Miten Viikinki-kuninkaiden valta-asema syntyi ja periytyi?
Entäs sukulaisuus eli oliko samaa porukkaa Norjan vuonoilta, Roskilden kautta, Uppsalan kautta "Suomen" länsirannikolle saakka (siis ennen idäntien/karjalan/rusien kehitystä)?
Mitä tarkoittaa se että vain jumalat/pakana papit käyttivät sarvia hatuissaan?
Miten yhteiskunta toimi eli oli siis viljelijät ja erikoisepät (puu/metalli) ja tietenkin sotilaat (johdossa jaarli jne ja mukana karhu-perse-erkit, jotka raatelivat vihollisen piripäissään)?
Entäs sukulaisuus eli oliko samaa porukkaa Norjan vuonoilta, Roskilden kautta, Uppsalan kautta "Suomen" länsirannikolle saakka (siis ennen idäntien/karjalan/rusien kehitystä)?
Mitä tarkoittaa se että vain jumalat/pakana papit käyttivät sarvia hatuissaan?
Miten yhteiskunta toimi eli oli siis viljelijät ja erikoisepät (puu/metalli) ja tietenkin sotilaat (johdossa jaarli jne ja mukana karhu-perse-erkit, jotka raatelivat vihollisen piripäissään)?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Viikinki-kuninkaat oli vaaleilla valittuja johtajia, viikinkien valtiot oli oikeastaan tasavaltoja, joiden johtajia kutsuttiin kuninkaiksi.
Asema ei periytynyt, eikä ollut pysyvä virka.
Sarvien käyttö sijoittuu 500-700 luvulle, ehkä jopa aiemminkin, 800 luvulla jolloin elettiin varsinaista viikinkiaikaa ne ei enää olleet käytössä.
Saattaa olla, että se tapa oli myös paikallinen.
Viikinkien yhteiskunta oli varsin hyvin järjestäytynyt, muutenhan ei olisi ollut mahdollista lähettää suuria miesjoukkoja kauas perheiden luota ja jättää niitä tavallaan turvattomaksi retkien ajaksi.
Minua on pitkään kiehtonut Oulun Kaakkurista 1980-luvulla löytynyt rautakautinen hauta-alue miekkoineen, keihäänkärkineen ym. Esineet on ajoitettu vuosille 200-700 jaa.
Neljästä hautaröykkiöstä löytyi merkkejä yhdeksästä ruumishautauksesta ja kolmesta polttohautauksesta.
Tutkijat olettavat, että löytö on merkki pysyvästä asutuksesta. Toisaalta voidaan väittää, että haudatut olivat turpiinsa saaneita tai tauteihin menehtyneitä ryöstöretkeläisiä.
Roope
Ne saattaisi olla myös ympärivuotisia kauppapaikkoja. Lappalaiset perustivat talvikyliä tällaisille jokisuistoille ja kangasalueille.
Esim turkikset on kerätty talvella lappalaisilta, mutta ne on voitu lähettää etelään vasta kesällä, sulan veden aikaan.
Mahdollista on että ne ovat toimineet samalla myös kalastus ja hylkeenpyynti yksikköinä.
Jep - käsitys on viime aikoina muuttunut. Pysyvää asutusta on ollut Perämeren (Kainuunmeren) rannikolla jo vuosituhansia. Kaikki eivät olleet nomadeja.
Runsaat sala- ja hyljesaaliit tekivät pysyvän asutuksen mahdolliseksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kierikki
Roope
Pysyvän asutuksen ja kulttuurin merkkinä on ennen pidetty maatalouden harrastamista, mutta nykykäsityksen mukaan pysyvä asutus voi perustua muuhunkin kuin maatalouteen ja Kierikissä on ollut todennäköisesti myös näin.
Eli kauppapaikka on ollut niin vauras ja hyvinvoiva, että viljellyt elintarvikkeet on voitu ostaa muualta, populaation esim. turkisvarat on luoneet niin suuren ylijäämän, ettei tavalliseen viljelyyn ole kannattanut käyttää aikaa vaan keskittyä esim. turkisten ja hylkeiden pyyntiin kokoaikaisesti.
Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa viljeltiin tuohon aikaan vehnää ja ohraa sekä pidettiin nauta- ja pienkarjaa. Näin todetaan ainakin Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 2003) artikkelissa "Nuorakeraaminen kulttuuri", joka oli levinnyt Suomeen noin 3200 ea.
Mutta varmoja merkkejä maatalouden harjoittamisesta täällä pohjoisessa ei tuolta ajalta ilmeisesti ole löytynyt. Tietääkö ehkä joku tämän foorumin arv. guruista paremmin?
kysyy Roope
3200 ea. kaiketi aloittelivat viljanviljelyn ja karjanhoidon lounaisrannikolla, muun elannon ohella.
Todennäköisesti tämä vasarakirveskansa myös vei tätä taitoa pohjoisemmas, vaikka näyttöä tästä ei ole. Kauppasuhteet ja ilmasto sen kaiketi rajasi.
Tämän balttilaisen vasarakirveskansan ansiosta me siis saatiin nämä taidot ja lisäksi balttiverta suoniimme.
No on kyllä aihetodisteita, esim. järvien sedimenteistä lötyy mm. ohran siitepölyä tuolta ajalta, aina Torniojokilaaksoa myöten.
Tosin siitepölyhän voi tuulten mukana levitä pitkällekkin, eli ainahan selitellä voi ....
Todennäköisesti ovat viljelleet torniojokilaaksossa,sillä ohran siitepöly on luotettava ilmaisija viljelystä, koska se ei leviä kauas.
Lämpimämpää on silloin kuitenkin täytynyt olla kuin nykyisin, että ohraa niin pohjoisessa pystyy kasvattamaa
Minun arvaus tästä on että kaskiviljely liittyi varhaiseen lapinkäyntiin ja viljelijät ovat tulleet etelästä.
Nääs olutta juottivat lapinmiehille ja saivat turkiset ja kapakalat puoli-ilmaiseksi.
Tosin hylkeenpyynti on saattanut myös keskittyä tänä lämpimänä jaksona perämerelle tällöin pyytäjien on täytynyt olla paikanpäällä jo kevättalvella silloin he ovat voineet viljellä kaukokaskia ja kalastella kesäaikana.
Jääkauden aikana Ruijassa asui Komsa kansa, joka talvehti siellä jääkauden yli.
Komsien pyyntipaikkoja on tutkittu, niitä löytyy Inarijärven eteläpuolelta asti ja pitkin Kuolan niemimaata.
Lehtojärveltä Rovaniemeltä löydetty hirvenpää venemalli, joka on täysin samanlainen kuin Komsien käyttämät Pohjois-norjassa, jostakin syystä Suomalainen argeologia ja historiantutkimus täysin sivuuttaa nämä Komsat.
Rovaniemellä on myös vanhin Suomessa tunnettu raudanvalmistuspaikka, olisikohan sekin Komsien aikaansaannos.
Vienanmeren pohjukassa on pronssikauden asutuskeskus, joka on väestöltään ollu kolmanneksi suurin Euroopassa, eli nykyisen Argangelin tienoilla, ilmasto on ollu huomattavasti lämpimämpi silloin, esim. Vuotson soilta on tuolta ajajaksolta kaivettu esiin Tammenrunko.
Kysymys kuuluu, että olisiko Suomi saanut väestöä myös pohjoista reittiä, ainakin Komsista on viitteitä Lapissa.
Jääkauden alkaessa hellittämään Komsalaisille tuli suuri tilaisuus ainoana pohjoisena kansana laajentaa elintilaansa joka suuntaa ilman kilpailua ja todennäköisesti he tämän tekivätkin.
Se missä vaiheessa he kohtasivat etelästä pyrkiviä pyyntikansoja ratkaisi jään sulamisraja ja tämä oli ensimmäinen (kulttuuri)raja lapin asutuksessa(kaiketi jossain keskilapissa)......
