse juuri ennen eläkeikää siirtyä työttömyyskortistoon.
Työtä pitäisi olla kaikille! Tottakai! Mielekästä, hyvin palkattua, työtä ja mieluusti vielä siten, että työn itsemääräämisoikeus on oikein palkkaan ja työn vastuullisuuteen sekä työn tulokseen mitoitettu.
Kunnat yhdistyvät suurkunniksi, joiden on entistä helpompi rationalisoida tehtäviä ja irtisanoa väkeä. Tätä edellyttää muun muassa EK ja PARAS-hanke. Palvelujen privatisoituessa, tuotetaan palveluja entistä tehokkaammin entistä pienemmällä työvoimalla. Suomalaiset elävät yhä pidempään - omissa kodeissaan - ja tarvitsevat erilaisia palveluja. Kalliita, yksityistettyjä palveluja, joiden pitää tuottaa voittoa sijoittajilleen, ei takuueläkeläisillä (kansaneläkkeellä elävillä) ole varaa ostaa.
Eläkkeet ovat pienet. Peruseläke (takuueläke tai kansaneläke) on vain 500 euroa.
Eläke-etuudet ovat voimakkaasti verotettuja. Eläkkeitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin eikä eläkkeistä tehdä palkkatulovähennyksiä. Kukaan ei halua vapaaehtoisesti jäädä 500 euron takuueläkkeelle. Työeläkkeet nousevat työssäoloajan pituuden perusteella, joten työssä yritetään sinnitellä mahdollisimman pitkään. Näin eläkeikä on myöhentynyt ja myöhentyy ilman Vanhasen pakkolakiakin.