Helluntailaisuuteen, kuten tietysti muuhunkin uskovaisuuteen, kuuluu rukoilu. Yleisesti käytetään myös termiä esirukous, jonka ymmärtäisin tarkoittavan rukousta toisen ihmisen tai itsestä riippumattoman asian puolesta. Rukouksella voidaan pyytää vaikkapa formulakuljettajan voittoa mutta usein aiheena on sairaan parantaminen. Helluntailaisittain rukoilemisestaan pitää tehdä numero: sitä on toitotettava muille kokouksissa ja keskustelupalstoillakin.
Mitä mieltä helluntailaiset ovat rukouksen voimasta? En käy selvittämään tarkemmin, mitä matemaattinen termi verrannollisuus tarkoittaa mutta haluaisin kuitenkin tietää, uskovatko helluntailaiset esim. potilaan parantumisen todennäköisyyden olevan suoraan verrannollinen rukoilijoiden määrään. Eli onko mielestänne niin, että esirukoilijoiden määrän kaksinkertaistaminen tuplaa myös parantumisen todennäköisyyden. Onko rukous tehokkaampaa, jos sen esittäjä paastoaa?
Mitä mieltä helluntailaiset ovat rukouksen voimasta? En käy selvittämään tarkemmin, mitä matemaattinen termi verrannollisuus tarkoittaa mutta haluaisin kuitenkin tietää, uskovatko helluntailaiset esim. potilaan parantumisen todennäköisyyden olevan suoraan verrannollinen rukoilijoiden määrään. Eli onko mielestänne niin, että esirukoilijoiden määrän kaksinkertaistaminen tuplaa myös parantumisen todennäköisyyden. Onko rukous tehokkaampaa, jos sen esittäjä paastoaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
En usko, koska rukous menee Jumalalle, joka päättää paraneeko ihminen vaiko ei.
Vastaan ei-helluntailaisena. Helluntailaiset voivat korjata kannanottojani.
>>Helluntailaisittain rukoilemisestaan pitää tehdä numero: sitä on toitotettava muille kokouksissa ja keskustelupalstoillakin>...uskovatko helluntailaiset esim. potilaan parantumisen todennäköisyyden olevan suoraan verrannollinen rukoilijoiden määrään>Onko rukous tehokkaampaa, jos sen esittäjä paastoaa
Iha täytyy Umparille ja Pekulle ilmoittaa, että ku eilen käytiin elkku lääkärillä tään viisaab villakoiran johdosta ja tutkimusten jälkeen elkku-lääkäri vaati, et tänään jos ja kun koira vielä elää, nii pitäs tuoda leikkaukseen.
Syy oli kaiketi se ku sattu sillä aikaa ulkona syömään jotaki myrkyllistä, ku mä tein puupinon valmiiksi.
Eile oli tosiaan pilkkuu vaille vainaa.
Tänään kehoitin vaimoani soittamaan elkku-lääkärille, et koira on nii hyvässä kunnossa, et mitä mä 100km lähen ajeleen sitä näyttämään, mut sieltä vaadittiin, et ois niiku pare tulla, ku se ei oo uskottavaa.
Kävi tään ylen viisaan koirani kans sit siellä ja nii vaan kävi, et lääkärikin ihmeeks asian totesi ja iha vaan myönteli, ettei ole vielä moista nähny.
Mikähä mahtaa Pekun selvitys olla tään lääkärin todisteen suhteen olla, tokko lekurit palturia "julista"?
Et ei kai koiramme estä muut huokassu, ku me vaimoni kanssa ja Jukka tuossa ylempänä jo asian ilmaisi, ei siihe oo enempää lisäämistä-
Jeesuksen tekemät ihmeet ovat kyllä hyvä tuoda muillekin tiettäväksi, eikä jättää salaan.
Muistutan vielä, ettei ihmeet pelasta, eikä niiden perässä tarvitse juosta.
Elämä Kristuksessa on IHME ja siitä kannattaa muillekin mainita-
lievissä tapauksissa.
"ku mä tein puupinon valmiiksi"
"voi välttää puuliiterissä tai muissa pölyisissä paikoissa peuhaamista. Myös hengityssuojaimen käyttö on mahdollista. "
http://www.metla.fi/hanke/3071/myyrakuume.htm
Tarkoitin sitä, että kun minä pinosin puut ensivuodeksi kuivumaan, niin sillä aikaa koirani söi jotakin myrkyllistä ja oli niiku jo ilmoitin viittä vaille vainaa.
Eli LÄÄKÄRI IHMEEKSI aisian totesi tänään, kun uudelleen "pakoitti" tulemaan näytolle, vaikka jo ilmoitin, et koirani on hyvässä kunnossa.
Siksipä peräsin Pekulta tietoo, miten tää nyt on mahdollista ku "lääketiede" ilmoittaa et on ihme tapahtunut, ku ois ehkä vielä heidän mukaan leikkauksella pieni mahdollisuus jos "ois tänään elossa" ja nyt siis ihmetyksen aikaa, ku tää "eheytetty" koira terveenä taas pällistelee.
on kuitenkin sellainen tauti, joka tarttuu juuri
tuollaisissa puuhommissa.
Siis oliko koirasi sairas vai ei ja mitkä olivat oireet? Se koirahan oli siinä, kun pinosit puita.