Siinä kait nuo alkuasetelmat, täytynnee paneutua alan kirjallisuuteen, jos sieltä jotain viitteitä vielä irtoaisi.
kirjoitat niin kaukaisista asioista että historiaa on vaikeaa tutkia pelkkien historian kirjoitusten kautta.Jotain hämärää on kai säilynyt noiltakin ajoilta ja usein niihin kietoutuu sankarillinen myytti.todellinen elämä on kuitenkin jatkuvaa selviytymispeliä.Eurooppa ja pohjolakin on ollut noihin aikoihin lähes asumatonta joten tilaa on ollut levittäytyä.eikös grönlantikin ollut aikanaan asuttu saari mutta ilmaston kylmeneminen teki seikkailijoista lopun.todelliset selviytyjät osaavat laittaa heiniä seipäille mutta viikingeiltä todennäköisesti puuttui tuo taito.
Viikinkikuninkaat olivat oikeastaan päälliköitä. Ennen Olavi Pyhän sotatoimia Norjassa, Nor wegenissä, Pohjantiellä oli melkein joka vuonossa oma kuninkaansa ja sama systeemi oli muissakin maissa. Ulkomaiden keropäät kirjoittivat kuninkaista koska eivät tienneet systeemiä, jossa sukujen päät valitsivat klaanipomot eli edusmiehet. Ulkomailla luulivat, että pohjoisessa elettiin feodaaliyhteiskunnassa.
Todellisuudessa yhteiskunta koostui perheistä ja suvuista, jotka muodostivat kyläkuntia. Useampi kyläkunta muodosti suuremman käräjäkunnan ja useampi käräjäkunta satakunnan, esim. Mälarenin alue eli Sviothod, Sveanmaa jne.
Perheissä isäntä oli päällikkö, suvun päällikkö oli arvostetuin isäntä ja kyläpäällikkö sukujen arvostetuin jne. Periaatteessa asema periytyi, mutta jos päällikkö oli kelvoton, ei kauaa ollut päällikkö.
Emännillä oli käskyvalta miesten ollessa reissussa ja ainakin Ruotsissa ja Tanskassa oli ok että emännällä oli joku renki vuoteen lämmittäjänä sillä aikaa. Sitä ei pidetty minään. Se on pohjolan naisten vahvan aseman historiallinen tausta.
Verisukulaisten lisäksi talouksiin kuuluivat alustalaiset, avioliittojen ulkopuolella syntyneitten perheet jne.
Niin sanotut orjat olivat yleensä jokseenkin samassa asemassa kuin rengit ja piiat, vähäisemmissä taloissa söivät samassa pöydässä kuin isäntäväkikin. Välimeren tyyppistä orjuutta ei ollut.
Systeemi oli melko samanlainen kuin suomalaisilla ja balteillakin, uskomusjärjestelmissä oli joitain eroja ja painotuksia, mutta periaatteessa meni näin.
Kyläkuntien odotettiin varustavan laivan jos tarve vaati vrt. satakuntalaitos, eli sata miestä varustaa tarvittaessa yhden laivan jne.
Kaukomaille lähtivät yleensä maattomat tai nuorimmat pojat, seikkailun haluiset ja kauppiaat. Valloitusretkille ne, joilla ei ollut syystä tai toisesta tilaa kotimaissa.
erityisesti nuo käräjät .meillehän nuo ovat juuri tulleet ruotsista elikkä ikuiset käräjöinnit.Tingen ,tingen -ingen tingen.kato ku tuli runoiltuakki.
Käräjöinnit kuului kyllä myös itämerensuomalasille kansoille samalla tavalla.
Esim. Nov Gorodin yhteiskuntajärjestys oli sellainen, jossa yläluokan muodosti tasavalta ja alaluokan orjat, jotka oli näiden vapaiden miesten omaisuutta.
Sodan uhatessa ne valisivat itselleen päällikön, eli kuninkaan.