koska Ambrosiuksen media..isku...hu.. siirtyi sivulle 2. Niin olisi reilua kirjoittaa tällä sivulla, eikä v.......a takasivulla.
Minusta hänellä on muutama hyväkin ajatus.
Minusta hänellä on muutama hyväkin ajatus.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"muutama hyväkin ajatus". Annapa esimerkki moisista (edellyttäen että ovat hänen omia ajatuksiaan, ei lainattuja).
ajatukset liene lainakamaa jostakin.
jotain positiivista Ambrosta! Nyt ei itselleni tule mitään mieleen, tuleeko muilla?
on hyviä kirjoja luettavaksi ehdotuksia!
Jos Ambrossa on jotain hyvää, niin on se, että hän ei tuhlaa kirkon rahoja, vaan käyttää hyväkseen miljoonäärikavereitaan. Kirkon rahoja käytetään niukasti ja yritetään ujuttaa laskut aina jonkun muun piikkiin. Hän kerää lahjoituksia ja hankkii kirkolle jäseniksi hyviä veronmaksajia, joten rahantuloa ei voi estää. (Toisin kuin ap) Niin sitten hän urheilee ja nipottaa srk.n työntekijöiden epäterveellisistä elämäntavoista ja ylipainosta.
Sofiaan menee /on mennyt rahaa kirkon varoista seuraavasti: kerta-avustus v. 2007 50000 eur ja vuosittain vuokraa hiippakunnan tiloista n. 60000 eur. Kirkolliskokous on tehnyt päätöksen selvittää kirkollishallituksen Liisankadulla sijaitsevien tilojen käyttöaste ja selvittää, miten kohtuullistetaan Sofiassa olevien vuokratilojen vuokraa ( joko vuokraa alentamalla tai karsimalla vuokrattavien tilojen neliöitä).
Kuka osaa sitten selvittää piispan ajankäytön? Miten paljon varsinaisesta työajasta hän käyttää hiippakuntatyöhön, josta kirkollishallitus maksaa hänelle palkan? Miten paljon Sofin asiat vievät hänen varsinaisesta työajastaan?
Kun kaikki tämä on avoimesti tiedossa, silloin vasta voidaan sanoa, miten paljon kirkko todella vuotaa rahaa sen oman toiminnan ulkopuolelle tässä tapauksessa.
Piispan tehokkaasti hankkimat avustukset ovat menneet tähän Sofia-hankkeeseen, joka EI OLE MILTÄÄN OSIN KIRKON HANKE. Avustusten tehokas imurointi toki vaikuttaa kirkkoomme siten, että pitkään aikaan muut tahot ( esim. muut kirkolliset järjestöt ja luostarimme) eivät voi saada avustuksia, koska myöntäjien näkökulmasta ortodoksista kulttuuria on tuettu riittävästi pitkäksi aikaa.
on melko ovelasti laadittu, yhdessä kappaleessa kerrotaan: "Ambrosius on hyvin tehokkaasti löytänyt uuden ajan hyväntekijöitä ja kerännyt heiltä tukea kirkon eri hankkeille", ja sitten seuraavassa kappaleessa: "Viime aikoina hänen energiansa on kohdistunut uuteen, Hlsingin Kallvikissa sijaitsevaan Kulttuurikeskus Sofiaan".
Eli ko. jutussa annetaan ymmärtää, että A hankkisi tehokkaasti rahaa kirkolle ja Sofia olisi kirkon hanke.
Jos puhutaan hiukan liike-elämän termein, niin Ambrosius on käyttänyt häikälemättä
Ortodoksisen kirkon brändiä kerätessään fyrkkaa säätiöiltä jne. jotka saavat lahjoitukset verovähennyksiin.
Näin se raha on pois myös valtion verotuloista.
Sitten hän on antanut ymmärtää niille jotka maksavat brändin ylläpidosta ja rahoituksesta (kirkollisveronmaksajat ja uskovaiset), että hanke on kyseistä brändiä.
Samalla hän on ollut kyseisen Firman ja brändin toiseksi korkein johtaja, ja nauttinut sen palkkatuloista, ylläpidosta ja vallasta, uskovaisten luottamusta (brändin rahoittajien, ilman osinkotuloja..), sekä Linna juhlista, ulkomaan matkoista, korruptioillallisista...
Hän on myös käyttänyt asemaansa Firman ja brändin kakkosmiehenä omien etujen taloudellisten etujen ajamissen.
Sivuvirkoja hänellä on myös (mm.Osuuspankissa, joka teki 5-vuoden sopimuksen Kallvikin tilojen käytöstä hyvävelihintaan..), joista hän nauttii rahallisia korvauksia ja omistaa osakkeita (mm. Tulikivi Oy). Näitä hänellä ei olisi ilman Firman Brändiä.