Koirani toissa päivänä sairastui ja eilen veimme sen eläinlääkäriin ja siellä otettiin tietenkin monet kokeet ja verikokeet osoittivat että on saanut jotakin myrkyllistä ja ehkä vatsassa röngenkuvien perusteella, on jotakin "jäänteitä" , siitä mitä koira oli syönnyt, sekä kova kuume.
Tiputuksessa oli muutaman tunnin eilin ja lääkäri vain tuumi, et tulkaa takaisin seuraavana päivänä, et sit täytyy leikata, jos vielä on elossa.
Tänä aamuna vaimoni soitti lääkärille, että koira on mielestämme ihan OK, mut sieltä pyydettiin tuomaan koira näytettäväksi, koska epäilivät, ettei se ole mahdollista, että se noin vain paranisi, yhden yön aikana.
Tänään siis eläinlääkäri itse ihmeeksi asian ilmoitti ja siksi ajattelin, että miten Peku tämän lääkärin diaknoosin tulkkaa, kun väittää ettei ihmeitä tapahdu, vaan eipä ole ilmaantunut kommentoimaan.
mielestäni tuossa ei juurikaan ole sellaista hirveän suurta ihmettä, mutta useinhan koira on ihmiselle mieluisa. Uskovat laittavat tuon koiranparanemisihmeen Jeesuksen piikkiin, mutta ei-uskovat ottavat sen luonnollisena asiana.
Yhden tuttavan koira iltalenkin jälkeen kävi oksentelemaan ja kuolla kupsahti siihen. Arvelivat, että olisi syönyt jotain myrkkyä. Eivät he sanoneet, että olisi ollut Jumalan tahto, että kuoli kun eivät olleet uskovia.
Uskovat ja ei-uskovat katsovat eri perspektiivistä asioita.
rukoustilaisuudessa kaupunkini kaikkien suurimassa kirkossa, joka oli täpösen täynnä. Rukous täytti suurimman osan illasta, sen lauluista, puheista ja muista toiminnoista. Ihmisillä oli "rukousaiheita" aivan mielettömästi. Ihan hämmästyin sitä määrää.
Tuli siinä istuessa mieleeni kysellä, että mitä meidän helluntailaisten pitäisi ajatella siitä, että nykyään luterilaiset kirkot täyttyvät rukoilijoista.
Usko rukouksen voimaan oli vahva siinä illassa ja ihmisillä oli todella paljon hätää, sairautta ja muuta huolta.
Rukoilemisesta puhuminen, jopa sen mainostaminen ei ole enään helluntailaisten yksinoikeus. Myös kansankirkkomme syvät rivit alkavat olla kypsiä herätyskristilliseen ajatteluun.
Puhetta oli myös paastosta, joskin tilaisuuden aloittanut pappi virkkoi jättävänsä paastoamisen Jeesukselle. Mitä lie sillä tarkoittanut?
sitä ihmettä ei juuri näe sunnuntaisin.
tapahtuiko siellä ihmeitä?
ennenkuin varsinainen "esirukouspalvelu" alkoi. rukouksia suoritettiin moneen otteeseen jo alkuillasta. Ihmeistä en tiedä.
Niin, täysi oli kirkko. Kyllä se varmaan on täysi siellä teilläkin päin, kunhan sinne ehtivät. Näkyy olevan tänä keväänä muutaman kerran teidän kaapunnissakin ko. rukoilija..
kerran olin yhdessä meedion tilaisuudessa (nuoruudessani kun vielä etsin totuutta) niin pelkäsin koko ajan, että meedio alkaa puhumaan minulle. Mutta onneksi olin vielä niin nuori ettei niitä kuolleita vielä läheisyydessä ollut, sen meedion kautta puhui joku vainaa...hui kauhistuksen kananjalka...
En tietenkään tarkoita, että Jalovaara olisi meedio, hänellä on varmaan se OIKEA Henkiopas mukanaan, mutta kun en oikein tiedä mitä sieltä hakisin joten menemättä jää.
mmm.. Kyllä sinne uskaltaa mennä.
Jalovaaran tilaisuuksien alkuosa on aina hyvin perinteinen. Nytkin veisattiin suurella vaivalla pari kolme virttä, joiden väliin naislaulaja kakisteli vielä yhden tutun virren esittäen sen jostakin parvelta urkujen takaa. Juuri ja juuri kuulin sanat.
Kaksi puhetta ennen rukouspalvelua olivat minusta todella hyviä, armokeskeisiä. Mutta.. se markkinointi ja rahankerjuu! En ymmärrä, miksi pilataan hyvä tilaisuus puolen tunnin rahankerjuupuheilla? Samanlaista touhua olen tavannut jenkkiläisperäisten hurmavierailijoiden tilaisuuksissa ja koen sen hyvin vieraaksi jumalanpavelustilanteessa. Miksi Jalovaara ei voi luottaa talousasioissa Jumalaan? Sitä ihmettelen.
luottaa Jumalaan.
Sinäkin kasvatat syödäksesi mm. leijutomaatteja ja sienestät kun ei niitä taivaasta tipu.
Jalovaara on keksinyt liikeidean, joka toimii ja sinä olet vain yksi todiste sen toimivuudesta kun olet kantanut roposi hänen tililleen.
talousasiaoissa luottaa Jumalaan.
Tuskin ymmärrät, mitä tarkoitan, mutta sanonpa silti, että jos heittäytyy niinkin isoon hommaan, kuin Jalovaara on tehnyt, Jumala kyllä pitää huolen, jos kerta on työn takana.