Liittojen eläkeadressista ei ollut edes kaikkein suosituimmaksi adressiksi.
Hallitus onnistui vedättämään liitoilta yksimielinen kanta siitä, että eläkkeelle siirtymisikää pitää nostaa.
Näin liitot ja SDP menivät päätä pahkaa Vanhasen hyvin tekemään ansaan.
Vanhanenhan sanoi, että vaikeat päätökset herättävät aina ensin vastustusta, mutta nythän kaikki ovat yksimielisiä todellisen elääkkeelle siirtymisiän korottamistarpeesta.
Ei olisi uskonut Vanhasesta, ettei vaan koko ansa olisi ollutkin kokoomuksen laatima?
Hallitus onnistui vedättämään liitoilta yksimielinen kanta siitä, että eläkkeelle siirtymisikää pitää nostaa.
Näin liitot ja SDP menivät päätä pahkaa Vanhasen hyvin tekemään ansaan.
Vanhanenhan sanoi, että vaikeat päätökset herättävät aina ensin vastustusta, mutta nythän kaikki ovat yksimielisiä todellisen elääkkeelle siirtymisiän korottamistarpeesta.
Ei olisi uskonut Vanhasesta, ettei vaan koko ansa olisi ollutkin kokoomuksen laatima?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keskimääräinen eläkeikä nousee 59 -> 62, kun työssajaksamiseen panostetaan. Työnantajat joutuvat hommiin työilmapiirin ja työssäjaksamisen parantamiseksi. Se siitä ansasta...
Haistatin paskat monelle työnantajalle ollessani työssä. Työntekijöitä kohdeltiin kun karjaa. Ei sellaisessa ilmapiirissä kukaan halua olla.
Samoin ovat tehneet useat paluumuuttajat Ruotsista. He sanovat työnjohtomentelmien olevan Sumessa "aataminaikuisia", herran pelko on työilmapiirin ja työntekijöiden "piiskaamista" henkisesti.
Pitää tehdä sinun laillasi ja vaihtaa työpaikkaa, jos siihen on mahdollisuus. Jos jää yrittämään työntekekemistä työpaikassa, jossa työntekijöitäkohdellaan kuin "karjaa", sairastuu, masentuu, menee elämnilo ja pian koko elämän hallintakin.
Työnantajat käyttävät direktio-oikeuttaan väärin ja luovat työpaikoille kireän, moitivoimattoman työilmapiirin. Älä kuitenkaan "haistattele" kovin usein... joudut "mustalle listalle" tai et ainakaan saa kovin hyviä työtodistuksia.
Työpaikan vaihdolle aina löytyy syitä: kuten perhesuhteet (Sarkomaa, entinen ministeri ja Hornborg, MTK:n puheenjohtaja).
Suomalainen ei jää aikaisin eläkkeelle
27.2.2009 Outi Kokko
Suomalaiset eivät karkaa eläkkeelle sen aiemmin kuin monen muun maan kansalaisetkaan. Päinvastoin. Oikeasti suomalaiset jäävät eläkkeelle myöhemmin kuin päättäjät moittivat. Todellisuudessa Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin vasta 61-vuotiaina eikä 59-vuotiaina kuten väitetään.
Suomessa syyllistetään kansalaisia osin turhaan varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä. Hallituksen eläkeiän nostosuunnitelmien yhteydessä on puhuttu, että jäämme eläkkeelle keskimäärin 59,4-vuotiaina. Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta luvussa ovat mukana myös nuoret, jotka syystä tai toisesta ovat eläkkeellä. He alentavat keskiarvoa merkittävästi.
Kun eläkkeelle siirtymisikä lasketaan 50 vuotta täyttäneiden joukosta, keskimääräinen ikä nousee kaksi vuotta 61,4 vuoteen.
Eläkejärjestelmien kansainvälinen vertailu on hankalaa, koska järjestelmät ovat erilaisia. Eläketurvakeskuksen kehitysjohtaja Jari Kannisto kertoo, että vuonna 2006 tanskalaiset ja suomalaiset eläköityvät pohjoismaalaisista nuorimpina.
Vertailuvuonna 2006 molemmissa maissa 50 vuotta täyttäneiden keskimääräinen eläkeikä oli noin 61,5 vuotta. Norjassa ja Ruotsissa jäätiin eläkkeelle noin 63-vuotiaana, mutta Islantilaiset jaksoivat puurtaa töissä keskimäärin yli 65-vuotiaiksi.
Työttömyys laskee
eläkeikää Suomessa
Suomessa keskimääräistä eläkeikää laskee työttömyyseläkeläisten suuri määrä.
– Suomessa työttömyyseläke on ollut keskeinen reitti eläkkeelle, sanoo Kannisto.
Kun tarkastellaan pelkästään vanhuuseläkkeelle jääneitä, keskimääräinen eläkkeellejäämisikä nousee edelleen. Eläketurvakeskuksen Kannisto kertoo, että viime vuonna vanhuuseläkkeille jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta.
Kolme vuotta sitten voimaan tullut eläkeuudistus lakkauttaa työttömyyseläkkeet, mutta siirtymäaika jatkuu vuoteen 2011. Työttömyysputki säilyy edelleen, mutta nyt vain siirrytään pidennetyltä työttömyyspäivärahakaudelta suoraan vanhuuseläkkeelle. On arvioitu, että tämä nostaa eläkeikää.
Ruotsalaiset sairaslomalle,
suomalaiset eläkkeelle
Johtaja Matti Leppälä Työeläkevakuuttajat Telasta viittaa OECD:n vertailuun vuosilta 2002–2007. Myös sen mukaan ruotsalaiset ovat selvästi pidempään töissä kuin suomalaiset.