Kaikki tämä on johtanut oman Firman tehtävien laiminlyönteihin ja luvattomiin poisaoloihin työapaikalta.
Ajatelkaapa Mokian varatoimitusjohtajaa perustamassa omaa tehdasta joka väittää olevansa Mokia.
Ja käyttämässä Mokian tietotaitoa, hierarkiaa, henkilöstöä, yhteiskuntasuhteita ja rahaa.
Ja valehtelevan haliitukselle ja osakkeiden omistajille.
Ja Mokialle.
Hän saisi välittömästi potkut ja aikaan rikostutkinnan.
Sen jälkeen syytteet ja käräjäoikeus.
Riippuen lautamiehista hänen ehkä joskus lausumat "hyvät ja koskettavat" sanat saattavat liikuttaa jotakuta ja hän saa valitusluvan hovioikeuten.
MOT tekee ohjelman ja Ambrosius väittää joutuneensa ajojahdin uhriksi.
Ja että Jumala on meissä ja armahtavainen.
Mutta oikeuslaitos ei.
Täyttää mielestäni esitutkintaan riittävän aineiston.
Kirkko yritettiin saada sidotuksi tähän hankkeeseen. Kohtalokas sidos tuli estetyksi kirkolliskokouksessa 2007.
Sofian takana ollut taho oli pyytänyt 500000 euron korotonta lainaa kirkon keskusrahastosta.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta oli tarkkana ja selvitti mm, että kiinteistö oli kiinnitetty jo kokonaan, joten mahdollisessa konkurssissa kirkko ei saisi omiaan takaisin.
Kirkolliskokous myönsi tuolloin 50000 euron kerta-avustuksen tuohon hankkeeseen.
Nyt kirkolla ei ole muuta sidosta kuin vuokrasopimus Helsingin hiippakunnan tiloista Sofiassa. Jos tiukka paikka tulee, voi kirkollishallitus miettiä uutta käyttötarkoitusta Helsingin ort.srk:lta vuokraamiinsa Liisankadun tiloihin.
erehtyivät vainoamaan ja ajojahtaamaan väärää henkilöä.
...tai sitten yksinkertaisesti tuli mitta täyteen.
Ja USA:ssa vaihtui presidentti...
---Jos tiukka paikka tulee, voi kirkollishallitus miettiä uutta käyttötarkoitusta Helsingin ort.srk:lta vuokraamiinsa Liisankadun tiloihin.---
Se tarvitaan sitten piispan residenssiksi, kun aika on kypsä. Tervetuloa mahd. pian!
on hyvä ehdotus kirkolliskokouksen talousvaliokunnan taloudenhoidon valvontamahdollisuuksien lisäämiseksi kirkolliskokouksien välisenä aikana.
Oli hyvä että tuo sidos tuli estetyksi, kiitos talousvaliokunnalle siitä, Kirkollisveron maksajana ei kiinnosta joutua pukumiesten rahapelien takuumieheksi.
pitäisi aloittaa uusi pohdiskeluketju. Minulla on ainakin tunne, että valvontaa ei ole tai se on tämän saman mafian käsissä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000062&posting=22000000042248360
Kirkon keskusrahaston, jonka osataloutta ovat mm kaikki hiippakuntakansliat, kirkollishallitus (toimisto), kirkkomuseo, julkaisuneuvosto,keskusrekisteri sekä ortod. seminaari ja joka myöntää vähävaraisille seurakunnille ja kirkon työtä tekeville järjestöille avustuksia, talousarvion ja tilinpäätöksen hyväksyy viime kädessä kirkolliskokous. Kirkolliskokouksien välisenä aikana ei ilmeisesti ole varsinaista valvontaa, sillä talouden tilannetta ei seurata esim. kuukausittain kirkollishallituksen istunnoissa eikä raportointia ole kirkollishallituksen jäsenille eikä myöskään kirkolliskokousedustajille. Viime kirkolliskokous teki päätöksen sisäisen tarkastustoimen perustamisesta kirkkoon, mutta mitään ei ainakaan vielä ole asian tiimoilta kuulunut. Ulkoinen tilintarkastus toki on, mutta tyytyykö se tarkastamaan tilit vain kirjanpitoteknisesti vai tarkastaako myös hallintoa ja budjetissa pysymistä sitä en tiedä. Viime kirkolliskokous tosin teki myös päätöksen, jolla se kehotti kirkollishallitusta noudattamaan budjettikuria ja päätöksen kokoontua keväällä talouden kehityksen seurantaa varten.