Leppälän mielestä tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan on monta asiaa, mitä pitäisi verrata. Yksi on sairaslomien määrä.
– Esimerkiksi Ruotsissa on jääty paljon myöhemmin eläkkeelle kuin meillä, mutta on oltu paljon enemmän pitkillä sairaslomilla ja jatkettu niiden jälkeen esimerkiksi osa-aikatöissä.
Suomessa käytäntö on ollut, että kun työkyky hiipuu, jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. Tärkeimmät työkyvyttömyyden syyt ovat olleet mielenterveysongelmat ja pääasiassa masennus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Leppälä toteaa, että ikääntyneitten työllisyysaste on kehittynyt viime vuosina hyvin. Lakien ja irtisanomissuojan muutokset ovat tukeneet tätä ja lisäksi ikääntyneitten osaamista ja työtä on Leppälän mukaan arvostettu entistä enemmän.
Taloustilanteen heikkeneminen on kuitenkin saanut monen firman vähentämään väkeä vanhimmasta päästä.
– Toivottavasti tästä ei syyllistetä ketään. Ei ole kenenkään oma syy, jos kansainvälinen taloustilanne vaikuttaa työllisyyteen heikosti, hän sanoo.
Ranskalaiset lähtevät
aikaisin työelämästä
Eri tilastojen luvut vaihtelevat, mutta sen enempää OECD:n kuin Eurostatinkaan perusteella suomalaiset eivät jää pois töistä mitenkään poikkeuksellisen aikaisin.
Eurostatin mukaan vuonna 2006 suomalaiset vetäytyivät työmarkkinoilta keskimäärin 62,4-vuotiaina, kun EU-maiden keskiarvo oli 61 vuotta. Ranskalaiset jättivät työelämän 58,9-vuotiaina, mutta romanialaiset uurastivat yli 64-vuotiaiksi.
Virallinen eläkeikä ja todellinen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä ovat koko lailla eri asia. Useimmissa Euroopan maissa töissä ei keskimäärin olla viralliseen eläkeikään asti.
Paitsi Suomessa, myös esimerkiksi Luxemburgissa, Hollannissa, Itävallassa, Espanjassa ja Saksassa työelämä jätetään OECD:n mukaan selvästi ennen virallista eläkeikää. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa, Islannissa ja Portugalissa töissä viihdytään tai joudutaan olemaan tämän ylikin.
Pisintä työputkea tehdään Meksikossa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Esimerkiksi korealaiset ovat usein töissä vielä seitsemänkymppisinäkin, vaikka virallinen eläkeikä on 60 vuotta.
---
Suomessa on tehty v. 2003 eläkeuudistus, jonka mukaan eläke on sitä suurempi mitä pidempään työelämässä sinnitellään.
Tuon uudistuksen seurauksena suomalaisten eläkeikä on myöhentynyt ja myöhentyy jatkuvasti ilman mitään Kepun ja Matti Vanhaden vaatimaa työreformia eli pakkoeläkelakia, joka onneksi peruuntui.
Suomessa on tehty eläkeuudistus, joka huomioi palkansaajien yksilöllisiä tarpeita - jonkun verran. Yksilöllinen varhaiseläke oli eläke, jonka avulla ikääntyvät (iän tuomia sairauksia potevat) voivat siirtyä eläkkeelle. Ei ole järkeä siinä ruotsalaisessa käytännössä, että ikääntyvät pitävät työpaikkoja pitkien sairaslomien aikana ja estävät näin nuorten työnsaantia. Työssäolevat hoitavat sairaiden työtehtävät oman työn ohella kun sijaisia ei palkata - ja sairastuvat itsekin.
Kansanedustajien pitää noudattaa omalla esimerkillään niitä vaatimuksia, joita yrittävät muille syöttää. Kansanedustajien eläkeikä on aivan liian alhainen (alle 50 vuotta) ja eläkkeen määrä liian suuri lyhyeen työrupeamaan nähden.
Takuueläke (= peruskansaneläke) takuueläkkeen luojille eli kansanedustajille sekä eläkeiän myöhennys 65-vuotiaaksi. Eduskunnasta pudottuaan kansanedustajat hakeutukoot työmarkkinoille työnhakijoiksi muiden irtisanottujen työttömien tavoin aina siihen asti kun ovat 65-vuotiaita.
Mitkä ovat ministerin tehtävät jättäneen Sari Sarkomaan eläke-etuudet hänen jäätyään kotiäidiksi? Mikä on eläkkeen suuruus ja eläkeikä lyhyen kansanedustajakauden ja ministerikauden jälkeen?
Mikä on MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborgin eläke ja eläkeikä hänen lopetettuaan MTK:ssa ja siirryttyään koti-isäksi.
"Kansanedustajien pitää noudattaa omalla esimerkillään niitä vaatimuksia, joita yrittävät muille syöttää. Kansanedustajien eläkeikä on aivan liian alhainen (alle 50 vuotta) ja eläkkeen määrä liian suuri lyhyeen työrupeamaan nähden.
Takuueläke (= peruskansaneläke) takuueläkkeen luojille eli kansanedustajille sekä eläkeiän myöhennys 65-vuotiaaksi. Eduskunnasta pudottuaan kansanedustajat hakeutukoot työmarkkinoille työnhakijoiksi muiden irtisanottujen työttömien tavoin aina siihen asti kun ovat 65-vuotiaita. "
Olen tästä aivan samaa mieltä. Kansanedustajat voisivat harjoittaa sitä mistä saarnaavat...